Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Kuskipula on puppua.
Juurikin jatkuvien lomautusten ja alan palkkauksen vuoksi vaihtuvuus on kovaa. Jos työstä maksettaisiin ja sitä olisi tasaisesti, kuskit pysyisi alalla. Itse olen aikoinaan juuri noista syistä siirtynyt muihin hommiin.
Silloin ei puhutakkaan jatkuvasta kasvatuksesta, vaan kaksivaiheisesta kasvatuksesta. Joka katkeaa sen aluskuusikon saavutettua uudistusiän.
JK:ssa puuston määrä ja puulaji pitäisi pysyä kokolailla samana, vain hakkuiden kohdalla kuutioita katoaa metsästä.Älkää ny, juuri taannoin jossain haastattelussa Rinne määritteli pienituloiseksi alle 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat…siis alle 3333 kuukaudessa ansaitsevat. Ja kun keskitulo taitaa olla tällä hetkellä jotain 3200…
Ja taimikonhoitojen laiminlyönnestä johten ensiharvennusten lähtevä puun merkki on entistä enemmän koivu…sen määrä taimikoissa on silmämääräisesti arvioiden kovassa nousussa.
Voi olla hankala yhtälö, kun suunnitellut tehtaat tarvitsevat havupuuta.
No, jos ja kun koivu meneekin energiaksi, havupuun kertymä jää pienemmäksi. Tai sitten hakataankin havupuuta enemmän, jolloin koivun suhteellinen määrä lähtee nopeasti nousuun ja parinkymmenen vuoden päästä meillä on järeitä koivikoita paljon, muttei teollisuutta sitä käyttämään.
…toivottavasti olen todella väärässä….Epäilen, että jos mentäisiin runkohinnoitteluun ja yhtiö maksaisi vain kuutoista haluamallaan tavalla, hilaisivat metsäyhtiöiden (selluakin tekevät) tukin latvaläpimitan hyvin pian 20 sentin lähelle. Se on kuulemanin mukaan heille kannattavinta sahattavaa ja järeä latvakuitu taasen hyvää hiokkeen tekoon.
Taasen sahayhtiöt ottaisivat nykyisen tavan mukaan tarkemmin tukin talteen, jotta ulosmyytävää kuitua ei kertyisi niin paljon.Vähitellen runkohinnoittelu muokkaisi leimikkotarjouksia tarkemmiksi ja huonolaatuiset puustot menisivät enemmän sellukattilaan ja laadukkaat puustot sahaukseen ja jatkojalostukseen. Ja pienirunkoiset harvennukset kaikki energiaksi.
Näillä kaikilla toimialoilla on omat vahvat tekijänsä, jotka osaavat hyödyntää itselleen parhaiten sopivat leimikot. Silloin tosissaan kilpailua olisi, kun perustana olisi muu kuin jalkamitta-aikakauden jäänteet. Lopputuloksena kaikki laatua kasvattavat saisivat paremman tuloksen kasvatukselle ja risukoiden kasvattajat saisivat omat pikavoittonsa, ilman valtion tukea.Nykyisen nettimaailman ero menneeseen on se, että asiat välittyvät sekunnin murto-osassa koko maapallolle.
Ennen asiat kiertivät ja kaartoivat suusta suuhun menetelmällä. Nyt asiasta kiinnostuneet saavat/voivat jakaa tietonsa kaikille.Eniten asiaa taitavat kirota autokauppiaat, käytettyjen hinnat määrää nettiauto.com. Tämäkin sivusto avaa asioita pintaa syvemmältä, kunhan pitää suodattimen kunnossa ja siiivilöi asioita.
Jätkälle tiedoksi, motokuski ei niitä katkontoja päätä, vaan koneen apteerausjärjestelmä laskee mitä katkotaan. Vain viat poistaa kuskin liikkeet, paksuus/pituusyhdistelmät on koneen hallinnassa, eikä niistä saa poiketa.
Se on totta, että koko tukkirungon karsimalla minimilatvaläpimittaan ja sen jälkeen katkomalla saa tarkimmin puun hyödynnettyä…mutta ei onnistu koneella. Tosin, nämä aptit osaavat lukea puuston vallitsevaa muotoa ja oppivat runkojen hyödyntämistä.Rungonosahinnoittelussa ei ole mitään järkeä, jos siinä aletaan erottelemaan puutavaralajeja. Yhtiön ostajan on pääteltävä, tuleeko heille arvokasta osuutta ja tehdä sen mukaan tarjous. Näin esimerkiksi erikoispuita sahaavat tai pylväsfirmat voisivat saada omat leimikkonsa hintaa nostamalla.
Kyllä ihan oikeesti toivoisi, että siirryttäisiin runkohinnoitteluun…
– yhtiöt kilpailisivat eri läpimittaluokkien hinnoilla, leimikon kokonaishinta olisi selkeämmin myyjän havaittavissa
– katkonnassa olisi vapaat kädet
– kilpailu olisi avoimempaa, kun metsänomistajan ei tarvitsisi tonkia ja kysellä katkottavia mittoja
– metsäyhtiöllä olisi sopivassa tilanteessa mahdollisuus katkoa tukki järeämmäksi, tai pulatilanteessa ottaa lyhyempää ja pienempää tukkia.
– nyt apteerausohjelmien erikoismitat voivat ajaa latvatukkia kuituun, jos tarvittava mitta on 18-20 senttiä latvasta
– yhtiöillä olisi oikeasti oma riskinsä leimikkotarjouksissa, eli tarjouksia tehtäisiin tarkemmalla sihdilläPeriaatteessa muutos rungonosahinnoitteluun on mittalaitteiden ohjelmointikysymys, eli mittalaite mittaisi eri läpimittaluokkien kuutiot, normaalin katkontamittauksen rinnalla.
XT-valjaissa kannattaa säätää korkeus todellisen tilanteen mukaan, ei niiden S-M-L -merkintöjen mukaan…eli se kallisteleva yläkappale mahdollisimman lähelle hartioita ja lantiovyö tosiaan lonkan yläkohdalle.
Dolmarilta on muutoin tullut aika vastaavan tyyliset valjaat markkinoille.Mikä on ko. tapaukssa ollut MHY rooli, onko metsänomistaja valtuuttanut sen valvomaan hakkuutyötä?
Mitä suorittava tekee siinä tapauksessa, jos maanomistaja kysyy kesken työmaan; ”paljonko jo on kertynyt motteja?”