Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Yhdellä kuorma-autoyrityksellä oli korolla, jolla ehtivät ajaa 750 000, toimi kuskien siirtymäautona kun vaihtoivat vuoroa ”lennosta”. Loppu japanilaiselle ihmeelle tuli kallionleikkauksen kanssa kohtaamisessa, kun yövuoroa ajanut kuski nukahti rattiin. Selvis kolhuilla.
Mielestäni uutisoitiin tuon uuden Ladan tulemisen yhteydessä, että Niva palaa 4×4 -mallinimellä myös Suomen markkinoille. Mikä lienee sitten moottori, jolla täyttää nykymääräykset?
Eilen jälleen kerran jossain radiokanavalla kerrottiin, että metsäteollisuuden investoinnit lisäävät työllisyyttä vain metsäpäässä, ja että kuskeista on pulaa tietyissä osaa Suomea. Ja toisaalla ylitarjontaa.
Kun kuuntelin kyseistä pulputusta, katsoin työllisyystilanteesta kertovaa ammattibarometriä ja se näytti tilanteen olevan surkea eteläisessä suomessa, muualla erittäin surkean.
Samaan aikaan mm. kuljettajien facebuukryhmässä useita kommetteja siitä, että tämän talven normaali työjakso on kestänyt 2,5 – 3 kuukautta…
Siis kuka kuvittelee kenenkään lähteävän töihin alalle, jossa työllisyys heittlee tällä tavoin? Suosittelisin kyllä toimittajien kyselevän myös yrittäjiltä kuljettajatarvetta ja koneiden käyttöastetta nyt. Aivan varmaa on, että jos päästään 80-90 -lukujen käyttöasteisiin TASAISESTI ympäri vuoden, ei mitään tarvetta ole lisäkalustolle tai kuskeille. Nyt ajetaan paljon yksivuorotyötä, kun aikaisemmin kaksivuoro oli ainoa tapa. Ja koneiden valotkin on parantuneet noista ajoista, joten aukkoa ja väljennystä syntyy siinä kuin valoisallakin.Kahta sekaistutettua kuviota olen seurannut niiden alkukehityksestä viime talvina tapahtuneisiin ensiharvennuksiin asti. Toisessa tapauksessa sekoitus 1:1 kuusi ja mänty, toisessa 2/3 kuusta. Molemmissa tapauksissa ensiharvennuksessä lähtivät lähes kaikki männyt, niistä oli muodostunut yllättävän oksikkaita. Molemmat kuviot ovat nyt lähes puhtaita kuusikoita.
Itsellä on pari kuviota, joihin istutettiin kuusta n. 1600 kpl/ha ja sekaan on tullut mäntyä lähes saman verran luontaisesti. Kun luontaiset männyt joutuvat kilpajuoksuun kovalla tohinalla lähteneiden istutuskuusien kanssa, ne kasvavat hirmu tahtia pituutta, jolloin oksakasvu tuntuu vähenevän samanaikaiseen istutukseen verrattuna.
”palstan motomiehet ovat hyviä tekniikan osaajia, mutta laadun päälle he eivät ymmärrä mitään.” – jätkä pätkät
Eiköhän laadusta tietämättömät istu isompien firmojen konttoreissa, kuin motojen ohjaamoissa. Siellä katsellaan matriisia ja millaista tavaraa mitoiltaan tarvitaan, sitten kun pölkyt on sahattu, katsotaan mitä sattuu torven päästä tulemaan ulos laadun puolesta…
Sahojen lajittelussa erotellaan laatutyvet erilleen, omatkin tehdasmittaukselliset hankintatukit menivät samassa kasassa ja mittalistassa oli eritelty +15e hintaiset tyvet. Löysivät yhden enemmän kuin itse olin laskeskellut 🙂
Nyt on löytynyt palstan osaajille työpaikka…
Lähes kaikki Euroopan maat ovat kovan rakennemuutoksen kourissa ja maaseutu on muutoksessa. Kaupungistuminen ja elintarviketuotannon tehostuminen vähentävät työvoiman tarvetta ja väestö pakkautuu kaupunkeihin. Tämä on osa evoluutiota, kuten taannoin eräässä dokumentissa englantilainen tutkija totesi.
Hän rehellisesti totesi, että evoluutioon kuuluu eliöiden sukupuutot, se vain tarkoittaa sen hetkiseen maapallon elintilaan soveltumattomien yksilöiden katoamista. Oli sitten kyseessä valkoselkätikka tai pientilallinen. Yksi merkki evoluutiosta on nykyisten ihmisen vähäisempi tekninen tietämys, koska sen tarve on vähäisempää. Voi olla, että osa evoluutiota on se, että jos nyt tulee asteroidin aiheuttama tuho, sen jälkeen selviytyvät vain pientilallisen kaltaiset yksilöt…Havupuutaimikon kasvatus aivan alusta asti alle 1500 rungon lukumäärässä tarkoittaa kovaa raivaamista…havupuun varjostus kun vähentää vesomista ja raivauksen tarvetta. Ja kuuset jossain 1200 rungon tiheydessä varjostaa riittävästi vasta lähes ensiharvennusiässä.
Itse en käytännössä harvenna havupuutaimikkoa ennen valtapuuston sulkeutumista(eli ennen 4-5 metrin korkeutta), vain selkeästi vialliset lähtevät. Männyt karsiintuvat, mutta ehtivät järeytyä normaalisti ensiharvennukseen.
Saksassa tuttava kävi taannoin metsätilalla ja ihmetteli erittäin tiheässä kasvatusta, tilanhoitaja oli todennut sillä estettävän juurikin aluskasvillisuuden villiintymistä taimivaiheessa.Jos suojelualueita haluaa jokin porukka etsiä, niin Paikkatietoikkunasta saa riittävän tarkasti etsittyä suuremmat vanhat metsäalueet. Siellä näkyvät hyvin suojelumetsätkin tumman sinisenä…
Mutta, onko tosiaan kunkin metsävarat yleistä tietoa, se onkin toinen juttu. Eipä muustakaan varallisuudesta jaeta kovin tarkkaa tietoa, ellei sitä ole todella paljon, tai yritystoimintaan kuuluvaa. Onkohan muutoin maanviljelijöiden peltotiedot tai kasvilajistot yleisesti kaikkien tiedossa?
Stihl FS360 (1,7 kw)Lappajärven ossuuskaupan sivuilla 659 e, FS410 (2 kw)799 e, Huskun 343FR (eli aikasemman ammattimalli 345 FX yleismalli kolmella terällä) 700 e Oleniuksella. Samassa putkassa mopediversio 336FR 495 e. Jälkimmäiset saa jonssinakin arkimarketista, vai mikä hankkija se nykyisin on. Mutta, ovat sitten pitkäputkisia, vain stihlillä on lyhytputkisia pikkumoottorisia. Myös Dolmarilla on pari mallia tuossa kokoluokassa, 4010 ja 4510 ( jälkimmäinen 649 e/oivarauta). Jos pitkäputkinen käy, eli on vaikkapa trimmerihommiakin sahalle luppoajoiksi, silloin noi huskut on käypäsiä. Niissä vaan teränopeus kompromissi, koska siimaleikkurikäyttöön on välitystä tihennetty. Kunnon metsäsahassa teränopeus saa mielellään olla luokkaa 10 000 rpm.