Jatkuvan kasvatuksen suunnittelu pitäisi aloittaa jo istutusvaiheessa, sekä raivauksissa. Jo sulkeutuneisiin ja myöhään harvennettuiin kuusikoihin jatkuvaan kasvatukseen siirtymienen ei onnistu. Ainakin tuulen kaatoja riittää. Puut kyllä tottuu koviinkin tuuliin, kun niille annetaan tilaa riittävän lyhyinä. Myrskyt ovat asia erikseen. Harvennukset tehdään muutenkin nykyään liian myöhään. Joo, en tarvitse metsätalouden oppituntia. Minun mielestä kaavamaisuus vaivaa metsäalaa.

Kuusialiskasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta. Kuivahkot ja sitä karummat maat kuuluvat männylle ja uusiutuvat melko helposti luontaisesti. Vaatii tietysti pientä pintakäsittelyä.

Varmaan tällä palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että jäävä kanta olisi sopiva syksyllä siinä kahden kieppeillä tuhannella hehtaarilla. Mutta määrä pitäisi saada ja saataisiin jakaantumaan tasaisemmin.

Varhaisperkaus ja liiallinen ennakkoraivaus ovat vieneet tilannetta vain huonompaan suuntaan. Paikoitellen hirvillä ei ole mitään syötävää, mistä johtuu hirvien kasaantuminen tietyille alueille talvella.

Vanha kemeratuki raivaukseen oli paljon parempi, ainakin syrjäisemmillä ja pintakaruilla mailla. Ainakin itse en ole tarvinnut kuin yhden raivauksen ja senkin hyvin kevyesti. Tankki pari hehtaarilla. Joissakin rehevissä kohteissa reikäperkaus riittää aluksi ja raivaus sitten tarpeen mukaan.

Vaikka liian suuri hirvikanta onkin syyllinen hirvituhoihin enimmäkseen, on meissä metsän kasvattajissakin omaa syytä. Ainakin itse on tullut virheitä tehtyä.

PS. Kuusen alikasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta.