Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Taantuman aikana investoinnit kasaantuvat ja taantumasta toivuttaessa tulee raju korjausliike.
Mittasuhteet tuolla suuren veden takana ovat melkoisesti erilaiset kuin meillä, lisäksi siellä on tuotantoa ajettu paljon alas. Ja sen uudelleenkäynnistäminen vie aikansa.
Toivotaan kaikkien metsänomistajien puolesta, että tulppa (taantuma) aukeaa ja kysyntä nousee…
kuusessa ollaan 20.10.2014, 06:29Mielestäni Gösta Serlachius yritti parantaa männystä tehdyn sellun laatua valmistusta kehittämällä jo joskus 1920-luvulla. Mutta se projekti jäi kuusikuidun jalkoihin.
Niin, kuusikuidun hinta on tosiaan harvinaisessa tilanteessa, ylipäätänsä kaikki kuidulaadut ovat samassa hinnassa. Vielä 90-luvulla niillä oli selkeä hajurako toisiinsa, kuusi-mänty-koivu. Koivun hintaa nostanut ihan selkeästi energiapuun kilpailuvaikutus, eli markkinatalous toimii. Ja koska hienopapereiden kulutus on vähentynyt paljon, siihen tarvittavan kuusen hintakin on laskenut.
kuusessa ollaan 14.10.2014, 10:57Tien muuttaa liejuksi telojen/ketjujen mukana kulkeutuva maa-aines (tai talvitieksi suunniteltu huonorunkoisen tien pinnan puhkeaminen). Ja maa-aineksen kulkeutumiseen vaikuttaa maaperän laatu ja kosteustilanne. Tietyillä maalajeilla (savensekaiset) pyöriin tarttuu julmasti maata ja se purkautuu irti kovapohjaisemmalla tiellä. Taas, tela/ketjumalli vaikuttaa suuresti, sekä niiden sopiva kireys. Liian kireät ketjut ovat todellisia mutapalloja.
Joskus kun aikoinaan ammatiksi ajoi ajokonetta ja purku oli tieltä, tuli sinne tielletulokohtaa edeltävään osuuteen tuotua pari kuormaa havuja, niihin jäi suurin osa mudasta.
Olempa yhdellä yrittäjällä nähnyt lavetin perässä karhunterän (hydraulisesti nousevan lavetin peräosassa), jolla koneita työmaalta hakiessaan liippasi tullessaan tien tasaiseksi ja poistuessa lavetin pyörät tiivistivät tasatut raiteet.
kuusessa ollaan 14.10.2014, 10:19Mitä enemmän on puutavaralajeja, sitä hankalammaksi käy metsän puolelta purkaminen. Hyvä kompromissi on se, että sallitaan pienempien lajikkeiden purku tieltäpäin ja pääpuutavaralajien metsästä. Silloin vatkaaminen tiellä vähenee, eikä viiden motin koivukuitukasan vuoksi pidä kaataa 10 metriä lisää laanipaikkaa.
Ja kun kuljettaja hallitsee hommansa, pystyy purkamaan samoilta sijoilta tien päältä neljä laatua, ilman turhaa ajamista.
Ja jos koneessa on vain ketjuvarustus, silloin jauhautumista tapahtuu vähemmän, myös telamalli vaikuttaa. Pyöreäkulmaiset suotelat jopa taputtavat tien tiiviimmäksi ja kantavammaksi.
Ei ole yhtä totuutta, kelikin vaikuttaa suuresti. Sekä se, että kone pääsee tielle liittymästä, eikä puilla täytetystä ojasta. Suorittavan kaipaamia liittymiä tehdään valitettavan vähän, periaatteessa jokaisen kuvion kohdalla pitäisi olla jonkinlainen liittymä, myös talvikohteiden pehmeiköillä.
kuusessa ollaan 12.10.2014, 14:32Kai näkökulmiaan saa tuoda esille? Joskus asioiden kyseenalaistaminen on tarpeen.
Sitä pidän ihmeellisenä, etten ole Saksassa reissatessa nähnyt kantokäsittelyä tehtävän, vaikka olosuhteet on vastaavat ja lahoa esiintyy paljon. Lisäksi kuusikoissa möyritään ympäri vuoden mitä ihmeellisemmillä vehkeillä, monesti telavarustuksellakin.
kuusessa ollaan 12.10.2014, 08:03Kesähakkuista luopuminen tekee kyllä metsäkoneyrittämisestä taloudellisesti mahdotonta, rahat ei siihen riitä. Tai sitten pitää yritysten saada jotain korkotukea lainojen hoitoon, lyhennykset kun tikittää ympäri vuoden. Toinen vaihtoehto on taksojen nousu, jolloin tähän olisi varaa. Mutta siihen tuskin ollaan suostumassa, vaan ajaudutaan konkurssien kautta ja vaikeinta reittiä.
Kantokäsittelyn ongelma on se, että ”varmuuden vuoksi” kaikki kannot käsitellään. Järkevämpää olisi käyttää 100% kantokäsittelyä niillä kuvioilla, joilla ongelmaa on, muilla kuvioilla sitten hakkuukoneen kuljettaja tekisi ”täsmätorjuntaa”. Eli havaittuaan kaadon jälkeen saastuneen rungon, vasta sitten tuhauttaisi urean kantoon. Ja kustannus korvattaisiin laskurin perusteella, minuutin homma ohjelmoida nyky mittalaitteisiin ko. ominaisuus. Erillistä urealaippaa ei tarvitsisi käyttää, vain suutin sahakotelon kulmassa riittäisi, näihän alkuaikojen kantokäsittelylaitteissa olikin.
Ja mitä tulee kausityöllisyysnäkökulmaan…
Suomen suurin metsäkoneyritys, kymmenien koneiden Metsäkonepalvelu Oy on seurannut 80-luvulta asti kuukausittaisia hakkuumääriä, ja kesäaikojen trendi on ollut täsmälleen sama tähän päivään asti. Ja syy on kuljettajien lomakauden lisäksi suurelta osin uudistushakkuiden kesäajan väheneminen, joka taasen johtuu sahojen huoltoseisokeista, ne kun tehdään aina keskikesän loma-aikaan. Jos näitä seisokkeja lomitettaisiin, ongelma vähenisi.Ihmettelen kyllä, miksi vesivarastointi on lähes loppunut, ennen järvien jäille ajettiin kuitupuuta, joka käytettiin kesällä…ai niin, sille puutavaralle tulee ”korkokustannusta”, koska rahaa makaa järvessä yhden kvartaalin.
kuusessa ollaan 11.10.2014, 16:54tamperelainen; viittaa ketjunvoitelun epävireeseen, eli öljyä ei tule ketjulle ihan riittävästi ja alkaa hirttämään. Kun teet löysäyksen, on ketju jo venähtänyt ja öljyä alkanut virtaamaan riittävästi. Mitä teräöljyä käytät?
Tuttavapiirissä on viimeaikoina ilmestynyt dolmarin 420:ä hakkuille, yksinkertainen perussaha.
kuusessa ollaan 10.10.2014, 19:28Ihan asioista perillä (paikallisilta) kuultuna se talojen määrä, mitä on tämän taantuman aikana kjäänyt jenkeissä rakentamatta…kuluttaa useaan kertaan Suomen sahatavaran viennin ja kaiken Jenkkien oman tuotannon. Mittasuhteet on käsittämättömät, mitä pitempään venyy taantuma, sitä suuremmaksi muodostuu rästit.
kuusessa ollaan 10.10.2014, 18:36Laatuharvennuksella tarkoitin sitä, että yritetään poistaa vikaisia puita. Vaikka olisi millaiset lyhdyt koneessa, latvusten näkeminen on pimeällä vaikeaa. Harvennusjäljen laatu on eri asia(silloinhan ei enää nähdä onko laatupuita poistettu vahingossa), sitä on varmasti valot parantaneet, mutta eniten kyllä ennakkoraivauksen lisääntyminen ja liian pienirunkoisten hakkuiden väheneminen. Epäilen vahvasti, että nyt on tosiaan korjuun laatu lähtenyt paranemaan.
Tällä hetkellä taitavat pärjätä (eli pysyä elossa) yritykset, joissa on yksi iäkkäämpi kone ja yrittäjä ajaa itse, tai sitten vähintään kymmenen koneen yritykset. Niillä riskien hallinta erilaisissa kriiseissä on helpompaa.
Ja mitä tulee työvoiman saatavuuteen, siihen vaikuttaa jo maaseudun väen väheneminen, eipä synny maatiloille viittä poikaa, joista olisi varaa valita se pätevin metsänhoitaja. Nyt alkaa metsätöihin lähdön esteenä olemaan yksintyöskentelyn pelkääminen metsässä. Ja tämä on tullut ihan oikeasti esiin kyselyissä.
kuusessa ollaan 10.10.2014, 16:18Olen sen ajan nähnyt konekuskin näkökulmasta kun kantokäsittely tuli kuvioihin, silloin alkuvaiheessa harmaaorvakassienen käyttönä. Sitähän siten säilyteltiin jauheena jääkaapissa ja sekoiteltiin maski naamalla kumikäsineet kädessä. Työmaalle yksi farmarisäiliö lisää, puhdasta vettä…urean kanssa hiukan helpompaa, mutta vaatii taasen enemmän nestepintaa, koska peittävyys oltava parempi.
Ja kustannuksista sellainen asia, että terälaipat on kantokäsittelyssä erilaiset ja 1,5 kertaa kalliimmat. Niihin poraillaan puuston koon mukaan sopivat reiät millisellä terällä ja vaihdellaan laipankiinnikkeen tiivisteitä kun urea lentelee mihin sattuu….näistä asioista kertyy niitä lisäminuutteja nopsaan. Urean ruiskuttava pumppu vaatii tiivisteiden vaihdon pariin kertaan kesässä, raakaa ainetta metalleille. Ja syksyllä riivitään vehkeet pois ja laitetaan glygoliin talveksi, keväällä putsataan ja kokeillaan, jospa toimisivat…No, mikä sitten ratkaisuksi? Olisi kehitettävä jokin vähemmän nestettä vaativa, tai jopa jauhemainen aine, joka voitaisiin ampua kaadon yhteydessä kannon läheisyyteen, se helpottaisi hommaa. Niin, pitää myös muistaa, että itse hakkuutyössä on oltava tarkempi, runkoa ei voi vetäistä niin napakasti kannolta, jotta ruiskutus onnistuu.
Ja vuorotyö harvennuksilla…kyllä jos metsänomistajat haluavat laatuharvennusta, silloin vain valoisaan aikaan puuta nurin. Pimeällä 50% hakuammuntaa vikojen havaitseminen.