Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Huoh, nelinkertainen kasvatusikä…jees 20 vuotias (4×20=80) tukkikoivikko – laitappas näkyville kuva sellaisesta?
Totanoin, kukas tähän keskusteluun onkaan aiemmin tuonut perinteisen lehtipuu vs. havupuu -puulajitaistelun mukaan?
Se on realismia, että jos rakentaminen ei elvy maailmanlaajuisesti, ei minkään tukin hinta nouse. Ja vanerille on näitä ison mantereen isokuituista lastulevyä tarjolla vaihtoehdoksi.
Äänekosken luulen parantavan tilannetta siksi, että nyt kuituleimikot käyvät tukkileimikoiden kavereina paremmin kaupaksi.
Torpparille tiedoksi, niin hakkasivat vaarini ja oma isänikin 50-60 luvuilla koivua haloksi. Eli tiedossa on tuo asia…mutta vaikka kaikki tehoviljelijät hakkaisivat koivut omilta tiluksiltaan maahan, muiden mailla luontaisesti kasvaa edelleen koivua runsaasti.
Kuusettumisesta puhutaan siksi, että kuusta on istutettu todella paljon. Mutta jos ne taimikot (monesti hyvin viljavilla mailla) jätetään hoitamatta, onkin ensiharvennuksessa koivua puolet. Niin tehokas uudistuja koivu on. Ei Suomi muuttunut männiköiksikään valtavista istutusmääristä johtuen, luonto korjasi oman osansa. Männyn suuri osuus ensiharvennuskelpoisesta puusta on soilla…se onkin mielenkiintoista, joko tämä äänekosken putiikki alkaisi tosissaan lisäämään suolle sopivan kaluston määrää. Nyt on vaan puhuttu…Nyt taitaa rinki kiertyä takaisin, kun tukkikoivua ostetaan klapin raaka-aineeksi, 45 euoron hintainen tukki muuttuu tuplahintaiseksi pilkottuna.
Tais koivuviha kohdistua suurelta osin vajaatuottoisten alueiden hieskoivuun, onhan Suomessa kuitenkin aika järeitä istutuskoivikoita synnytetty aikojen saatossa. Eikä koivu Suomesta lopu, kyllä sitä kasvaa täydennyksenä niissä kohdissa, jossa vihaajat ovat epäonnistuneet uudistuksessa. Aika vähän loppuviimeksi on puhtaita havupuumetsiä, jos karujen maiden männiköt ja peltokuusikot jätetään laskuista pois?
Pääasia vaalien jälkeen olisi saada maahan aikuisten oikeasti yhteistyökykyinen hallitus, johti sitä mikä puolue tahansa…edessä tulee olemaan hyvikin vaikea kausi. Lama/taantuma on käytännössä pahempi kuin 90-luvulla, koska laajuus ja kesto on pidempi kuin aikaisemmin. Aikaisemmin notkot ja huiput on olleet 7 vuoden välein, nyt ei loppua näy..
Politiikka on kuitenkin YHTEISTEN asioiden hoitoa, jossa koko kansan etujen vuoksi on tehtävä kompromisseja. Se tuntuu vaalikamppailussa helposti unohtuvan, etenkin pieniltä yhden asian liikkeiltä. Äsken TV1 pienpuolueiden tentissä J.Niemelä otti niskalenkin useissa tilanteissa ja pisti väen tosipaikan eteen.”Mittaus kohdat ovat silti eri kohdissa konemerkin mukaan. Mitä lähempänä kantoa sitä paksumpi mitta.”
Siis idea tässä muutoksessa on se, että kaikki koneet aloittavat paksuusmittauksen vasta 1,3 metrin kohdalta. Eli kohdasta, jossa kaikkien mittausosa on jo ohittanut. Mitä kauempana on nyt ollut ensimmäinen mittauspiste (eli etuteristä mittaavat/suurin osa koneista), sitä enemmän on tyveä jäänyt mittaamatta. Tyvilaajentumalle on nyt kaikissa koneissa sama mittaustulos, jossa on laajentuman keskikoko arvioitu. Käytännössä taitaa jopa motit lisääntyä MO näkökulmasta?
Uusien mittalain mukaisten ohjelmien mukaan kaikki koneet tulevat kuutioimaan ensimmäisen 1,3 metriä samalla kaavalla. Uusissa 2007 jälkeen toimitetuissa koneissa tämä tapa on ollut jo pakollinen muutaman vuoden, ensi vuoden lopun jälkeen kaikissa pakollinen. Syy tähän on se, että koneiden paksuusmittauksen aloituskohta vaihtelee, osassa se on lähellä kantoa (syöttörullat) ja toisissa taas etummaisissa karsintaterissä (n. metri kannosta). Muutoksella saadaan tarkistusmittauksen tarkkuus paremmaksi, tuo ero ei vaikuta vertailulukuihin. Tyvilaajentuma on siis määritelty STD-kokoiseksi.
Olisi mielenkiintoista nähdä vaikka lehtijuttu, jossa aiheena olisi jatkuva kasvatus, keinollisella uudistamisella esimerkkikohteen avulla.
Hetkinen, tuohan on yläharvennuksen tai kaksivaiheisen kasvatuksen periaate?
JK:ssahan nimenomaan pyritään kasvattamaan SAMANAIKAISESTI kaiken kokoisia puita. Nyt on käsitteet sekaisin.
Jos metsänomistamisen ideana metsänomistajalla on, että kaikki rahaliikenne tarvittavissa toimenpiteissä on plusmerkkistä, on ehkä parempi myydä metsänsä ja sijoittaa rahansa muuhun.
Tai sitten lopettaa valittaminen, ettei saa riittävän hyvää tuottoa hoitamattomien metsien puunmyynnistä. Ei kasvimaallakaan saa harventamatta muuta aikaiseksi, kuin kitukasvuisia porkkanoita, joita kukaan ei halua lautaselleen.Ja tämän ketjun alkuperäiseen ideaan kysymys; kun metsässä on sikinsokin järeitä runkoja ja kaikkea puustoa eri kokoluokissa aina pienimmistä taimista lähtien, miten ihmeessä voi korjata suurimmillaan25 metrisiä runkoja ilman muun puuston vaurioittamista?(eikös idea ole poistaa vain järeitä runkoja???) Lumen aikaan pienimmät taimet saavat suojaa lumesta, mutta ongelmallisia ovat pienet kuitukokoiset rungot, ne eivät kestä kovin rajuja oksienkaan iskuja kaatuvista puista. Tuollainen viisi metriä leveä ja 20 metriä pitkä kuusen rohjale vaatii melkoisen tilan kaatuessaa, eikä sitä järeänkään hakkuukoneen nosturilla pysty sentintarkasti kaatamaan.
On harhaanjohtavaa, kun monissa lehtijutuissa esitellään jatkuvan kasvatuksen metsiä, jotka ovat lähempänä yläharvennusta ja satunnaisten aukkopaikkojen taimikoiden suojelua. JK on todellisuudessa poimintahakkuuta (positiivisessa mielessä), ”Jatkuva kasvatus” on markkinointinimi. Kun lähdetään siitä, että JK tapahtuu ilman hoitotoimenpiteitä, silloin kyseessä on harsinta.