Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Pihkaniska; käytin tehokeinona sarkasmia, mutta karuimmillaan voi vähitellen puunkasvatuksen idea mennä päälaelleen. Ja jos meno muuttuukin, on Suomella käsissä samaa heikkolaatuista puuta kuin muualla Euroopassa.
Nyt hakataan polveen laatupuun kasvattajia, ja keskieuroopan oksaisesta höttöpuusta sahataan rakennuspuuta, kun halutaan väkipakolla energiapuuta meidän tiheämpisyisestä puusta.Ollaan me suomalaiset hölmöläisiä.
Oikeassa ja tutkitussa tiheydessä kaikki puulajit kasvavat eniten kiintoainesta, jos otetaan ensiharvennusikäinen metsä. Tällöin myös järeytyminen tukiksi tapahtuu parhaiten. Eli havupuutaimikot sinne 1500-1800 runkoon ja oksaista tyvitukkia tulemaan…
Eli siis, tästä päätöksestä kärsivät eniten tiheikkökasvattajat ja ne, jotka ovat yrittäneet kasvattaa solakkaa tasavahvuista ja vähäoksaista puuta. Nyt menee näiltä laadun kasvattajilta paljon tukkia biotuotteiden materiaaliksi. Tai kasvatusaika pitenee, jotta pituuskasvu loppuu ja runko vahvenee tupsulatvaiseksi.
Se on harjavallan menetelmissä ollutkin perusta, puuainesta mahdollisimman paljon, laadusta ja puulajista välittämättä? Vai olenko väärässä, jees?Sahatavaran menekkiin vaikuttaa mm pohjoisamerikan rakentaminen ja siellä ilmeisesti konekaupan perusteella on nousu alkamassa.
Onneksi on ensiharvennukset vähissä, nyt taidan seuraavat vuodet tehdä vain yläharvennuskohteita ja odotella mitä tapahtuu kuitupuurintamalla.
Harmittaa niiden puolesta, jotka ovat venyttäneet esim. suoharvennuksia, nyt niiden harvennuksilta tukin teko vähenee rajusti. Nopeasti kapenevissa männyissä tuntuu läpimitan muutos rajuimmin.
Juu, 1502 oli kuusipyöräisenä aikanaan edistyksellinen.
Mutta, kyllä moni nykyaikainen traktori etujousituksella ja ohjaamojousituksella on todella hyviä ajaa 60 kmh. Renkaat ovat kehittyneet todella paljon ja esim saksassa saa ajaa tietyllä varustuksella autobaanalla yli 60kmh…
Vanteet oltava mm. kiinteillä keskiöillä, jotta pystyheittoa ei ole. Nykyaikaa.Sitä pitää kysyä Hannulta…
Ensimmäiset 346:t olivatkin alle 50 kuutioisia, mutta mallimerkintä pidettiin ennallaan kun sahaa suurennettiin (ilmeisesti päästörajoitusten vuoksi, saatiin pidennettyä valmistusaikaa 50-kuutioisten luokkaan kuuluvana?).
136-234-239-242-246 saivat jatkoksi tuon 346:n. Niissä kaikissa hyvin samankaltainen perusrakenne, mutta 550 on täysin erilainen rungoltaan ja toteutukseltaan, eikä suoranainen seuraaja millekkään aikasemmalle, ensimmäinen kyseisen idean saha oli 560. Runko on epäsymmetrinen ja sylinteri erittäin rajusti taaksepäin kallistettu.
Hei jätkä, ei nyt ollut kyse niistä T-kahvaisista puunhoitosahoista, vaan ilmeisesti stihlin 200 -tyyppisistä pikkusahoista…
Itsellä löytyy myös HQ 154 ja 550, kumpikin soivia pelejä ja toimivat käsissä kuin käsissä.
Lyhyt kahvaväli, silloin laipan kärki liikkuu pienillä kädenliikkeillä ja saha on ketterä pikkurangoilla ja pyyhkäisyssä, mutta katkonnassa ja paksujen oksien karsinnassa joutuu käsillä väännättämään enemmän, mikä rasittaa käsiä. Tästä syystä 50-kuutioisissa on kahvaväli hieman pidentynyt, ainakin stihlillä ja husku/Jonsered. Niitä kun käytetään muualla maailmassa isoilla puilla ja pidemmillä laipoilla. Niissä myös vipukarsinnassa on tarkempi tuntuma laipan kärjen liikkeisiin.
Itsellä molempia versioita, enkä kumpaakaan sen parempana pidä.Varsinaisessa hakkuutyössä maailmalla kaivureita käytetään enimmäkseen plantaasiviljellyissä kohteissa, joissa maastot on helpohkoja.
Toinen käyttökohde on vuoristoalueilla, joissa työskennellään vinssikorjuun parina, teiltä työskennellen. Kuten esim. metsien miehissä on näkynyt ketosen päällä kaivuri katkomassa vinssattuja runkoja. Tästä syystä ketonen tekee ihan pelkkiä prosessoriversioitakin.
Keskieuroopassa ja pohjoisamerikassa sitten on ihan metsäkäyttöön tehtyjä tela-alustaisia hakkuukoneita, joilla ei juurikaan ole peruskaivurin kanssa yhteistä. Niissä alustassa kallistusta korjaavat sylinterit ja telat erittäin karkeat. Menevät todella jyrkkään mäkeen ilman apuja. Prosilvahan (ja aiemmin Valmet) on tehnyt Japaniin ja Chileen tälläisiä telakoneita ihan perusmotoista muuttamalla.Jees; vetorissa pitäisi vaihtaa tasaisin väliajoin, koska kulunut rissa syö uuden ketjunkin nopeasti.
Ehkä paras ratkaisu olisi käyttää kiertävästi 5 ketjua sahassa, kaikki kuluisivat samaan tahtiin. Itse en huoli sahaa, jossa on kiinteä ratas, silloin pitää aina vaihtaa myös kytkinrumpukin.