Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Paikka on turvekangasta ja mitään vanhaa puutavaraa ei lähistöllä ole säilötty. Vieressä on naapurin maalla ensiharvennettu männikkö, jossa ei ole mitään tuhoja. Nyt tuon tuhokohdan reunametsästä on runkoja alkanut kuolla vastaavasti, vuoden jälkijätöllä. Muutamia runkoja on löytynyt kolmen sadan metrin säteeltä. Kaikille yhteistä se, että juuriston päältä on ajettu traktorilla ja samalla on valon määrä lisääntynyt.
kuusessa ollaan 19.5.2016, 13:04Nyt ovat kuvat matkalla. Yhdessä kuvassa latvukset näkyvissä, toisessa kuva syödystä rungon tyviosasta ja kolmannessa löytämäni varsinainen tuholaistoukka. Se aiemmin löytämäni tuhatjalkainen lienee metsästänyt kyseisiä toukkia.
Siemenpuut eivät ole olleet maailman parhaita, muttei aiemmin vastaavaa kuolemista ole pienempilatvuksissa siemenpuissa tapahtunut. Ja samantyyppisten yksittäistapausten löytyminen myös outoa, yhdessäkään ei ole ollut esim. tervasta näkyvissä.kuusessa ollaan 19.5.2016, 06:51Kaadan tänään yhden rungon, jotta näen myös latvan ja rungon ylempää. Ja puut sijaitsevat Pirkanmaalla.
kuusessa ollaan 19.5.2016, 06:48Stefat saattavat olla kovettuneet, etenkin jos sahalla on vähän sahattu ja ikää on kuitenkin 12 vuotta. Käyttämättömänä tiivistemateriaalit kuivuvat ja kovettuvat, se on hyvin yleistä vanhoissa pitkään seisoneissa koneissa. Pienen käytön jälkeen saattavat vuodot kadota, kun tiivisteet notkistuvat.
Jos sahassa on tehoa ja ottaa kierroksia, silloin polttoainetta ainakin saa. Tosiaan tyhjäkäyntitilassa seoksen muodostuminen on kriittisintä, pienikin ilmavuoto voi vaikuttaa. Itsellä tuo edellä mainittu saha kävi tyhjäkäyntiä vain kyljellään, pystyssä sammui…kampura siirtyi sen verran sivuun, että kampuran kiillottunut ja hieman kuluneempi kohta siirtyi pois stefan huulen kohdalta, joka oli vielä kulunut pyöreäksi.Niin, onkos muutoin tankin korvausilman saanti tutkittu?
kuusessa ollaan 19.5.2016, 06:39Yritän tänään käydä kuvaamassa, aukon reunassa on kuolemavaiheessa oleva runko.
kuusessa ollaan 18.5.2016, 21:26Mieleen tulis tosiaan kampuran stefojen vuoto, eli matalilla kierroksilla saa sieltä ilmaa ja sammuu liian laihalla seoksella. Itsellä oli sama vika aikoinaan huskun 238-sahassa. Vaikuttaako sahan asento tyhjäkäyntiin, eli vaaka tai pystyasento?
kuusessa ollaan 18.5.2016, 08:35Tänä iltana käyn laittamassa kolme laatikollista kuusta täydennyksiksi luontaisiin uudistuksiin. Nyt näkyvät parivuotiaat männyn taimet ja helppo löytää sopivat paikat kuusille. Samalla käyn katsomassa, miten viime kevään koivukaistaleet ovat ottaneet lähtöä.
kuusessa ollaan 17.5.2016, 08:18Tässä ketjussa on pohdittu myös havupuutaimikon täydentämistä rauduskoivun taimilla. On tullut kokeiltua 90-luvun alussa männyn taimikon sekaan, alueella jossa luontaiset rauduskoivut kasvavat. Jotain MT-PT välimaastoa. Taimia laitettiin luontaisesti syntyneen taimikon satunnaisiin aukkopaikkoihin, yksi taimi keskelle aukkoa. Ei onnistunut, nyt jäljellä vain muutama kituva taimi. Jäi siihen kertaan kokeilu. Viime kesänä istutin koivua kahteen kaistaleeseen, jotka ovat taimikon ja reunametsän välissä, saapas näkee miten kasvavat, valoa on tarjolla sopivasti.
kuusessa ollaan 14.5.2016, 21:53Tuon siemensyntyisen koivun kasvatukseen harvan kuusentaimikon seassa on oman kokemuksen mukaan yksi aika hyvä kikka.
Jos varhaisperkauksista toisen tekee reikäperkauksena, eli vain kuusien ympäriltä raivaten, välialueella olevat koivut kilpailuttavat toisiaan, eivätkä karkaa hirveään etukasvuun.
Itsellä tälläisestä kokemusta, ensin varhaisperkaus havupuutaimikosta kaikki lehtipuu pois-tyylillä, seuraava raivaus reikäperkauksena (välialueille syntynyt vesa/siemensyntyistä koivua) ja viimeisessä taimikonhoidossa (havupuu 3 metristä) sitten käsitellään koko alue ja välialueiden koivuista valitaan havupuiden kokoisia tai hieman pienempiä hyvärunkoisia koivuja täytteeksi.
Jos yrittää saada valittua aikaisemmin koivuja mukaan, karkaa ne aina järjettömään etukasvuun ja yleensä tulevat oksaisiksi.kuusessa ollaan 13.5.2016, 13:34Kaarevahampainen terä leikkaa paremmin lastua tuoreesta puusta, kovapalassa hampaan etureunasta tulee väkisin talttamainen. Mielestäni vain Strandin terässä kovapala on niin matala ja etukenoinen, että palan alle jää riittävästi kaarevaa osaa, joka saa lastun kiertymään. Mitä itse olen kovapalaterillä sahannut kokeeksi, on niiden puru enemmän jauhoa kuin lastua.