Juu, onhan pitkän kuidun hakaaminen kevyttä, mutta silloin ajokonemiehen pitäisi olla ajamassa puut pois mahd pian…niitä kolmen rangan riukukasoja kun pirullinen löytää lumen alta. Jos meinaa kasata isommiksi nipuiksi, onkin selkeesti kolmosen hakkuuta raskaampaa.

Ja jos on tarkoitus pari hehtaaria syksyllä ja keväällä hakata, sen tekee kolmosenakin. Jos ajattaa pitkäpuomisella metsäkoneella, kolmosen voi kasata palstalle, sillä kymppimetrisellä nosturilla ja 20 metrin uravälillä joka kasaan ulottuu. Eikä ensiharvennuksesta tule yleensä tukkeja. Kolmoskasoihin merkkikeppi kuitunauhalla, silloin ajokonemies viheltelee onnellisena ajaessaan ja mottihinta on halvempi kuin riukuja keräillessä.

Jos takkia haluat etsiä, kysy löytyykö vielä jostain Huskun Typhoon -asun takkia. Pitkä ja vedenpitävä, sisälle tuuletusta parantava verkkovuori. Ei ole niin jäykkä kuin sadetakki, hihojen suussa pitkittäiset vetoketjut, joilla hihat saa napakasti hanskojen päälle. Toimii myös hakkuilla pölylumiaikaan kovilla pakkaskeleillä, pinta pysyy kylmänä ja lumi varisee pois. Muulloin liian kuuma hakkuulle.

Perimmäinen kysymys on se, miksi maaseudulla (tai oikeammin pitäisi puhua harvaan asutuilla seuduilla) ei väki pysy, vaan vanhenee?
Selkeä ja suurin syy on työpaikat. Pienistä pitäjistä on teollinen työ kadonnut suurelta osin, tai käy tyhjäkäyntiä pienellä väkimäärällä. Joiden omistajat odottavat eläkkeelle pääsyä ja virman alasajoa.

Jos ei ole työpaikkoja, ei ole myöskään elämänsä vauhtivaihetta eläviä nuoria ja heidän perheitään, pitämässä palveluita yllä ja maksamassa veroja. Perheet kuitenkin pitävät maalaiskunnat perusvireessä. Lisäksi maaseudun työt ovat suurelta osin miesvaltaisia, vähätkin naiset lähtevät peruskoulun jälkeen opiskelemaan muualle ja jäävät niille reissuille. Nuoriso koostuu siis paikallisen SEO:n paarissa kahvittelevista miehistä, jotka eivät luonnonlaiesta johtuen pysty yksin tai keskenään lisääntymään.

Jopa Japanissa on vastaavia ongelmia pienissä kaupungeissa (siis heidän mittakaavassaan), joista on teollisuus siirtynyt muualle ja paikoista on tullut suuria vanhainkoteja, tai oikeammin vanhainkaupunkeja. Lisäksi Suomessa on erilaisilla määräyksillä estetty rakentamista, tai tehty siitä niin kallista, että on järkevämpää asua kaupungissa tai sen lähiössä kerrostalossa.

Niin, uutisoinnissa on mainittu, että kuusella latva olisi 20 senttiä, JA LYHIN TUKKI 49. Huhhuijaa, kyllä voi mennä vähäiseksi kertymät…miettikääs, millainen runko pitää harvennukselta löytää, jotta tuollainen tukki tulisi. Mikä tarkoittaa sitä, että yläharvennus viimeisenä väljennyksenä tulee silloin yleistymään. Ja edeltävistä harvennuksista ei paljon tukkia tule. Kokonaisuutena kiertoajan saanto putoaa paljon enemmän kuin 30 %. Eikä lyhyet 40 e kuutiohintaiset ”pikkutukit” sitä korvaa.

Saannon parantumisen onnistuvan myös niin, että alettaisiin sallia lyhyitä mittojakin paksummissa rungoissa.

1500 euron tuotto enskalta tarkoittaisi 170 kuution kertymää hehtaarilta…mikäli tutulle tarjottu 9 e kuutiolle on sitä ”kehityksen suuntaa”. Kyseessä hyvä ensiharvennuskuvio (1500 kuutiota !) aukkojen ja väljennysten ohessa. Jäi odottamaan koko kasa parempia aikoja. Eikä ole ollut ainoa kuulemani 9 e kuutiohintatarjous.