Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Tankin koko on pikkusahoissa myös pienempi, eli kannattaa vertailla enneminkin käyttöaikaa suhteessa sen tilavuuteen.
Paljonko hybridihaavasta saa euroja kuutiolle uudistusvaiheessa?
Nih. Tulipa tuollainen ”suunnitelma” meillekin. Kuvio, joka ei sen mukaan tarvinnut mitään toimenpiteitä (kl3), tuotti nyt syksyllä harvennuksessa vajaat sata mottia hehtaarilta kuitu/tukkipuuta, kevyesti harventaen ja jäljelle jäi tiheähkö tukkipuusto loppukasvatukseen…
Eli pikkasen suhtaudun kriittisyydellä noiden keilausten tuloksiin.
Miksi noista Miisun kuvista tulee mieleen sadan vuoden takaiset kuvat harsintahakkuiden jäljistä Suomen metsissä?
Ammatti Raivoojalla on selkeä ”kannonokan näkemys” asiasta.
Eli vaikka kuusta on paljon istutettu, paljon on seassa koivua. Sama on tilanne myös männyn suhteen. Koivua tulee luontaisesti sekaan. Ei tarvitse olla minkään sortin lahkolainen, sen havaitakseen.
Tarkimmin taimikoitaan hoitavilla metsäfirmojen metsäosastoilla on havupuustot vähemmän koivuvaltaisia, yksityisillä koivua huomattavasti enemmän.Eli kaikkea puuta piisaa tulevaisuuden käyttöön, kaikki puulajit muuten palaa kattilassa…haapaa myöden.
Mielestäni JK pitäisi suorittaa metsurityönä, jotta se vaikuttaisi mahdollisimman vähän muuhun puustoon.
Ja miksi tämä mielipide?Siksi, että kun kaadetaan vain järeimpiä yksiöitä, ne oksaisempina koneellisessa hakkuussa vaurioittavat enemmän jäävää puustoa. Mieshakkuussa runko jää kaadon jälkeen samalle sijalleen (eikä kaadetun rungon kohdalle muodostu suurta oksakasaa, tehokkaaksi taimettumien estäjäksi). Maastovaurioiden estämiseksi hakkuu pitäisi tehdä aina jäisen puun aikaan, jolloin taasen kuusista karsiutuu oksia. Perinteisessä alaharvennuksessa poistuu hentoisempia ja pienempiä runkoja, ne eivät raavi niin paljon jääviä puita.
JK hakkuussa taimettumisen kannalta toimiva olisi kaivurialustainen moto. Niissä kun on hakkuupään kiinnikkeenä apupuomi, jolla voisi huikan toisin muotoiltuna suorittaa kaadon jälkeen kohdan laikutuksen. Mutta, telamoto ei sovellu kaikkiin maastoihin, menetelmä voisi olla turvemailla JK:n yhteydessä käyttökelpoinen. Eli kun on yhdistelmä kantojennosto+muokkaus, JK:ssa se olisi hakkuu+muokkaus.
Tämä keskustelu laittoi tänään aamulla kävelylenkille.
Siellä kuusikon kokeilupaikassa en ehtinyt käydä, mutta yksi kivennäismaan männikön JT-yrityspaikka tuli kuvattua. Kuva on tulossa lukijoiden kuviin ja kerron taustaa siinä vaiheessa.
Ensi viikolla käyn ottamassa kuusikon kuvat.Muutakin mielenkiintoista tarttui älypääkännikän linssiin…niitäkin saatte ihmetellä.
Edit; mielenkiintoista, tästä tiedotuksesta(ei mielipiteestä) antoi joku jo yhden pisteen 😀
rekkamies, oletko pakkokalibroinut sahan siirtyessäsi normibensan käyttöön? Eli käynnistyksen jälkeen antanut sahan käydä kaasuvipuun koskematta ”ryyppy päällä” ja 60 sek jälkeen sammuttanut suoraan sammutusasentoon vivun vääntämällä?
Se pakottaa sahan järjestelmän hakemaan sopivia säätöjä, jotka normaalisti hakeutuvat riittävän sahauksen jälkeen. Oli tuollainen 241 käytössä ja se huokasi kiihdytysvaiheessa, ongelma poistui tolla kikalla.
Noi M-Tronikit kuulemma kannattaa ajoittain käyttää huoltopisteessä ”päivityksessä”, eli että niihin ajetaan uusin ohjelma ja kaikki anturien asetukset tarkistetaan. Eli sama kuin normisahassa tehdään meisselillä ajoittain. Pikkusäädöt se tekee itse.
Itse epäilen, että erilaisten nestemmäisten biopolttoaineiden osuus on suuri(suosii silloin havupuita) Ja tukki otetaan vain suuremmista rungoista ja käytetään tarkemmin kuin nykyisin.
Niin, 150 vuotta sitten vielä oltiin sillä kannalla, että lumput ovat oikea raaka-aine paperille ja pienempi puu kannatti polttaa kaskella…niin ne ajat muuttuu. Aika hankala on päätellä, mitä esim. 40 vuoden kuluttua puusta jalostetaan.