Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Klapikoneen erona moottorisahaan on se, että kärkipyörään ei kohdistu raskasta voimaa, se toimii vain vapaan ketjuosan taittopyöränä. Moottorisahassa työntävällä puolella sahattaessa koko voima rasittaa kärkipyörää, tarvittavan voiman suhteessa.Pahinta rasitusta taitaa olla kärjellä työntämällä sahaaminen, esim kaatotilanteessa. Silloin ketjun vetovoiman lisäksi sahaajan työntövoima rasittaa kärkipyörän laakeria. On muutoin uskomatonta, miten 1,3 tai 1,5 millisillä rullilla voi ylipäätänsä olla kestoa tuollaisessa paikassa.
Puunhankinnasta uutisen mukaan vastaa edelleen Harvestia. Mitähän itävaltalaiset tekevät kuitupuulle, lieneekö sille uusi osoite muualla kuin suomen kolmen suuren myllyissä?
Ja kuusenkin laatu on tosissaan täällä ihan eri luokkaa kuin keskieuroopassa, joten en luule sitä silputtavan bulkkitavaraan.
Itsellä on nyt ollut hankintahakkuilla järeiden väljennysrunkojen kaadossa 550XP:ssä 1,5 millinen ketju ja 15″ laippa, saha on hyvin tasapainoinen sillä yhdistelmällä, jopa lyhyttä laippaa paremmin. Öljynsyöttö on nyt täysillä, jotta kärkipyörälle riittää kunnolla voitelua.
Itse en käytä alkuperäistä 1,3 millin ketjuvarustusta sen vuoksi, että kärkipyörien kesto tuossa laipassa ei ole vakuuttanut 550 kierrosnopeuksilla. Samasta syystä käytän alkuperäistä 7 hampaista vetorissaa, ketjunopeutta on silläkin karsintaan riittävästi ja kaatosahauksessa vääntö on parempi. Kapean ketjuvarustuksen siirsin varasahana toimivaan 238:iin.
Jossain nuoremmassa kuusikossa voisin laittaa 8 hampaisen ja kapean ketjuvarustuksen, kun kärjellä sahaamista on vähemmän. Mutta silloinkin öljynsyöttö isolle…toi 550 kiihtyy vielä 545:ttä rivakammin (Revboost on vain 550:ssä), mikä heittää öljyn pois ketjulta, ennenkuin se ehtii kärkipyörälle. Tuo on oma ajatukseni miksi 550 tuhoaa kapean varustuksen kärkipyöriä myös tuttavilla.
550ssähän on ne öljypumpun pyörityksen hampaat kytkinrummun laakerin vieressä, etteivät olisi asettuneet väärin ja työntäisivät rumpua kiinni kytkimeen? Jos vika tuli vasta hetken käytön jälkeen, silloin laakerissa jotain mätää…
Vuosikausiin ei ole ollut näin hyvää lähtöä talveen, vaikka onkin hieman myöhässä. Nyt mittarissa -26. Nyt alkaa olemaan tilanne, että vaikka tulisikin hieman lunta, se alla routa jatkaa etenemistään. Onneksi oli hetken sateetonta ennen pakkasia, vesi pääsi poistumaan maasta ojiin.
Eikös Arto 2253 jonssi ole sama ammattisaha kuin hq 550? Myös matalavireisempi 2252 vastaa huskun 545-mallia, myös Jonssin 2260 ja hq 560 ovat sisaruksia.
Eli jonssilta löytyy suomen kokoluokan ammattimallit, eli 2253 ja 2260.
543 XP on (huskun japanissa omistaman valmistajan) Zenoah GZ 4300 EZ -mallista muokattu Husqvarna 242 perillinen, jossa ei ole mitään yhteisiä osia vanhan 242:n kanssa. No, ehkä laipan kiinnitysmutterit voi olla samat.
Mitä puuta nuo tuulenkaadot olivat, se on jäänyt tässä keskustelussa väliin itseltä?
Sahan täytyy olla erityislaatuinen vehje, jos tankillinen kestää melkein kaksi tuntia.
Ruotsissahan taitaa olla oma, riippumaton mittausorganisaatio, joka suorittaa tehdasmittauksia. Heillä motomitta ei ole ollutkaan niin kiinnostava, juurikin tästä syystä.
Sinänsä metsäyhtiöille motomitassa ei ole mitään hävittävää hankintapuun mittauksessakaan, jos vain mittalaite on uusien määräysten mukainen (ainoa hyväksytty menetelmä 2016 lopun jälkeen ja uusissa koneissa ollut 2007 alkaen). Siihen kuuluu konekuljettajan omavalvontapykälä ja mittalaiteen tarkistus pitää tapahtua satunnaisotannalla. Nämä kirjautuvat lokitiedostoihin ja ovat jälkikäteen luettavissa. Pitäisi olla aikalailla vedenpitävä menetelmä.
Mutta vanhemmissa mittalaitteissa tätä ominaisuutta ei ole ja niiden mittaustulosta ei saa käyttää mihinkään vuoden kuluttua, ei edes työmittaukseen.838:a vastaavaa konetta saa vieläkin ostaa, esim. Rottnella on F10 ja Sammolta on tullut FR28, jotka ovat kokolailla vastaavan kokoisia koneita. Kyseinen kymmentonnisten koneiden luokka luotiin aikoinaan maastoystävällisyyden vuoksi ja yhtiöt vaativat niitä hankittavaksi yleiskäyttöön. Johon ne eivät vaan sovi, jatkuvassa aukon ajossa pehmenevät nopeasti, puhun kokemuksesta. On sen verran tullut noiden koneiden aikoinaan kanssa pelattua ja remonttia tehtyä. Esim. 838 takarunko on aika heppoinen, ratkeilee telinkiinnityksestä ja nosturin alta, samoista kohdista poikivat Lokomo 910 ja Ponssen S15.
Ja miksi noista 838 kokoluokan koneista poistuttiin? Siksi, että kiristyvä tehokkuus vaati lisää kuormakapasiteettia, jolloin kuormakoot kasvoivat. Mikä aiheutti runkojen heikkenemisen ja telien kestokyvyn ylittymisen, järeimmät ketjutelit olivat 12 tonnin kantavuudelle(valmet 860). Kun ne puutteet korjattiin, paino nousi ja tarvittiin kuutosmoottorit pellin alle. Ja tehokkaampi kuormain toi lastaukseen vauhtia, sekä kestävämmät puomit.