Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Woodforce-tietojärjestelmän piti olla ratkaisu tähän ristiintekemiseen, mutta ilmeisesti UPM jäi siitä pois?
Yhtiöt pität omat yrittäjänsä ruodussa, eli toiselle tekeminen eip käy…
Katsokaas tuosta ylhäältä löytyvästä puunhinta-kohdasta ne alimmat ensiharvennuksen pystyhinnat ja hankintapuun hinnat.
Siis, jos yhtiöt erinäisistä syistä eivät halua ostaa pystyyn ensiharvennuksia, eikö silloin hankintakuitupuun hinnan nostolla niitä siirtyisi omatoimihakkuisiin ja yhtiöt saisivat puuta ilman omia kustannuksia?
Nykyinen hinnoittelutilanne on kyllä syvältä, sieltä mihin ei aurinko paista. Jos ei muutu kevään aikana, ainakin itse aion ensi talvena pitää sapattia metsätöistä.
Kyllä puun takunen on erittäin jäljillä. Virolaiset joutuivat pakon edessä aloittamaan käytännössä nollasta, samalla kun suomalaiset jäivät venäjänkauppaan perustuneiden tuotteiden markkinointiin muualle. Osittain siinä on onnistuttu, mutta sen perintönä meidän kulutustuotteiden valmistus on vähissä, poislukien metsäteollisuuden tuotteet…naapuriin kun meni paljon investointituotteita.
Niin, 80 -litraisesta ensiharvennuksesta jos nakuttaa 100 runkoa tuntiin, silloin tulee 8 kuutioo tunnissa. Jännää vaan on, että kun runkokoko putoaa vaikka 40 litraan, silti vaan tulee se 100 runkoa tuntiin…jolloin tuleekin vaan 4 mottia, eli taksa pitäisi olla jo tupla. Saati jossain ongenvapametsässä, kun runkokoko on 20 litraa, joskus on tuollaista tullut vastaan…
Eli 120 kuutiota 8h työvuorossa pitäisi tuupata tasaisesti 15 kuutiota tuntiin, voi ehkä onnistua jossain 120-150 litran lähtevän keskikoon metsässä.
Nimittäin aikalailla on maksimi jokin 120 runkoa TASAISESTI työtuntia kohden tehdä pienistäkin rungoista, ei jossain 1200 runkolukuun jätettävässä ensiharvennuksessa yksinkertaisesti pysty nosturia nopeammin liikuttamaan puiden välissä.
Vai mitä ovat suorittava ja metsuri-motokuski mieltä?
Edit; Ponssen H7 on puhtaasti aukkohakkuisiin suunnattu hakkuupää. Tiedän vastaavan kokoisella hakkuupäällä ja järeällä alustakoneella työskennelleen yhden urakoitsijan, joka vuosittain veti tuon 100 000 mottia. Mutta metsät olivat aina parhaat ja kone tikitti parhaimmillaan kolmessa vuorossa.
Juu, olen varvikellolla nähnyt mitattavan HQ154:stä aikoinaan viritettynä ammattisahana lähemmäs 20 000, mutta myös stiilin 201:stä yli tuon 14 000. Että silleen.
Nimimerkki HQ444:llä 80-luvulla aloitellut
Meillä noita ”vakiokorkeusvikoja” on aiheuttanut 80-luvun männynversosurma, joka tappoi latvakasvaimia. Säästyneissä rungoissa on nyt siellä 8-10 metrin korkeudessa useasti vika. Kun tälläiselle kuviolle osuu, sen huomaa. Toinen vastaava tilanne tulee hallanaralla paikalla kasvaneissa kuusikoissa, kova pakkanen on saattanut aiheuttaa latvanvaihdot jopa neljän metrin korkeudelle, jolloin ne näkyvät tyvitukeissa.
Tuli tuossa mennäpäivänä hakattua koneella, jonka apti pyrki tekemään mahdollisimman pitkää tukkia ja katkonnassa oli vapaus lyhentää mittoja (hankintahakkuuta). Useasti kun kone pyrki tekemään 55 tukkia, silloin yleensä sen karsinnassa paljastui jo katkontaa määrittävä mutka tai vika. Jolloin lyhyempään mittaan peruutus onnistuu ja silloin jako osuu paremmin kohdalle. Myös kapenemisesta sai hyvän kuvan, jos 55 latva oli alle 19 senttinen, tiesi ettei toista tukkia olisi tullut.
Totuus on se, että osaava kuski osaa lukea jokaista metsää siten, että tietää miten pääsääntöisesti viat esiintyvät. Monesti metsissä on ollut nuorena esim. lumituhoja, jolloin mutkat ovat muodostuneet samalle korkeudelle…
Ainoa tehokas apteeraus tapahtuu manuaalisesti, silloin kun karsitaan runko kerrasta tukin minimiläpimittaan mitta tyvessä kiinni ja sen jälkeen jaetaan runko. Itsellä on mittaan tussilla merkittynä tukkien pituudet ja ne kohdat, joista tulee kaksi tai kolme tukkia. Kohtiin olen kirjoittanut vielä esim. 46 46, joka kertoo ilman miettimistä mitä jaettavasta rungonosasta tulee. Siitä sitten voi tehdä vaikka 43+49 tai 37+55. Yllättävää kyllä, kunhan leimikko on riittävän iso, oppiva apti löytää samat arvot….
550:ssä ei tukita ahtoputkea. Eikö Burlin sahassa ole primerpumppua? Omassa se on, ja kun tankin on sahannut ihan kuivaksi, tankkauksen jälkeen primeristä muutama painallus ja lämmin saha lähtee käyntiin ilman puolikaasua tai ryyppyä. Liiallinen ryypyttäminen on myrkkyä, sillä kastelee tulpan tehokkaasti.
Niin, kuinkas Suomalaisia ovatkaan UPM ja Stora Enso?
Elämme globaalissa maailmassa, nyt sentään puhutaan Eurooppalaisesta ostajasta…Itävaltalaiset voivat tuoda markkinoille uusia ideoita, muitakin kuin yhdessä sovittuja tukkien läpimittojen korotuksia. Ja mitens tähän voisi sopia vaikka Kuopion sellutehdasidea?