Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Männyn kohdalla voi jopa onnistua tuollainen rääpiminen, kuusella satavarmasti tulos on loppuviimeksi miinuksella. Mänty sentään hyötyy nopeasti valon lisääntymisestä ja jos maaperä on karuhkoa, voi alle syntyä taimikkoa. Mutta kuusikoissa oikeilla maaperillä syntyy vaan heinikkoa ja saniaista.
Noiden ilmalämpöpumppujen ja sähköautojen hypetyksen kohdalla kyllä tulee mieleen, että vitsi sähkön saamisesta töpselistä on todellinen ajatus monille ihan aikuisille ihmisillekin…
Ennen kuin keksitään ydinsähkölle oikea ja realistinen vaihtoehto pelkän sähkön tekemiseen, on vielä pysyteltävä perinteisissä menetelmissä. Esimerkiksi voimaloiden lämpötuotantoa pitäisi hyödyntää maksimaalisesti, käyttämällä kaukolämpöä – nyt tuupataan lämmintä vettä pois, että saadaan ilmalämpöpumppuihin sähköä.
Nuo baltit ajaa maataloustraktorilla siksi, että kuljetusmatkat on pitkiä ja osa matkasta pitää ajaa ns. jatkettuna lähikuljetuksena.
Kyllä se silakkapuntarikin liikkuu jouheasti, mutta vaatii tottumusta hallita liikkeet ja tietää nosturin tavat.
Se kuoren vuoleminen on virheellinen tapa säätää kone ja teroittaa terät, sillä liiallinen terien puristus lisää kitkaa ja vaatii turhaa tehoa. Jos kone kuorii liiaksi, se oikenee kontrollimitassa, joka tehdään ristimitalla ja sen mukaan tehdään mittauksen trimmaus, eli kuoren irtoaminen ei vaikuta 1:1.
Ainakin kuitupuulla tolopaisen kehuma tehdasmitta on ihan samaa arvontaa kuin muillakin tavoilla, ei joka kuitukuormaa levitetä kentälle. Raumankin lasermittaus on kuitenkin kehysmittausta…
Sahan lasermitta on tosiaan tarkka, mutta ainakin hankintapuilla kannattaa pinon pölkyt laskea ennen luovutusta, jotta kappaleet täsmää – aina on mahdollisuus inhimilliseen virheeseen.
Sellainen juttu vielä motomitasta, miten jovainin mielestä ”pimitys” voi tapahtua?
– nimittäin pitäisi kopeloida joko paksuus tai pituusmittaa, jolloin taas pölkkyjen pituudet tai paksuudet eivät olisi tehtaan haluamina dimensioina…
Motomitta on edelleen tarkin mittaustapa, joka perustuu vain yhdeltä osin arviointiin: se on ensimmäisen 1,3 metrin tyviosan mittaus, joka on std kaikilla mittalaitteilla, koska karsimaterät eivät voi mitata kannon korkeuden paksuutta.
Kaikissa muissa -käytössä olevissa- mittaustavoissa on osa arviointia, kuten latvamitattujen tukkien kartiokkuus.
Valmetin ajokoneessa ei kärryn kaatumista erikseen tarvinnut vahtia kuten lokomossa ja ösassa, joissa ei ollut rajoitinta vaakanivelessä. Tasaisella ei kuitukuormallinen kärry 8pyöräisen koneen etupäätä kovin helpolla kaada.
Oli miestekojen ajo tosiaan tehokasta, kolmosen kuitua liputettuna ajettiin paljon ja pinoa syntyi. Kun siirryttiin pitkään kuituun ja ”leveelleenhakkuuseen”, homma hidastui näennäisesti, kun vähemmillä rangoilla nousi samat motit kuormaan ja tien varteen enemmän motteja per kuorma…
Miksi helvetissä yrittäjä laittaisi koneensa mittaamaan liian vähän, kun saa palkan työstään sen saman mittalistan mukaan, kuin mo puukauppatilinsä?
Nyt voisi osa laittaa foliohatun päähän ja lähteä area 51 aidan taakse katsomaan sinne piilotettuja Usan kidnappaamia ufoja, sellaista turinaa on ilmassa ?
Kyllä on melkoinen ilmetyskirjan peto jo tälläkin palstalla Sellu…jonka menekistä mihin vain ilmansuuntaan ja käyttökohteeseen pitäisi Greenpeacenkin olla tyytyväinen. Sellua kun tehdään kuitupuusta, jota kertyy harvennuksilta, vain osa tukkimetsien sivujakeena. Ja harvennuksilla pedataan kunnon tukkimetsien syntyminen.
On tainnut monelta unohtua 80-luku, ennen Rauman tehtaan valmistumista, ei meinannut edes MH harvennusmännylle löytyä osoitetta, vaan väkisin puoli-ilman meni esim huokolevyn raaka-aineeksi…yksityiset saivat jos saivat myytyä mäntyään.
Vain vähäinen osa sellun hiilestä päätyy ilmakehään, suuri osa esim pehmopaperituotteista päätyy jätevesien puhdistuksen kautta peltojen hiileksi, tai painuu vesistöjen pohjiin.
Jos amerikkalaisetkin ovat ongelmissa kiinalaisten tuotteiden valmistajien päämäärätietoisuuden kanssa, en todellakaan usko suomalaisten metsäyhtiöiden kanssa tapahtuvaan ”satunnaiseen hintojen samankaltaisuuteen”. Ja luulempa, että kiinalaiset tuovat tehokkaammin puun hyödyntävät korjuumenetelmät, ei mittailla kuitupuun latvaläpimittoja ja raakata ”hylkyä”.
Vuosi ennen hakkuuta tehty ennakkoraivaus tekee sen, että talven yli kypsyneet raivatut rungot murenevat hakkuun yhteydessä, maisemallisestikin jälki paljon mukavamman näköistä.
545 on 550 ”maatilamalli”, samoin 555 on vastaava malli 560:stä. Painoa saman verran, huipputehoa ja kierroksia vähemmän.
Kannattaa miettiä myös Echon 501:stä, aika kivasti potkua pienissä kuorissa ja vastaa aikalailla tuota Huskun 543:sta.