Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Itsellä on yksi nurkka jossa on runsaasti vastaavaa kuivaoksaista välitukkia tarjolla…tasavahvaa niiden osalta ja tyvet pystykarsittu.
Tarkoitus tulevaisuudessa myydä tyvet yhtiölle ja sahata välitukeista pelkkahirsiaihiota kuorittuna kuivumaan. Oksaisesta hirrestä tulee elävän näköistä piilopirtin seinää, latvapölkyistä kurkihirret ja tuppeensahatuista pinnoista välikatto.Ainakin Huskun ja Stiilin valjaissa säädöt on helppo muuttaa päivän aikana, lähes kaikki hihnat on pikasäätöisiä. Huskun korkeussäädettävien valjaiden suurimmat edut tulevat pitkille sahaajilla esiin, monissa valjaissa olkavyöt menevät liian leveälle, tai lantiovyö jää liian ylös.
Silloin kun valjaat on hyvin säädetty, paino jakautuu tasaisesti koko keholle ja käsillä vain ohjaillaan sahaa. Muutenhan valjaat ovat lähes turhat ja raivuri on enemmänkin leveäkahvainen moottorisaha.
Mönkkärihommassa on laskettava kokonaisuutta…
Ensiharvennusvaiheessa sopivilla ajolinjoilla saa muodostettua ajouratonta metsää, jossa seuraavassa tukkia tuottavassa harvennuksessa kertymä on tukin osalta suurempi, sillä ajourilta poistuu tukkirunkoja. Mikä ei liene vähäinen asia?
Mönkkärin kanssa vaan ajomatkat eivät saa olla pitkiä ja perävaunun veto on ehdoton varuste vähänkin epätasaisessa maastossa.
Jees kirjoitti;
”Mitään ikimetsiä ei synny luontaisessa ekosysteemissä. sen on ihminen toimillaan aiheuttanut.”Ihmisen käsittelemät metsät (joita 99,9% ovat suomen metsät) eivät kuulu ikimetsiin, eivätkä ihmisen käsittelemät metsät ole koskaan luontaista ekosysteemiä.
Tutustuppa nyt ihan rauhassa todelliseen luonnon aiheuttamaan uudistustapahtumaan(eli kiertokulkuun) ja esimerkiksi lehtipuiden selviytymiseen suurissa metsäpaloissa, ne eivät ole ennen ihmisen toimia olleet mitään parin hehtaarin tussauksia. Niistä paloista jää eloon vain vahvimpikaarnaiset männyt.
Ja metsäpaloja on ollut harvoin, silloin on syntynyt parisataavuotiaita kuusikoita. Ja kuuset tiheydellään tappaneet lähes kaiken lehtipuuston. Aikoinaan 80luvulla olin hakkaamassa tälläisiä koskemattomina erittäin kauan (yli 150 vuotta) olleita kohteita, niissä ei ihminen ollut vaikuttanut kiertokulkuun.Mönkkäriyhdistelmän edut tulevat esille vasta, kun hakkuu tehdään sen ehdoilla.
Eli ajourat ovat lenkkejä (ei peruuttelua) ja urat on suunniteltu niin tiheään, ettei kasaamista paljon tarvita. On otettava huomioon myös hakkuun keveneminen, esimerkiksi vuorottelevalla menetelmällä, jossa kuormallisen tehtyään suorittaa ajon pinolle.
Tasaa kuormitusta paljon.Muuten, mitkä ovat Tanelin kokemukset ketjuraivurista, sen pitäisi periaatteessa tasaisemmin rasittaa käsiä?
Siis jos Suomen metsät olisivat täysin luonnontilassa olleita kautta aikain, kuusen osuus olisi aivan käsittämätön.
Vain karuimmat paikat olisivat männiköitä, sekä metsäpaloalueet hetkellisesti lehtipuuta sisältäviä. Lehdoissakin kuusi valtapuuna.Järeä kuusikko, jossa on muutamia järeitä haapoja/koivuja, sekä metsäpaloista selvinneitä jättiläismäntyjä, olisi tosissaan 95% metsistä.
Eiköhän nyt meidän metsämme ole eniten kaikkia puulajeja kasvavia, sillä me ihmiset olemme muuttaneet kasvupaikkoja väkisin ”väärille puulajeille”.
Pähkäilijä pähkäilee hyvin…
Nyt tulevaisuudessa ne, jotka ovat laittaneet tavalla tai toisella metsänsä tuottamaan, keräävät näiden ”antaa metsien kasvaa omalla tavallaan”-kasvattajien edestä kypsät hedelmät.
Kuusitukkia kuitenkin tarvitaan rakentamisessa, joten sillä on varmasti tasainen kysyntä ja pohjoisten metsien havuselluakin tarvitaan pakkausteollisuuden pitkäkuitua tarvivissa tuotteissa.
Venäjällä alkaa metsäkrapula tulemaan päälle…
Ongelma viittaa pariin säätövikaan valjaissa/sahassa.
Olkavyöt tulevat liian sivulle ja paino liiaksi olkapäille. Niissä on se korkeussäätö juuri sen vuoksi, että kun lantiovyö on lonkan päällä, silloin on mahdollista saada olkahihnat lähemmäs niskaa.
Toinen homma on sahan painotus, tankki tyhjänä terän pitää hieman kellua ilmassa. Sahaa on helpompi painaa alaspäin kuin nostattaa (käden omapainokin avittaa) kun tankki on täynnä ja saha on takapainoinen. Pääsääntöisesti painon aiheuttama kuormitus tulee kaasukahvan kädelle, sillä se kahva on lähempänä runkoputkea. Vasemmalla kädellä jos saa yrittää nostaa, se vain pyrkii kiertymään.Tälläisen suurimittaiselta juurikääpäepidemialta säästyneeltä metsänomistajalta omat huomiot juurikäävän esiintymisestä:
-tervahaudan ympäristö, juuret kärsineet taimivaiheessa
-50% taimikoihin jätetyistä alikasvoskuusista, jotka ovat nyt vajaan tukin kokoisia
-kaikki korjuussa suoran runkovaurion saaneet, eli aina jos itsekkin aiheuttaa ko. vaurion, katkaisuhoito heti eikä seuraavassa harvennuksessa
-ylispuuston alla kasvatetussa ensiharvennuskuusikossa satunnaiset puuryhmät kaikki lahoja
-ja tietenkin tienreunojen juurivaurioituneet rungot