Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Olisko Äänekosken kannattavuusloikka jo alkanut ja heikkona talouden aikana haetaan uutta hintatasoa. Myös MG kilpailijoiden joukoissa…ilman kartelliakin.
Hurjin tarjous, mitä olen pystyhintana HYVÄSTÄ ensiharvennuksesta olen kuullut, on 9 eeroo läpi kaikki puulajit. Ohoi, siinä voi jo sanoa rehellisesti hyvillä mielin ei kiitos.
Ensi talvi ratkaisee paljon, mihin energiapuun markkinat menevät. Jos tulee lauha talvi ja vähän käyttöä, voi homma olla todella takkuista.
Jätkä, sää oot verrannut vääriä sahoja. Kuutiotilavuus edelle pitää edetä, kuten jenkkiautoharrastajat toteavat.
Itsellä oli valinnassa hankintahakkaajalle sopiva saha, koska metsien hakkuut ovat seuraavina vuosina päätehakkuuvoittoisia, valinta oli HQ 550 XPG. Voima riittää kohtuudella 15″ laipalle ja harvennuksille ketteryyttä tuo 13″ laippa, eikä paino ei ole karsintaan järjetön…jos hakkuut olisivat olleet harvennusvoittoisia, silloin valinta olis ollut 241, tai Huskun 543. Tai sitten olisi jatkanut niiden tekoa HQ 238:lla.
Eihän Stihlin 241 ole lainkaan 346:n vastine? 241 vastine huskulla on 543.
Yksittäisiä havaintoja myös Pirkanmaalta tyvitervaksen leviämisestä – eli omat hankintahakkuut ovat nyt pakkaskauden hommia.
Ja kyllä yhtiöiden koneet joutuvat käyttämään myös männiköissä ureaa, jo useamman vuoden ajan vallinnut käytäntö. Tuo tyvitervas kun leviää näille männyn karummille alueille, on keinot vähissä. Koivut ei kasva kunnolla, eikä haapakaan. Ehkäpä sitten koristekatajalle kaikki paikat…Kuusen (kuten muidenkin puulajien) kasvatuksessa oikea-aikaiset toimenpiteet on tärkeitä, KOKO kasvatusajan. Monesti kuuset pääsevät liian hapsuiksi, liian tiheässä kasvattamisen vuoksi. Siihen itse myös syyllistyy jatkuvasti.
Kuusi vaatii reilusti vihreätä osaa, jotta pystyy hyödyntämään maapohjan voimat. Mänty kyllä leventää latvustaan järeänäkin, mutta kuusi ei. Yhteyttävä latvus vaan ei riitä, jos kuusta on kasvatettu liian tiheässä ja vihreä osa on alle kaksi kolmasosaa korkeudesta. Monesti alaoksat ovat hämäävän vihreitä, kun niiden neulasmäärää katsoo, todellisuus tulee silmille. Tosiasiassa monesti kunnollista latvusta on vain alle puolet.
Oletko Jees vertaillut eri puolella Suomea olevia tiluksiasi kasvun suhteen, eikös sulla oo metsää muuallakin kuin Harjavallassa?
Aikoinaan 90luvulla tuli työskenneltyä myös Porin ja Rauman seuduilla, tässäkin ketjussa esille tullut lumettomuuden vaikutus kuusen kasvuun voipi hyvin selittää rannikkoseudun kuusten heikompaa kasvua. Silloin kun siellä liikuin, lumisempi maisema alkoi 30 kilsaa sisämaahan päin. Silti lämpötila oli sama. Sen huomasi keväällä, routa kesti pitempään rannikolla kuin sisämaassa – eli oli mennyt syvemmälle. Silloin kuusien kasvuunlähtö on hitaampaa keväällä. Maastoista silloin totesi, etteivät olleet kovin reheviä, kivisyys oli yleistä.
Mitä maaperää tuo Jees-kuusikko on?
Onko Wurthilla moottorisahakäyttöön hyväksyttyjä mallejakin?
Kalvokengät on omasta kokemuksesta ainoat, jotka tosissaan pitää kosteuden ja voivat korvata täysin kumisaappaat. Vesi ei välttämättä tule aina nahkan läpi – vaan saumat on ne, joista vesi tulee sisälle. Kalvollisissa kengissä kosteus tuntuu lievänä kylmenemisenä, mutta talvella taasen pintalämpötilakin pysyy matampana ja lumen kostuttava vaikutus ei pure.
Kalvojen soveltuvuus sitten työasuihin onkin toinen juttu, tahtovat olla aivan liian hitaasti kosteutta pintaan siirtäviä ja kuuma tulee pikkupakkasellakin…vaikka olisikin oikeaoppisesti niille sopiva alusasukin.