Syy, miksi MH hakkaa entistä nuorempana metsiä uudistukseen, on 90luvun lama.
Ja miksikö?
-Silloin valtion tulojen lisäämiseksi hakattiin runsaasti puuta, jotta rahaa saatiin valtion kassaan. Hakkuissa edettiin lähes tuplatahtia suunnitelmiin nähden. Ja kun koko ajan on kiristetty tuottovaatimuksia, sama meno on jatkunut ja aiheuttanut nykyisen tilanteen. Yksi ”mahtava pisnesidea” olivat kaikenmaailman mökkivuokraukset ja maa-ainesten myynnit, jotka olivat aivan ylioptimistisia, tosiasiassa niillä on ollut vain työllistävä vaikutus.

Itsellä on pari rämealuetta, epätasaista puustoa runsaasti ja kasvaa kohtuudella. Nyt uusien metsälakien ansiosta niitä on tarkoitus kasvattaa JK:na, eli järeämmästä päästä poistetaan runkoja ja niiden kohdat annetaan taimettua uudelleen. Kun ojat vielä ovat hyvin toimivia, taimettuminen onnistuu. Hakkuu tapahtuu talvella lumen aikaan, ajourat eivät nytkään erotu alueella ensiharvennuksen jäljiltä.
Tällä menetelmällä alue säilyy puustoisena ja muuraimen valonsaanti pysyy vakiona.

”Sahojen kannattaisi rakentaa oma kombivoimala käyttöönsä ja voi sitten myös myydä ylimääräisen sähkön ja lämmön.
Sahalle kuitupuun polttaminen on kannattavaa, eiköhän siinä ala selluteollisuudelle taas kuitu kelpaamaan. Saadaan samalla markkinahinta kaikile osapuolille sopivaksi markkinataloudessa kun eletään.”

Eikös tässä ole joku syöttötariffiongelma takana, miksei onnistu sahoilta?
http://www.motiva.fi/taustatietoa/ohjauskeinot/syottotariffi_eli_takuuhintajarjestelma

Monissa maailman maissa ei tehdä lainkaan harvennuksia, vaan uudistetaan kerralla kaikki puusto. Ja tehokkaasti.

Pohjoismaisen metsänhoidon ideahan on ollut laadukkaan puun tuottaminen, nyt kilpailemme sillä muita vastaan…mutta tässä taas karataan alkuperäisen aiheen ulkopuolelle.

Ola kirjoitti;
”Eiköhän tästä päästy taas siihen kysymykseen, että mitä siellä metsässä ylipäätään tehdään?

Kerätään mittariin kuutioita, vai harvennetaan leimikkoa?”

Kyllä yrittäjätoiminnan tarkoitus on tehdä tulosta ja pyörittää yritystä kannattavasti?
Jos metsäyhtiö ei maksa yhtään enempää pienemmälle haamu-urakoneelle ja himpun tehokkaammilla pitkäpuomikoneillakin tulos sijoitetulle pääomalle on luokkaa 1 %, ei kikkailuun ole varaa?

Se, jonka pitää vaatia haamu-urakoneita virmojen käyttöön ja niille riittävän hyvät taksat, ovat kaikki metsänomistajat ja heidän pitää vaatia tätä asiaa metsäyhtiöltä. Metsäyhtiöt sitten voivat tarjouskilpailuissa asettaa ehdoksi haamu-urakoneen.
Käytännössä suuri osa haamu-urakoneista onkin MHY-korjuupalveluilla, jotka etsivät metsänomistajien haluamia hakkuutyylejä, sen mukaan mitä asiakkaat vaativat.
Kyllä yrittäjät laittavat sellaiset koneet, kuin yhtiö vaatii.