Juu, en väitä ettei olisi kallista, mutta jos sen suhteuttaakin siihen, että tulevaisuudessa tukkiosuus on esim taimivaiheen latvanvaihtojen vuoksi vähäisempi? Nimittäin tyvitukin osuudella olevat mutkat on todella kalliita lopputulosta laskettaessa, puulajista riippumatta. Vähintään lumppi on tuloksena, joskus jopa nelimetrinen kuitu. Ja kun se yhdistetään mahdollisesti tulevaisuuden uusiin tukkimittoihin, ei lumppauksen jälkeen rungosta tule harvennusvaiheessa lainkaan tukkia. Kuitenkin nämä vikaiset rungot pitäisi poistaa harvennuksissa?

Jees kirjoitti:
”Apli valitettaavasti enemmän kuin täysoikeassa. Juuri noin tuppaa käydä että lehtipuu katsotaan nk. helpoksi riistaksi eli siitä on helppo tehdä aina poistettava puu. Se on tätä vuosikymmeniä jatkunutta asenneilmapiiriä joka teettää juuri suurta kuusetusta. Ja tätähän tietenkin pahentaa myös lehtipuun puute jo vuosikymmeniä. Että kieroon on menty ja pahasti. Ja vaikea solmu avattavaksi nykyasenneilmapiirillä. ”

Jos jees lukaiset edellisen viestini, niin huomaat että tavoite on kasvattaa laadukkaat RAUDUKSET loppuun asti. Hieskoivun kasvatus kun ei vaan kaikkialla onnistu järjevästi tukkikokoon asti, eli parhaimmillaan kun ovat mukana kakkosharvennukseen asti.
Olen karvaasti 80-luvun alusta alkaneen metsänkasvatukseen sekaantumisen jälkeen havainnut millaisen ongelman olen luonut hieskoivuun luottamisella. Nyt on eräillä kuvioilla ongelmana se, että aikoinaan 50/50 koivu-kuusisekametsissä koivut vain kituvat, kuuset ovat kasvaneet niiltä karkuun. Kuuset nyt 2-3 tukin runkoja, koivuista saattaa saada yhden minimimittaisen ja 45 E kuutiohintaisen tukin, latvakuidun lisäksi. Jos alueilla olisi aikoinaan kasvatuksen alkuvaiheessa onnistuttu saamaan edes 3/4 kuusta, olisi nyt väljennysvaiheessa jätettävissä vain kuusia jatkokasvatukseen. Alueet ovat syntyneet luontaisesti ja raudusta niille ei olosuhteista johtuen ole syntynyt. Ensiharvennusvaiheessa 80-luvun puolivälissä kuvioiden kuuset ja koivut olivat saman kokoisia, harvennuksen jälkeen kuuset lähtivät kasvuun, koivut eivät parantaneet kasvua.

Jätkä on oikeassa ja saanut samaa oppia kuin itsekin aikoinaan, sopiva koivusekoitus parantaa kasvua, mutta koivun määrässä sekametsässä pitää olla järki päässä. Itsellä sitä ei aikoinaan ollut riittävästi ja nyt koivuvaltaisia metsiä on tarkoitus väljennysvaiheessa muuttaa havuvaltaisemmaksi. Vaikka vanerin teko lisääntyisi ja sitä myöden koivutukinkin, ei metsillä ole aikaa odotella.

Tänään sain yhden hehtaarin pikkukuvion kuusikon taimikonhoidon valmiiksi. Osa alueesta vaatii vielä kolmannen, nopean käsittelyn. Syy siihen on luontaisen taimikon hyödyntäminen aikoinaan uudistuksen jälkeen, se alue on niin paljon hitaammin kasvavaa. Alueen naveromätästetty ja istutettu osa (2005) ei tuskin enää tarvitsee huolenpitoa, kuuset ovat sulkeneet valon aluskasvillisuudelta. Nyt alueella 80% kuusta, 15% koivua ja 5% mäntyä. Männyn määrä putosi reilusti tässä kierroksessa, hirvet tuhosivat tänä keväänä niin paljon laadukkaita männyntaimia aukkopaikoista.

Kyseinen kuvio on kouluttava esimerkki itselle siitä, että mitä tehokkaammin ja nopeammin kuviot uudistaa ja istuttaa (kuusen ja koivun maastoissa), sitä helpommalla pääsee. Pieleen menneessä sitten kolmaskin kerta voi tulla vastaan, jos haluaa tasakokoista puustoa ensiharvennukseen kasvattaa. Karummilla männyn mailla lehtipuu hiipuu helpommin kahdella perkauksella, minkä tuon kuvion viereinen lähes ensiharvennuskokoinen männikkö on todistanut (perustettu laikuttamalla+siemenpuilla 1991, perkaus+taimikonhoito riittivät sille).

Eikös se ollut Kirkniemi, jonka haapatarpeen vuoksi jeeskin on tehnyt sopimuksen nykyisen MG kanssa…

Läpimitan nosto tekee väljennysvaiheen harvennuksissa yläharvennuksen kannattavammaksi. Sitä ensitalvena on itsekin tehdä, parilla kuviolla sopivasti järeitä yksilöitä poistettavaksi, ilman aukkojen syntymistä. Yläharvennus muuttaa pakostakin myös edeltävien harvennusten tekotapaa, eli muita järeämpiä yksilöitä ei susipuinakaan kannata poistaa ennen tukkimitan saavuttamista.

Jos tukkien minimiläpimitta nostetaan 22 senttiin (siis ilman mitään latvaosan halvennettuja ”kevytukkeja”), luulen väljennysten myynnin tyssäävän hetkeksi aikaa. Niissä se rankaisee kyllä tosi pahasti, lisäksi harvennuksia saatetaan vetkuttaa pidemmälle tukin määrän lisäämiseksi, jolloin taas jäävä puusto on heikompioksaista ja kasvu ei nouse väljennyksen jälkeen, koska puuston neulasmassa on alhainen.

Tai sitten pitää kuidun hinnan nousta, jotta tuotto ei laskisi merkittävästi.

Aika ilkeä skenaario, ilman uskonnollisuutta.