Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Rane kirjoitti:”Yhteisymmärrys alkaa syntyä.Kun palstan motokuskit lupailee että ylimääräisiä tuntilaskuja ei kirjoitella ja korjuujälkikin tulee paranemaan niin suunta on oikea.”
Siis koska koneyrittäjä on lähettänyt tuntilaskun suoraan metsänomistajalle, ollessaan metsäyhtiön tekemän puukaupan korjuun suorittajana???
Silloin ymmärrän laskun saamisen, jos on tehty jotain metsänomistajan halujen mukaisia lisätöitä, kuten latvojen karsimisia ja omaan käyttöön jäävien leppien hakkaamista.
Epäilen, että tämä vuosi on pitkään aikaan ensimmäinen, jolloin korjuun jälki paranee…syitä voi moni miettiä, mutta juurikin liian pienten keppien keruun väheneminen voi olla syy. Saas nähdä.
Tuskin tulee balteista halvempia yrittäjiä, on ollut jo kauan virolaiskuljettajia täällä töissä ja tuomassa ”halvempaa puuta tehtaille”. Muttei se ole kokonaiskannattavuutta parantanut, kuljettajien palkkojen osuus on jo yrittäjien omatoimisella taksakilpailulla hyödynnetty.
Ja koneet maksaa saman Virossa kuin täällä, eli pääomakulutkaan ei ole pienemmät ja sitä kautta olisi sieltä yrittäjiä tulossa.Ja venäjällä hakkuut tekee nykytekniikalla muut kuin paikalliset yritykset, siellä toimii isojen metsäyhtiöiden korjuuorganisaatioita ja SUURIA eurooppalaisia koneyrityksiä.
Suomen taksataso taitaa olla euroopan alhaisin jo nyt.
Avantin kohdalla on huomioitava yksi tekninen yksityiskohta, niissä kun ei ole lainkaan vaakaniveltä, renkaiden jousto on ainoa ristiriipunnan estäjä.
Niin kauan, kun puomiston painopiste pitää etuakselin tukevasti maassa, takapään toinen rengas on epätasaisella ilmassa. Mutta kun puomisto on ylempänä ja esimerkiksi peruutetaan alamäkeen, painopiste siirtyykin taka-akselille…ja sitten lähdetään todella nopeasti nurin ja tapahtuu valitettavia onnettomuuksia. Eli aina kauha mahdollisimman alhaalla liikkuessa.Edelleen toistan, keskustele ongelmista metsäkaupan tehneen yhtiön kanssa, se on oikea osoite. He kyllä pistävät alalle sopimattomat yrittäjät pois.
Jees: ”Jatkoksi totean vielä raivurinkin asenteen jälkeen että sama virsi näköjään jatkuu näillä ”markkinoilla” eli syyllinen on aina vain se ahne ja piittaamaton metsänomistaja joka ei käsitä ”nuolla” metsiään ja koneurakoijan saappaannirkkoja että saisi palvelua. Oli sitten kyse kemeratuetuista tai muista kuvioista.”
Älä syytä koneyrittäjää, metsäyhtiölle ne puusi olet myynyt!
Ja koneyrittäjä tekee niin, kuin yhtiö sanoo. Muutoin loppu hommat tosi pian.
Viimeisimmässä Fixterissä, joka on toimitettu Pirkanmaalle, on karsiva koura, jolla pystyy tekemään tyvistä ainespuuta. Se on vasta tekemässä koneesta paremmin kaikkiin olosuhteisiin sopivan, metsäyhtiökin voi hakkuuttaa tyvet kuitupuuksi ja paalauttaa latvat.
Itsellä on farmin kauppaamaa vinssiä vastaava kapine oman metsäkärryn nosturissa, radio-ohjattuna (ihan ehdoton varuste).
Hieno kapine, jos maastot vaativat sen käyttöä. Esimerkiksi myrskypuiden ja lumituhojen korjuussa se on helpottanut ja nopeuttanut hommia, myös ojitusalueilla ojien takaa saa rungot kaukaakin haettua. Yksittäisiä runkoja kerätessä sahan ja ohjaimen kanssa vaijeria vetäen rungon luokse, paluumatkalla kokorungon vinssaus traktorin viereen ja katkonta.
Hinta on kova, mutta kelpaa täysmääräisesti vähennyksiin, selkeä metsätalouden työväline.Fixteristä sen verran, että yleisesti sitä verrataan väärin.
Sen kohdalla pitää ajatella KOKO ketjua, eli kannolta kattilaan ja sen tehokkuutta. Yksi asia tekee siitä varsin tehokkaan, eli lähi/kaukokuljetuksen osuus. Kaksi tai kolme Fixteriä ruokkisi yhden tehokkaasti toimivan kuormatraktorin, joka voi ajaa täysillä kantavuuksilla kahdessa vuorossa. Lisäksi paalien voi antaa kuivua jo maastossa, näin turhaa vettä ei kuljeteta. Paalien 2,4 pituus mahdollistaa kuljetuksen jatkoperällä kahdessa nipussa. Heikoimmilla kantavuuden mailla voivat paalit odottaa kuljetusta alkutalveen ja maaperän jäätymistä, paalit löytyvät myös hangen alta.
Jatkokuljetus onnistuu samoilla autoilla, joilla kuljetetaan kantoja, periaatteessa myös normi puutavara-autoilla. Mutta kuivista paaleista irtova roska voi pistää polliiisien silmiin…
Terminaalissa tapahtuva haketus voidaan tehdä ilman siirtymisiä kasalta toiselle metsäteitä pitkin.Mutta. Tällä hetkellä Fixterien työllistämisessä ovat metsänhoitoyhdistykset pääroolissa, UMP taitaa olla mukana omien kehitysprojektiensa myötä, jotka aloitettiin ennen tätä energiapuun alasajoa, eli sen tulevaisuus on kysymysmerkki. Ja moniko on valmis pistään 600 000 eeroo yhdistyksen hommiin koneelle, jota kukaan muu ei työllistä?
Kone itsessään on nyt saavuttanut sen tason, että se toimii. Näin yhden koneen, jossa oli syöttävä ja karsiva kaatopää, jolloin paalaimen syöttäminen nopeutuu selkeästi. Lisäksi saadaan karsittua kesäaikaan kuusien alaoksat pois ja neulasen osuus vähenee paaleissa – niistä kun ei kattilat tykkää.Jees: ”Koivuvaltaisia tullaan kasvattamaan suuremmissa määrin tukiksi…”
Hmmm.
Jos meinaat, että ”energiaharvennuksissa” jäljelle jääneestä metsästä kasvatetaan hieskoivutukkia, on tosi mielenkiintoinen savotta ja odottelu edessä. Samaa haaveilin itse nuorena metsäoppilaitosta käyneenä metsurina 80luvun puolivälissä. Nyt olen viime vuosina harventanut jättämiäni koivuja klapiaihioiksi, kun kasvu on tyssännyt juuri tukkimittaa tultaessa ja koivutukin hinnan ollessa 45 eeroo kuutiolle.