Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Jees; ”Palveluhalu kääntyi minua vastaan tavallaan. Josta ”vaivasta” taas suorittava ei kärsi.”
Koeta nyt ihminen ymmärtää, että kyse ei ole palveluhalusta, vaan ihan rehellisestä kannattavuudesta…varmaan sunkin asiakkaat olisi erittäin tyytyväisiä, jos saisit myydä kaiken ilman katetta ja osan alle ostohintojen, jotta asiakkaita palveltasiin hyvin.
Vaan kun ei tää maailma pyöri sillä, että me kaikki palvelemme vaan toisiaan, vaan jostain on saatava tulosta kannattavaan toimintaan.”Vertaanpa vain täällä päin toimivaa (Pohjois-Satakunta) motoyrittäjää joka asensi, olisko ollut 900 mm pitkän raivausterän moton kaatopäähän ja kun samalla itse työstää kyseisellä koneellaan oli hyvin tyytyväinen työhönsä. Sanoi Mhy-Karhu-lehden haastattelussa ettei enää tarvii raivaajaa eteen vaan homma sujuu ilman ongelmia.
Asenneilmapiirissä oli tekemisen eikä valittamisen meininki. Aivan samoin kuin täällä LVI-alallakin Pete. Jos joku asia tökkii se laitetaan kuntoon eikä porata asiakkaalle että sinulla on ongelmallinen talo.”Niin, pari kymmmenen pisteen kysymystä:
Kauanko yrittäjän virman tulos kestää tehdä tota raivausta ilmaiseksi?
Jos yrittäjä saa korvauksen työstään, jääkö metsänomistajalle kantorahatuloja vai joutuuko maksumieheksi?Kyllä varmasti LVI -puolella laitetaan talo kuntoon, oli se mikä rytökasa sitten, mutta laskukin on sen mukainen?
Sama pätee metsässä, jos on tarjota työllistävä kohde, sen vähemmän jää käteen, eikös vaan?”Kuusessa ollaan: ”Järjestelmällisyys on tärkeää, itse raivaan pääsääntöisesti aina etuoikealle kaataen, sellaista 2 metristä kaistaletta kerrallaan. Kaataessa on silloin helppo vetää tyveä itseä kohden vetävällä teränosalla (klo 8-9) sahaten.”
Jos ymmärsin oikein, niin tässä menetelmässä kaadetaan etuoikealle jo valmiiksi raivatulle puolelle sahan vetävällä terällä. Mutta mites sitten kun tulet takaisinpäin ja etuoikealla on raivaamaton puoli?”
Pienissä kuvioissa (tankillisella kiertää ympäri) aloitan ulkoreunasta, kokoajan rinkiä pienentäen…suuremmissa halkaisen palstan keskeltä ja levennän kuviota raivatun osan ulkoreunaa kiertäen. Mutta kuten tässä ketjussa on todettu, tuuli kannattaa hyödyntää aina.
Ajan myötä oppii lukemaan, millaisen alueen tankillisella saa käsiteltyä ja miten ringin saa osumaan lähelle tankkauspistettä.
Joillakin on litran bensapullo valjaissa, saa tankattua jos jää palstan takakulmaan.
Tiheet puskat vetelen ensin metrin kantoon ja vasta sitten tyvet nurin, ojakuvioilla raivaussuunta poikittain linjoihin nähden, silloin ojien penkoilla ei tarvitse kulkea sivuttain.Järjestelmällisyys on tärkeää, itse raivaan pääsääntöisesti aina etuoikealle kaataen, sellaista 2 metristä kaistaletta kerrallaan. Kaataessa on silloin helppo vetää tyveä itseä kohden vetävällä teränosalla (klo 8-9) sahaten.
Kaistaleen leveys muodostuu automaattisesti sopivaksi, kun opettelee työskentelemään ilman sivuaskeleita…ahnehtiminen leveyssuunnassa hidastaa itse asiassa työtä. Istutustaimikoissa taimien välinen käytävä on sopiva leveys.Taneli; Olen kyllä samaa mieltä tosta vaakamittauksesta, mutta kun ihan aikuisten oikeesti mietitään korjuukustannusta pienillä rungoilla, on kustannustehokkain menetelmä motomitta.
Miksikö?
Kun tässä menneinä päivinä on tehnyt kuvioita, joissa on hakattu aika hyvääkin energiarankakohdetta pelkäksi kuiduksi, ja työpäivän päätteeksin on ottanut tulosteen kuutioista…sellaista alle 65 litraista on tullut 30 mottia ja raivatusta kohteesta asiallisella koneella, ei leivän päälle jää Mikanderia lainaten ”edes lauantaimakkaran rahaa”. Ja miksi, aika harvalla on maksetut koneet.
Jos vielä pitäisi tehdä pienempiä runkoja, saanto putoaisi entisestään…nytkin juuri koivusta tulleet yhden viismetrisen rangan rungot pudotti tulosta tosi paljon. Metsä oli päällisin puolin erittäin hyvää kohdetta, 15 vuotta myöhästynyttä ensiharvennusta. Mutta kun nämä tikut pudottivat keskijäreyttä rajusti. Niinä päivinä kun koneella oli tehty järeämpää osuutta, tuo 30 mottia tuli jo puolelta päivin täyteen.
Niin, enkä ole koneyrittäjä, onneksi, vaan käy ajoittain verestelemässä menneiden aikojen muistoja.Vasta kun energiapuukauppa perustuu todellisiin mitattaviin suureisiin, kuten hakekuutioihin, ollaan lähestymässä realisimia. Megavatit on varmasti sopiva mittayksikkö loppukäyttäjälle, etenkin jos maaduttamalla tuhoaa energiasisältöä.
Energiapuussa perinteinen karsitun rangan pinomitta tai motomitta ovat kaikille selkein peruste, puun käyttäjä saa päättää kauanko pitää pääomaa peltojen reunoissa maatumassa.Nyt Nikander saa perustella, miten edistyksellisiä ovat nahkakoteloissa olevat varusteet perusvyössä?
Onhan ne olleet hitekkiä joskus toisen maailmansodan jälkeen…
Kaatokiilat tiilillä on kyllä erittäin hyvän malliset.Olen hlökohtaisesti erilaisia tukia vastaan, mutta jos Saksa tukee kivihiilen tuotantoa 2 miljardilla eurolla (eräältä politikolta tilaisuudessa kuultua), kuullostaa meidän pari sataa miljoonaa nappikaupalta. Tällä hetkellä on unohtumassa kaikenmaailman hiilijalanjäljistä puhuminen, kun päästökaupan erilaiset väärinkäytökset ovat johtaneet aivan päälaelleen koko homman.
Ja yllättäin, aina säntilliset suomalaiset ovat taas puu (kivihiili)-päitä.Mutta raivaussahan käyttö vain kasvaa ja sen käyttökohteissa puuston tiheys vaikuttaa pakokaasujen jäämiseen lähelle sahaajaa…
Ruotsissa on tutkittu polttoaineista aiheutuneita elimistön altistuksia eri polttoaineilla, eroa on selkeästi pienkonepensan hyväksi.Kyllä Metsähallituksen keskimääräistä matalammat tuotot johtuvat juurikin huonommista kasvupaikoista, mutta myös siitä, että sen alueilla on luontoarvot huomioitu jopa äärimmäisen tiukasti. Tästä esimerkkinä erilaiset ”luontokäytävät”, joita on jätetty alueille. Niistä vaan kertyy yllättävästi hehtaareja, niitä kun ei ole aina laskettu talousmetsistä erilleen.