Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä kaikki valtion kustannukset ovat tulevaisuudessa tarkassa syynissä, syy selviää tältä sivulta:
http://velkakello.fi/Tolopainen, sinun kohdallasi ne onkin menneet alkuperäiseen tarkoitukseen, metsien kunnon ylläpitoon, ennakoivasti.
Haketustuki olisi ollut energiapuun osalta kohdistuvampi energian tuottamisen tukemiseen (se olisi kohdistunut täsmäkohteisiin kaikille toimijoille ja sen vaikutus olisi ”valunut” myös kannonnokkaan), mutta kun sen vaihtoehdoksi tuli Kemeran loppuminen hommasta meni idea ja olisi tuhottu kemeran alkuperäinen idea.
Kun metsäyhtiön ostomiehet katselevat leimikkovierailulla ensiharvennusikää lähestyvää taimikkoa, ja ensimmäisten kommenttien yhteydessä tulee ”Kemerakelpoinen” -maininta, mikähän lienee silloin syy, ettei vaan se, että yhtiöt saavat ”tavallaan ensiharvennuksille” tuet omaksi hyödykseen? – sen sijaan, että kasvatettaisiin hiukan järeämmäksi ja puista joudutaankin maksamaan täysi hinta.
Kemera oli hyvä idea alkuperäisessä tarkoituksessaan, sen avullahan piti tukea taimikoiden hoitoa ja antaa potkua taimikoiden järeytymiseen järkevään ja kannattavaan kokoon, EI ENERGIAN TUOTTAMISEN TUKEMINEN, joksi se jossain muodossa on muuttunut. Se, miksi pitää tukea kotimaisen energian tuottamista tälläisen monimutkaisen kiertoreitin kautta, voikin olla mielenkiintoinen juttu. Etenkin kun tietyissä poliiittisissa piireissä tuntuu tavoitteena vähentää kotimaisen energian tuottamista, esittämättä mitään realistista vaihtoehtoa.
Haluatko jees siis Suomen metsien muuttuvan siihen kuntoon, mitä ne olivat harsintojen ja kaskeamisen jäljiltä?
Kyseessä ei ollut jatkuva kasvatus, vaan jatkuva riistäminen (JR?)Pätki moottorisahalla ja pilko nuotiopuiksi sinne metsään, siellä vois sitten käydä talvisin nauttimassa luonnosta ja paistella samalla makkaraa.
Osa vaimentajamalleista on myös halkaistavissa, eli kun ne on irrotettu, voidaan avata ja puhdistaa ihan mekaanisesti.
Ottia ja tuota.
Suomalaisella metsänhoitopolitiikalla on pyritty turvaamaan metsäteollisuuden puun saanti.
Ei se välttämättä tarkoita nykytilanteessa (jossa kuuleman mukaan viimevuonna hakattiin kaikkien aikojen ennätys?), että metsien edes kohtuullisen tehokkaasta hoidosta pitäisi luopua?
Tilaa on silti kaikille, niin harjavaltalaiselle energiapuun kasvatukselle, kuin kuusikoiden tehokasvatukselle. Mutta metsänhoitosuositusten etuna on -yllätys- myös ympäristösyistä metsäpinta-alan säilyminen puupeitteen kattamana. Jos metsäsektorilla aletaan vätystelemään metsien hoidon kanssa, taatusti sitten suojelun määrä tulee lisääntymään. Mikä siinä tilanteessa, kun metsäsektorin tuotanto lähtee nousemaan, haittaa teollisuuden laajentumista.Vaikka me peruspessimistisinä savupirttien asukkeina (eurooppalaisesta näkökulmasta) luulemme metsäsektorin olevan auringonlaskun ala, tulevaisuus voipi olla aivan toinen. Erilaiset puupohjaiset polttonesteet esimerkiksi voivat hyvinkin toimia öljyn loppuessä välivaiheen energialähteenä. Silloin voi Suomi ja meidän jälkipolvet olla hetken ”norjalaisia”.
Tolopainen on oikeassa, mutta onko puun hinnoittelua muutettu sopivasti sen verran, että saadaan sopivilla kohteilla kemerat käyttöön = valtiolta osa rahoista, vaikka varaa olisi maksaa puusta muutenkin riittävä korvaus?
2t-Aspenia saa myös 25 litran kannuissa ja litrahinta on halvempi, kannattaa kysyä tarjous kauppiaalta siitäkin versiosta.
Kannattaa myös kysyä suoraan valmistajalta valmiita kahmariosia, eivät välttämättä ole hirmukalliit.
Ulkopuolisten etu on se, että tilavuutta tulee enemmän.