Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Jees kirjoitti;
”Joko täällä on kaikki moton kuljettajia tai sitten on kumarrus syvä ja ehkä sanoisin että hiukan liiankin palvova kyseistä ammattiryhmää kohtaan. Kun se satoja tuhansia maksava kone (joka sitä ei oikeasti ole koska verottaja maksaa siitä huomattavan osan) tekee näitä ei niin tuottavia vain satunnaisesti ja ei mitään merkitystä tuottavuudelle. Rohkenen näin väittää ja kas kummaa kun ne satojen tuhansien koneet sen kun lisääntyy ja vaihtuu muutaman vuoden välein. Kun kerran verottaja maksaa.”Kyse ei ole palvonnasta, vaan siitä tosiasiasta että työ on todellakin vaativaa. Ja mitä tulee tuohon ”satunnaisten huonosti tuottavien palstojen tekoon”, ei kai kenenkään ole järkevää tehdä yhtäkään työmaata tappiolla?
Ne joilla on uusia koneita, eivät taatusti tee yhtäkään tappiollista työmaata, siihen ei ole varaa. Energiapuuhakkuilla on ollut pääsääntöisesti käytettyä kalustoa liikkeellä, silti ko. leimikoihin erikoistuneet yrittäjät ovat lopetelleet viimeaikoina hyvällä tai pahalla tavalla (konkurssi).
Ja verotuskäytäntö on sama kaikille yrityksille Suomessa, niin koneyrittäjille kuin kauppiaille.Jees kirjoitti;
”Vai siihen sitten homma kaatuu jos pariin otteeseen joutuu hiukan skarppaamaan työssään kuusessa ollaan?”Järkyttävän vähättälevä kommentti suoraan sanoen metsäkonekuskien työstä! Kuvittele itsesi sovittelemaan 1,3 metrin levyistä hakkuupäätä kymmenen metrin päässä 2 metrin puuväleissä, jota 2000 r/ha tiheys tarkoittaa. Ja tämä toistuu JOKAISELLA OTETTAVALLA RUNGOLLA, joita kuskin odotetaan käsittelevän 100-200 kpl tunnissa ja saavan yrityksen toimimaan kannattavasti. Ja palkka on todennäköisesti 70% myyntialan palkoista, tiedän omakohtaisesti asian.
”Meikäläinen joutuu aivan joka asiakkaan kanssa skarppaamaan kun ovesta sisään astuu.”
Erittäin tuttu juttu, olen itsekin työskennellyt vastaavassa työssä muutaman vuoden, vaativan asiakaskunnan kanssa, joten tiedän asian. Palautetta tulee välittömästi ja siihen on reagoitava.
Niin, mitenkäs ne asiakassuhteet onkaan metsäalalla?
Metsäkoneyrittäjä on palvelutarjoaja, jonka asiakas on metsäyhtiö.
Metsänomistaja on raaka-aineen tuottaja, jonka asiakas on myös metsäyhtiö – aivan kuin malmintuotannossa esimerkiksi talvivaara tuottaa rikastetta, jota kauppaa asiakkailleen.Onko vaikeaa ymmärtää, että kun kuljettajilta vaaditaan täydellistä tulosta, kovan kilpailun (kyllä, metsäalalla on vapaa kilpailu) johdosta, niin silloin yrittäjät pistävät kuskit koville…aika hurjaa pulinaa kuuluu maastosta kuskien stressiasteista, se on myös kuskipulan yksi syy.
Pistäppä tää kommetti http://www.metsakoneet.fi -palstalle, niin saat sekä kuskien että yrittäjien mielipiteet kuultavaksi raivaamattomista palstoista…
Jos yrittäjä on laskenut taksansa sopimuksen mukaisten raivattujen palstojen varaan(ja kahden vuoron järjestelmään), silloin kuskista tulee metsänomistajan säästöraivausvimman syyllinen. Pari päivää sitten olin kaverin koneella hakkaamassa iltahämärässä harvennusta, palstalla jonkinverran kuusen alikasvosta. Pariin otteeseen kyllä sai tosissaan katsella mitä on tekemässä, vaikka valtapuusto olikin selkeää.
