Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
”Tosin tämä uusi tilaajavastuulaki taisi lopettaa nämä kaivukeikat.Ainakin firmojen työmailla.”
Tarkennatko hieman tuota asiaa?
”Kylkijäiset” on yleensä eri taimia, eli omilla juurillaan, ovat vaan kasvaneet aivan rinnakkain. Yleistä kylvöaloilla ja joskus kuusen poteissa on kaksi taimea rinnakkain.
Jos sellainen lottovoitto on tapahtunut, että on saanut suopohjaiselle pellolle syntymään koivikon, jossa ei ole havupuuta lainkaan mukana, on kasvattaminen ihan järkevää.
Se nimittäin kertoo jo siitä, että muutakaan ei kasvane sillä kohtaa, omakohtaisesti on kokeiltuna, mitään muuta ei tietyissä kohdissa saatu kasvamaan.Yksi laatupuita suosiva harvennus (kempuravempurat pois hankintana) ja päätehakkuu sopivalla hetkellä, vaikkei tulisikaan tukkilaatua – klapintekijät ovat kiitollisia suorista rungoista ja maksavat helposti työstettävästä raaka-aineesta hyvän hinnan. Pilkkeiden kulutus tuskin laskee kovin äkkiä.
Jees, miksi päätehakkuuvaiheessa pitäisi olla kuusikossa koivua?
Olet perustellut koivun kasvatusta energiapuuksi ja sehän on järkevää poistaa ajoissa, viemästä kasvuvoimaa tukkipuuta kasvavasta kuusikosta…etenkin jos koivutukista saat 45 eeroo ja kuusitukista 65 päätehakkuussa? Lisäksi koivun kasvu ei ole järeässä vaiheessa juurikaan kuusta parempi, jos harvennuksilla on pidetty puuston vihreä osa riittävänä. Jos on kasvatettu sillä tyylillä, että vihreää on vain tupsu latvassa, on sama vaikka kasvattaisi raitaa.
Ja yksi koivu riittää ”pitäjän koivikoiden” perustamiseen, jos sitä haluaa taimikkovaiheessa kasvattaa.Bahko on mukava viilattava, mutta tosiaan tylsyy nopeasti…järeällä puulla Strand on mukavasti hallittava, mutta hampaiden viilausmitta on aika lyhyt ja terän kärki lohkeaa helposti viilatessa.
Jos kuvion muoto on sopiva – eli toisesta päästä leveämpi, silloin voi ympyrän tehdä reilusti suurempana, esimerkiksi hehtaarin ympäröivänä…metsähallitus aikoinaan teki sellaisia, ajomatka jäi pienemmäksi koko kuvion alueella.
Lumettomuus ei ole ongelma, vaan itiöiden leviäminen tuoreista kannoista…talvellahan ei siksi kantokäsitellä.
Kuuselle parasta olisi, että sitä hakattaisiin vain pakkasella ja tehtaille rakennettaisiin suuret kalliovarastot kesäkäyttöä varten, näinhän on käsittääkseni mm. kaipolassa.Männyn tyvitervastauti on vaan sitten ongelma, jos kesäisin hakataan vain männiköitä, kuten paljon 90-luvulla tehtiinkin…aukoilta saatiin kuusikuitua tarpeeksi.
Metsäkoneyrittäjät eivät ole syyllisiä lahon leviämiseen, siihen on syynä metsäteollisuuden muutos, joka vaatii tuoretta havupuuta kesäaikaankin. Aiemmin oli kuljetus tapahtunut talvella ja tehtaat pyörivät kesäaikaan kuoritulla ei-tuoreella puulla.
Kantokäsittelyllä korjataan sitä tuhoa, joka aiheutettiin 70-luvun aikana metsissä, silloin harvennuksia korjattiin todella hurjalla menolla, kapeapyöräisillä koneilla ja surutta uria muodostaen. Ja aukkoja hakattiin talvisin, kesällä tehtiin harvennuksia…Silloin kylvettiin lahon alkupamaus suuremmassa mitassa…Vaikka koneet kevenivät, renkaat levenevät ja meno rauhoittui 80-luvulla oli jo laho saanut lähdön.
Nyt leviämistä yritetään rajoittaa ja viimesten laskelmien mukaan se maksatetaan nykyisillä koneyrittäjillä, eli yhtiöt eivät maksa kustannuksia täysmääräisesti, vaikka ovat se joka kesäkorjuuta tarvitsee.Muuten, meillä asiat on varsin hyvin, näin taannoin eteläruotsissa kuusikon, jossa lahoja runkoja oli 75%…oli hirvittävää katsella.
Pienkoneissa nelitahtia on hankala saada yhtä kevyeksi kuin kaksitahtista.
Jees; Älä pelkää, kyllä muutkin kasvattaa koivua, nimittäin taimikonhoidoissa jätetään aivan liikaa hieskoivua havupuiden sekaan, ottavat oma tilansa ja pahimmillaan/parhaimmillaan valtaavat puolet taimikon pinta-alasta. Sitten ensiharvennuksessa yritetään pelastaa elossa olevia ja kasvatuskelpoisia havuyksilöitä, jotka on kiduttamalla hitaasti kasvatettu.Väljennysvaiheessa sitten kertyy lähes pelkkää koivukuitua, jäljelle jää suht harva ja hapsuuntunut havupuusto. Mielummin sun tavoin rehellinen muokkaus ja luontaisella koivun synnytyksellä hieskoivun kasvatusta, kuin mitään”hybridikasvatusta”. Jos taimiin on laitettu rahaa, miksi ihmeessä se raha haaskataan jättämällä koivua liikaa ???
Tosta hirvihommelista…hirviä piisaa omilla tiluksilla, eivät ole tehneet enää 80luvun jälkeen hirvittäviä vahinkoja. Osaltaan johtunee siitä, että lähialueen MH taimikot ovat kasvaneet suuremmiksi ja laumat siirtyneet muualle.
Pahimmat tuhot on tulleet niissä omissa männyntaimikoissa, joita on varulta kasvatettu tiheämmässä, ei syömistä vaan päästäkseen kulkemaan omia reittejään ovat kaataneet alleen 3-4 metrisiä taimia. Onneksi on varanumeroita vieressä…syöminen on jäänyt yksittäisiin pieniin yksilöihin. Olen ilmeisen onnellisessa tilanteessa.
Kahdessa hirvikohteessa pari vuotta sitten otettiin riski ja tehtiin istutuskuusi+luontainen mänty-kohtessa(korkeusn.70cm) lehtipuun täysperkaus. Yllätys on ollut se, että ruokailuksi ovat kelvanneet vain syntyneet koivujen kantovesat, eivät terhakkaat männyt. Kun matalaa vesakkoa on syötäväksi, ei hirvet ole jaksaneet nostaa päätään ylemmäs.