V-Klingan etu on se, että se katkaisee suurimman osan heinistä ja pajuista, jotka useimmiten jumittavat terän. Eli jos raivaa paljon pajukkoa sisältävää, on sillä selkeät etunsa. Samat kokemukset kuin Tanelilla, jos on paljon pikkutikkua seassa, silloin toi terä sahaan. Kiihtyykin kipakammin, koska ulkokehällä vähemmän painoa, tuntuu varsinkin 225 millisellä terällä.

Niin, glyfon käyttökielto taitaa olla EU-peräistä ja siellä joissain paikoissa holtittoman (tahallisesti) käytön syytä. Täällä keskustellaan sen jäämisestä maaperään, kun muualla päin sillä saatetaan tuleennuttaa viljaa, tappamalla kasvi pystyyn. Näin vilja kuivuu tehokkaasti pystyyn. Ja sen jäämistä sitten voidaankin keskustella, etenkin kun viljaa ja viljatuotteita tuodaan meillekin. Et voi tietää, onko leipäsi jauhot kotimaista vai eurooppalaista. Vähän kuin näiden geenimanipuloitujen kasvien kanssa.

Vaikka en glyfon käyttöä suosikkaan, on se maataloudessa todellakin valitettavan tarpeellinen. Voi käydä niin, että ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy, sillä kyntäminen ja kesannointi yleistyvät.
Tällä hetkellä taitaa suurimmat kuormittajat itämerelle olla teollisuus naapurissa ja meillä yhdyskuntajätevesien tuotokset.

Kun Rauman tehdas lähti käyntiin, kannonnokasta havaitsi miten UPM alkoi hiivistämään Valkeakosken puunhankintaa…vähitellen tietyt alueet kääntyvät Metsäliiton mäntykuidun ostopaikoiksi. Sotkun aiheutti samoilla seuduilla Storan hyökkäys ennen taantumaa, jolloin tunnetusti esim. kuusitukin hinnat hyppäsi aivan hurjasti ja huhut kertoivat myös kuitupystyleimikoiden hurjista hinnoista – vaikka niistä olisi ottanut huhulisän pois, olivat jotain käsittämättömiä.

UPM ja Storan hankinta-alueet ovat supistumassa – mitä olen tutuilta koneyrittäjiltä kuullut, eli taatusti kun uudet investoinnit alkavat pyöriä, toisaalla suljetaan putiikkeja. UPM:n mahtimeno energiapisneksellä on hiipunut, välillä tuntui että pääpisnes on muuttumassa energiaksi. UPM laskeutuu pohjoisesta alaspäin ja Stora siirtyy idemmäs. Savujaot alkavat palata, ja hinnat pysyvät samalla tasolla.
Nyt tehdään modernisointeja hyvällä ”mediajulkisuudella”, katsotaan muutaman vuoden päästä mikä on silloinen puun tarve…epäilen ettei poikkea nykyisestä.

Nämä on omia havaintoja, toivottavasti olen erittäin väärässä, sillä jos kuitupuun hinnat ei kannusta harvennusiin, meillä on pian paljon ylitiheitä ja heikkolaatuisia metsiä.

Kun nyt on seurannut lupiinin rajua leviämistä, en halua sen leviävän uudistusaloille, joita on tulossa näiden pistemäisten esiintymien vieressä. Niistä osa on luontaisesti männylle uudistettavia, joissa en luontaisen heinittymisen lisäksi kaipaa muuta puuhaa tulevaisuudessa. Paikoitellen on jo löytynyt yksittäisiä esiintymiä taimikoistakin, kymmenen metrin päästä aikaisemmista esiintymistä. Ne kohdat, joihin lupiini on levinnyt, eivät ole taimettuneet.

Lisäksi haluan säilyttää tilan viherkesannoissa luontaiset keto/heinäkasvit. Lupiinia on ollut rajatulla alueella puutarhan nurkassa, josta ei pääse leviämään. Siellä on neljää eri värivariaatiota.

Jotenkin tuntuu, että tämä teiden reunoille villiintynyt versio on paljon rajummin leviävää laatua?

Suurin syyllinen lupiinin hallitsemattomaan leviämiseen on ainakin meidän seudulla tielaitoksen niittovehkeet.
Niitto tehdään vasta lupiinien kukittua, jolloin leikkuupäihin takertuu siemeniä, jotka putoavat myöhemmin ja laajentavat kasvustoja. Tämä on omakohtaisesti havaittu, kymmenisen vuotta sitten ilmestyi lähiseudun teiden varsille pistemäisiä kasvustoja, jotka ovat vähitellen laajentuneet todella suuriksi. Mielestäni tielaitos pitäisi nopeasti määrätä torjunta-aineruiskuttamaan kyseiset kohdat leikkuun yhteydessä ja suorittamaan leikkuu ennen kukintojen lakastumista.Torjunta-aineen ruiskutus olisi helppo järjestää vain lupiinikasvustojen kohdalle, erillisellä ruiskutuksen ohjauksella.

Yleisissä keskusteluissa on unohdettu lupiinin vaikutus metsien kasvatukseen. Vaikka lupiini ei menestykkään tiheiden metsien aluskasvina (näin väitetään), mitäs sitten tapahtuu kun uudistetaan? Silloin valoa vapautuu niin paljon, että jopa 60 v. itämisekelpoisena pysyvät lupiinin siemenet itävät ja valtaavat taimikon. Ja silloin puhutaan sitten ihan toisenlaisen mittakaavan ongelmasta kuin heinittymisen kanssa. Lupiini nimittäin kasvaa niin nopeasti, että sen niittäminen on tarpeen kahdesti kesässä…ja peittää kyllä todella kattavasti kaiken valon taimilta.

Omilla tiluksilla on lupiini saastuttanut oman maanottopaikan (sijaitsee tien lähistöllä), josta olen talviteille vienyt pintakerrokseksi karkeampaa tavaraa. Kaikki paikat, joihin olen sieltä maata vienyt, ovat nyt tarkkailussa ja myrkytyksen kohteena vuosittain.