Parin kilometrin päässä ajettiin hakkuukonetta lavetille kesken palstan, MO oli naapurilla teetättänyt ”nimellisen ennakkoraivuun”, vaikka osa kohteista olisi tarvinnut lisäkasvatusta vielä 10 vuotta – eikä hakkuussa otettu energiapuuta, jota olisi ollut aivan järjettömästi.”Tukki ei tuota…”
Anteeksi, siis mitä ???
Kuutiohinnan nousu energiapuun nollasta kuitupuun 15/30 eeron kautta tukin 60/65 eeroon ei siis ole arvonnousua?
Juuri tälläisistä syistä hakkaan omat pienet uudistusalat hankintana. Ei siksi että voisi piilotella lenkuroita tukkeja pinoihin, vaan siksi että tukin ja kuidun jako tulee tarkemmin suoritettua.
Moni muutoin unohtaa sellaisen asian uudistushakkuiden hinnoitteluissa, että katsotaan vain hankintatukin minimaalista hinnaneroa pystykauppaan. Todellisuudessa kun uudistusaloilta syntyvän kuidun hinta on se tuplasti korkeampi , eli uudistusalojen järeämmän kuidun teko tuo kivasti tekopalkkaa. +Jako menee tarkemmin.
Monesti ihmettelen sitä, etteivät isännät hakkaa uudistusalojen kuiturunkoja hankintana pois ennen varsinaista hakkuuta…yhtiökin mieluusti ostaa puhtaan tukkileimikon ja maksaa helposti paremman hinnan. Samalla tulisi kerättyä ne polttopuutkin helpommin kuin moton tekemistä oksakasoista repimällä.Vielä Holckin versiota vanhempi tapaus löytyy Metsämuseo Luston kentältä, siinä U -mallisen rungon päissä on vastaavat laikutinpyörät, niiden pyörimistä jarruttavat ketjuvälitteiset renkaat. Laitetta on vedetty Valmet Terralla joskus 60-70 lukujen taitteessa. Ruotsissa samantyyppisiä laikkureita käytetään järeiden metsäkoneiden vetäminä, ja jopa nelirivisinä…
Kannattaa lukea tuon kirjan lisäksi Paperisydän -teos, joka kertoo Gustavin seuraajan, veljenpoika Göstan elämästä. Sen luettuaan ymmärtää kuinka tarkoilla on ollut koko suomalainen metsäteollisuus aikoinaan. Gösta kävi pistämässä mm kymintehtaat ja oulun seudun metsäteollisuuden kuntoon.
Sellaisissa kohteissa, joissa veden johtaminen sopivaan paikkaan vaatisi pidempiä ojia esim naveromätästykseltä, olen korvannut tuollaisella 5-10 metrin altaalla tilanteen…siihen johdetut vedet haihtuvat yllättävän äkkiä alkukesästä ja altaat ovat vähitellen kadonneet maisemaan.
Samoin olen tehnyt pellonojien kohdalla, vedet on johdettu 10 metriä metsän siimekseen ja sinne on kaivettu syvä monttu. Ravinteet siirtyvät niistä vähitellen maastoon ja puiden hyötykäyttöön. Ainakin latvakasvaimista voi sen hyvin päätellä 🙂
Olisko kulmavaihteessa lukitus ja putki olisikin kääntynyt kytkimen päästä?
Periaatteessahan se runkoputki on vain pätkä alumiiniputkea, jonka päissä on puristusliitoksella kiinni kulmavaihde ja kiinnike moottoriin…Viiltosuojauksen luokat moottorisahakäytössä ovat 1 = 20m/s, 2 = 24 m/s ja 3 = 28 m/s.
Onko tosiaan Oregon tehnyt 12 m/s -tason pöksyjä