Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Yksi aika oleellinen asia on jäänyt yllättävän vähäiselle huomioarvolle keskusteluissa…
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.438581
Tätä rummutusta tulee somen puolella tuutin täydeltä.
Ja kokonaisvaltaisempi näkemys poliitikolta:
https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/04/06/holmolaisten-paiva/
Sun 545 at ei oo kunnossa, sanoi huolto sitten mitä…
husku550xp: Vie saha takuuhuoltoon, tuo ei ole normaalia autotuneversion toimintaa, pitäisi säätyä todella nopeasti, ilman odottelua. Kuullostaa, ettei saa polttoainetta liikkeelle…
545 on ruotsissa tehty.
Siis millä perusteella 545 autotune ei ole husku???
Jätkän mainitsema ”luonnonmukaisuus” paloineen ja tuhoineen on nyt torpattu ilmastokeskustelun ”dosenttiosaston” toimesta, kuulemma tuhojen kokoluokat ovat olleet pieniä ja pienaukkohakkuu vastaa menneisyyttä paremmin…näin ne asiat ja näkökulmat muuttuvat sen mukaan mikä milläkin hetkellä suosii omaa agendaa parhaiten…
JK ”valuvika” nykyisissä keskusteluissa on se, että kaikki kasvatus perustuu täysin vain tukkirunkojen poimimisiin tasaisin välein, ilman maanmuokkauksia ja taimikonhoitoja.
Tämä on lähes aina perusteluina ja kannattavuuslaskelmien pohjana. Voin sanoa kokemuksesta ja näkemieni ”epävirallisten” JK hakkuiden tuloksia 30 vuotta seurailleena, että ei todellakaan pidä paikkaansa.
JK mainetta sille sopivissa paikoissa pilataan tällä ”uskomusmetsänhoidolla”, jota on nyt markkinoitu kuin ostoskanavan vihannesleikkuria.
Yksi aika jännä ”muistinsamenettänyt” on P.Salolainen…tuttava näytti millaisia kommentteja heittelee twitterissä. On nyt vaatimassa eteläsuomen metsien lisäsuojelua ja tukee näitä avohakkuut historiaan -kampanjoita.
Sama hlö oli kauppa ja teollisuusministeri siinä syvän laman hallituksessa, joka joutui lisäämään mh metsien hakkuutahtia. Samalla loppui järeiden metsien lisäsuojelumahdollisuudet, koska järeimmistä metsistä saatiin nopeasti rahaa valtion kirstuun. Kas kun ei silloin ollut huolissaan hömötiaisista.
Tällä hetkellä on todella kakofoninen tilanne, osa vaatii tehokkaampia jk-kasvatuksia (ppa 10-12), eli harvassa kasvatettua puuta – jonka laatu on oksaisuuden puolelta taatusti huonoa. Samalla menetelmällä taas osa väittää monimuotoisuuden lisääntyvän, vaikka lahopuun määrä vähenee ja avoimien alueiden lajisto katoaa. Ja kolmas osa vaatii hiilinielujen vuoksi hakkuumäärien vähentämistä, jotta ”kiinassa ei voi tehdä vessapaperia”, vaikka kehitysyhteistyössä on hygienian lisääminen tärkeää – afrikassa. Ja neljäs osa sitten vaatii enemmän järeistä puista rakentamista, vaikka nykymenetelmillä voidaan tehdä tehokkaammin rakennusmateriaalia pienestäkin tikista (CLT).
Aloittajan kanssa samat havainnot, pitkään kantoon raivatut lehtipuut ovat vesoneet vain runkovesoja, eivätkä juuri lainkaan juurivesoja.