Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Pienille yhteismetsille taitaa olla helpotuksia, käsittääkseni. Ja yhteismetsän minimipinta-alaa ei ole.
MV on todellinen korpikuusikon hipsteri 🙂
Odotan mielenkiinnolla seuraavaa päivitystä tuonne puunhintapalstalle. Jos ensiharvennus- ja hankintapuun lasku on saman tasoista, mennee mänty jo alle kympin keskipystyhintana.
Siis kumpi on muuttunut, kysyntä vai tarjonta?
Eli onko kysyntä laskenut niin alas, ettei normitarjontaakaan pystytä ostamaan…
Klingassa tykkään sen kierrosherkkyydestä, itsellä alkujaan 200 terälle tarkoitettu saha (HQ345) ja perusterällä laiskempi kiihtymään. Klingalla kiihtyy kuin pikkuterällä. Ja Huskun peltisen teräsuojan tukkeutumisominaisuus poissa. Olisi mielenkiintoista, jos klinga olisikin tehty hieman tiheämpihammasteisesta terästä, nythän siinä on vain 16 hammasta, mikä heikentää suurilla puilla leikkuutehoa?
Yleisteräksi V-Klinga, pelkästään järeisiin puustoihin pehmeästi leikkaava tuplahammas-strand.
Raivurit ja vähemmän käytön msahat on talvehtineet konehallin hyllyllä, raivurit vaakasuorassa. Rasvat pysyneet kulmaihteissa, eiväkä valuneet runkoputken sisälle…ja vanhoin raivureista täytti 16 v. Viimeisinä vuosina viimeinen tankillinen pienkonebensaa ja sitä on jäänyt tankkiin. Aikaisemmin oli aina normibensaa, mutta viimeisten vuosien kokemukset ovat kääntäneet käytön alkylaattibensaan kaikkien pienkoneiden kanssa. Pahin on ollut kesäkäytön skootteri, joka hylkii jo pari kuukautta vanhaa 98E5:stakin loppusyksystä. Sen sijaan briksin moottorinen ajoleikkuri käy ihan kaikilla, mitkä vaan muistuttaa bensaa.
Totanoin, onkos nykyisin paikallisetkaan pio-kaman tuottajat ilman tukia nouseet? Jos aletaan perkaamaan kaikkia yritystukia, sekä tuettua yliopistotutkimusta, taitaa kaikissa olla suuri yleisö maksajana.
Voi muutoin kiinalaisille yksi syy olla pääseminen EU-markkinoiden sisälle, siitä voi hetken kannattaa maksaakin…
Kyllä ne jollain kipolla kuljettaa merta pitkin harjavallan energiapuutkin tarvittaessa kemiin….tai tuovat sitten virosta, halvalla, jos meinaa suomen kantohintataso karata kilpailussa. Eihän raaka-aineen kotimaasta kauheasti ole väliä.
Kyllä kun kuuli tuon kiinalaisten tulon tänne tehtailemaan, hävetti suomalaisen metsäteollisuuden ja energiavirmojen puolesta.
Pienistä koneista pikku kommentti.
Pieni kone ei tarkoita halvempaa, eikä suuri kalliimpaa. Raudan määrässä on vain muutaman tonnin ero, kilohinta ei kannattavuutta ratkaise.
Pitäisi puhua edullisemmasta (ts. vaatimattomammin varustellusta) koneesta, se voi olla isokin. Eli siis, harvennuksille pitäisi tuoda erittäin yksikertaisella tekniikalla toimivia koneita, puhtaasti kuidun hakkaamiseen. Ei mittalaitetta ja vain simppeleillä venttiileillä ohjattuja, mahdollisesti nelipyöräisiä koneita. Näitä on rakennettu käytetyistä koneista, giljotiinikouralla energiapuuhakkuuseen.
Tai sitten jokin erittäin karu menetelmä, kuten kokopuukorjuu kuormatraktorin kourasahalla. Edullisempia alustakoneita on kokeiltu, nyt nisula tekee modifioitua linkkukaivuria, taisi aikoinaan olla parikin yritystä tehdä bulkkialustakoneena pyöräkuormainta käyttäen.Mutta, se kun ei onnistu. Metsäyhtiöt vaativat tiedonsiirrot ja automaattiapteeraukset tekemään kuidustakin sopivaa millin tarkkuuden latvaminimillä, ilmeisesti uusi woodforce pakottanee sen piirissä olevat ajokoneet vaakalla varustetuiksi…