Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä näiden vanhojen hirsitalojen hengittävyys taisi perustua enemmänkin nurkkien läpivetoon ja painuneiden ikkuna-aukkojen rakoihin, sekä liitosten sammaleiden kuivumiseen. Kummasti muuttui maapaikan talon lämpöisyys kun uudelleenvuorauksen (rima+lautayhdistelmä) yhteydessä vedettiin 25 mm runkoleijona+ilmarako sen ja laudotuksen väliin hirren päälle ja korjattiin ikkuna-aukkojen kohdat. Samalla kosteus väheni selvästi, koska lämmönvaihtelun (pelkkä puulämmitys, ei kuivaavaa sähkölämmitystä) vetämä kosteus väheni.
Se on ollut tässä ilmastokeskustelussa ongelma, että samaan aikaan on lähes kielletty keskustelu valtion kassanhoidosta. Joka on aika oleellinen tekijä, jos halutaan toteuttaa intohimoisia ilmastotavoitteita. Onkohan yhdessäkään ilmastogallupissa kerrottu, mitä esim metsäsektorin kurittaminen veroilla tarkoittaa kansantaloudelle? Silti hiilinielu suurenee nykyisillä hakkuumäärillä, uudet tehtaat on jo tämän keskustelun vuoksi taatusti jäissä.
Luken laskelmien mukaan jokainen puukuutio tuottaa tuloja kansantalouteen 240 euroa, tästä on oltu aika hiljaa ilmastotalkoiden mielenosoituksissa…ja sitä rahaa tosiaan ilmastotalkootkin vaativat.
Niin, kyse on siis kuljetuslogistisesta syystä. Samaa oli ilmassa ennen äänekosken avautumista, motojen piti katkoa mahd paljon 5-5,5 metristä, jotta 76t autojen kantavuudet saatiin hyödynnettyä…jostain syystä nyt on kelvannut lyhyemmänkin keskipituuden kuitu 😛
Onhan se vanhoillisen kuuloista, mutta osassa maata vaaditaan edelleen koivukuitu määrämittaisena kolmosena, motolla ja manuna. Syynä kuljetus, nykykaluston veturit mitoitettu 5,5 m kuidulle ja kahden kolmosnipun laittaminen tarkkaa, ylipituutta ei saa olla. Ja kolmosta taasen vaativat osa tehtaista edelleen, ilmeisesti kuorinnan laadun parantamiseksi. Koneyrittäjät kiroavat kolmosen tekoa ja etenkin ajoa, pitää ajaa kahta nippua kikkaillen, koska suomessa koneet mitoitettu tukille ja 5,5 kuidulle. Ja pidemmällä takarungolla taasen ketteryys harvennuksella kärsii.
Numeroiden kirjoittelu loppui itsella kolme vuotta sitten, kun MG siirtyi tukissa tehdasmittaan. Samalla tuli se etu, että männyistä alkoi tulla laatutyven lisähinta, koska sahalla voivat ne laaduttaa. Viime talven yläharvennuksesta 25% oli laatutyviä, lisähintaa tuli sitä kautta puutiliin. tukkien kappaleet luen ennen luovutusta, aina on pitänyt kutinsa. Kuitu menee sitten kuormainvaakamittauksella.
Sen aika näyttää. Mutta teknisesti sähköohjattu kaasutin on aika yksinkertainen, kalvopumppu riittää polttoaineen siirtoon. Tehopainosuhteeseen vaikuttaa muutkin asiat, esim kestävyys. Kummasti vaan kampuroiden paksuudet ja laakereiden koot on suurentuneet uusissa huskuissakin.
Ei se ruiskutekniikka niin autuaaksi tekevä ole, vaatii esim. polttoainepaineen muodostamisen ja monimutkaisemman (lue vikaherkemmän) tekniikan…
Viialan viilan koneet on tosiaan kuulemani mukaan toisen firman käytössä nykyisin ja niillä tehdään edelleen sahaviiloja.
Jaan timpan kokemukset. Satunnaiset täydennysistutukset ovat olleet aivan turhia, jos taimia on 1500, ei kannata. Jäävät niin reilusti jälkeen, että ensuharvennusvaiheessa ovat liian pieniä, tai harvennusta on lykättävä niiden vuoksi liian pitkälle.
Suorittava tietää mistä puhuu. Saman on huomannut moni metsänomistaja, joka on hankkinut moton ja ”alkanut tehdä haluamaansa hakkuujälkeä”. Parin viikon jälkeen realismi on tullut takaisin ja hommat ovat jatkuneet osittaisena moottorisahatyönä. Tämä tulee olemaan aika monelle yllätys, että jk hakkuisiin ei löydykkään tekijöitä, tai sitten tuplahinnalla metsuri hoitaa homman.