Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Usko vaan Jees, kyllä ne sopimusmerkinnät raivauksesta vaatii jokainen järkevästi (taloudellisesti) ajatteleva metsäkoneyrittäjä vaatii. Ne, jotka eivät ole vaatineet, saavat varmasti tehdä ihan omaksi mielenkiinnokseen noita kuusenturrikoita.
Muuten, tollainen alusmetsä on jo syönyt kasvuvoimaakin todella paljon valtapuustolta ja olisi järkevintä ollut raivata jo hyvissä ajoin. Nyt ovat maassa maatumassa ja vasta nyt antamassa ne ravinteet valtapuustolle.
Ilmahuuhdelluissa sahoissa saattaa tulla yllätys, jos pakopuolen vastus vähenee…niissä kun pussautetaan raitista ilmaa männän päälle poistotahdin lopussa – jos vastus on pienempi, suottaapi seos mennä sekaisin?
Ottamatta kantaa oikeudenmukaisuuteen, mietityttää millaiseksi voivat todellisuudessa korvaukset muodostua. Eli jos todetaan syyllisyys, voidaanko aivan Reijon laskelmien mukaan töräyttää korvaukset päälle. Äkkiseltään voisi kuvitella, että korvauksia kohtuullistetaan, ihan puupäisellä havainnoilla oikeuslaitoksen toiminnasta…
Traktoripohjaisen kaluston parhaiten hyödyntäviä ovat niiden toiset omistajat. Näin on käynyt juurikin aikoinaan tehdyille Fendt-alustaisille motoille. Kun joku on ajanut kalliit tunnit pois, metsätilalliset ottavat hyödyn niistä irti.
Monessa tapauksessa ei puhuta vain hakkuiden tekemisestä hankintana, vs. pystykauppa. Vaan samalla kerätään omaan käyttöön hakerankaa tai klapirankaa, jonka teettäminen tulee pystykaupan yhteydessä liian kalliiksi.
Yksi traktorialustaisten parhaista ominaisuuksista on tiesiirtojen nopeus, etenkin jos on pieniä palstoja hajallaan. Voi hurauttaa neljääkymppiä paikasta toiseen, odottelematta lavettia.
Jatkuvan kasvatuksen kokeilujen havaintoja…
Tänään ajoin jälkiä(eli tallasin harvennuksen uria jäätymään) tämän talven harvennuskuvioille, joka harvennettiin ensi kerran -86.
Harvennuksen yhteydessä poistettiin ylijäreitä kuusia parista kohtaa, alla oli pientä ja silloisella ajattelulla kasvatuskelpoista kuusentainta. Eli jatkuvan kasvatuksen tyylillä, jota pidin silloin hyvänä ratkaisuna…Nyt, 30 vuotta hakkuusta, eivät kuuset ole kasvaneet kuin 3 metrisiksi ja kituvat selkeästi. Eip toimi kannattavasti siinä kohtaa…kohta kangasmaan ja suon siirtymäkohtaa.No, sitten köpöttelin läheiselle rämeelle. Siellä tehtiin samoihin aikoihin harvennus, nyt järeimmät rungot reippaan tyvitukin kokoisia. Välipuuston nuoremmat yksilöt erittäin hyväkasvuisia ja hieno-oksaisia. Suunnitelma on harventaa yläharvennuksena ja samalla halkaista 40 metrin ojavälit (50-luvulta) uusilla ojilla. Vaikka tukkirungot poistaa, jää välikerrospuista riittävä puusto kasvamaan. Ojamaat levittelen kaivuun yhteydessä puuston sekaan, muodostamaan uutta taimiainesta. Toivottavasti onnistuu tämä JK paremmin kuin tuo aikaisempi nuoruuden kokeilu.
Ton rotecin etuna on erittäin yksinkertainen johdotus, ei mitään erillisiä säätöbokseja liitäntöineen. Säätövermeet on rakennettu kahvojen runkojen sisään. Ja tarjoavat vakiona jo liikenopeuksien säätömahdollisuudet, mitä monella muulla ei ole.
Niin, pitäisikö Suomessa olla isoista metsäyhtiöistä täysin riippumaton sellutehdas, joka voisi toimia sahojen ja pienempien puunhankintaorganisaatioden rinnalla?
Silloin se voisi myös tehokkaasti muuttaa sivutuotteet sähköenergiaksi. Jokin vanha tehdas modenisoituna ja hyvien kuljetusyhteyksien päässä voisi toimia.Niin, hakkeen ongelma sahojen tilanteessa on ollut sen käyttökohteet. Siitä kun on helppoa tehdä lämpöä, ei sähköä. Tästä syystä monessa lämpövoimalassa käsitykseni mukaan ajetaan lämmintä vettä jokeen tai järveen…sähkölle on enemmän käyttöä kuin kaukolämmölle. Sahat saavat tarvitsemansa energian kuoren ja muun silpun poltosta aika pitkälle.
Etenkin kuoritusta tukista syntyvä pintahake on loistavaa sellun raaka-ainetta ja parhaimmillaan sellukattilassa. Silloin ovat sahat olleet ja ovat edelleen aika pahassa raossa. Ja kun on siirrytty nopeisiin pyörösahalinjoihin, pintahakkeen osuus on lisääntynyt, sillä nyt kahden kantin pintalauta vedetään pelkkahakkurilla pois.Ei saisi yleisesti puhua bioenergiasta, vaan siitä miten parhaiten eri bioenergian muotoja voidaan hyödyntää. Tää unohtuu aina politiikkojenkin kiistellessä.
Koneiden järjestelmät lakisääteisesti tallentavat kaikki muutokset, mitä on kalibroinneissa tehty. Lisäksi viimeisin muutos oli 2016 alkaen käytettävissä koneissa oleva satunnaistarkistuksen vaatimus, eli kone ilmoittaa tasaisesti tarkistuksen hetken ja se on tehtävä ennen töiden jatkamista.
Kannattaa muistaa, että on myös koneyrittäjälle tärkeää pitää mittalaite oikeissa säädöissä…he kun saavat käytännössä 100% sti tilinsä sen mittaustuloksen perusteella. MO saattaa saada tilinsä myös tehdasmitan perusteella. Siihen ei sitten yrittäjä voi vaikuttaa muulla tavoin, kuin tekemällä vaadittua laatua mahdollisimman tarkkaan, jotta tukkiprosentti on kohdillaan.
Energiapuun kohdalla onkin sitten omat pullonkaulansa motomittauksen kanssa, jos käytetään joukkokäsittelyä…siksi ko. työmaat tehdään vaakamittauksella…joka on sitten ihan oma lukunsa.
Viikoittain kulkemani tutun tien varresta katosi kl2 mäntykuusisekametsä. Pidin hakkuuta ihan onnistuneena ratkaisuna, sillä maaperä on selkeää männyn kasvumaata. Nyt kasvaneet männyt olivat vajaalaatuisia ja kuuset kituivat.Alueelle jäi hyvä ja virkeä siemenpuusto.
Noi sijoittajien ”parturoinnit” olisivat ihan ok, jos vaan tosissaan valvottaisiin uuden metsän perustamista ja sen taimikonhoitoa. Saman tien varrella iso uudistusala, jolle 10 sitten tapahtuneen hakkuun jälkeen ei ole tehty yhtään mitään. Luonto on kuitenkin kasvattanut alueelle kohtuullisen tasaisen puolimetrisen havutaimikon, joka nyt kuitenkin tuhoutuu valtavan vesakon sekaan…