Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
keskimäärin 1 kg/ha vuodessa ja ojitetulta suolta keskimäärin 1,6 kg/ha
Ero on merkityksetön, kun otetaan kaikki typpilähteet mukaan. Onhan taulukossa myös arvot 1,4 kg (pohjoiseen) ja 2,4 kg.
Typpipäästö ojitusalueilta 1,6 kg keskimäärin on mitätön, kun pelloille sitä levitetään 10-kertoja enemmän.
Kortelainen linkki: https://core.ac.uk/download/pdf/14926595.pdf
Linkistä. Koskenee hakkuista tulevaa typpeä.
KALLE-laskentamenetelmällä saatujen tulosten mukaan metsätaloustoimenpiteiden
aiheuttama typpikuormitus suhteessa koko metsätalousmaan pinta-alalta tulevaan taustakuormitukseen vaihtelee eri vesienhoitoalueilla 1–8 % välillä (kuva 6). Laskettu typpikuormitus jää taustakuormitukseen nähden vähäiseksi, koska metsätaloustoi-menpiteiden vuotuiset pinta-alaosuudet ovat vain 1–2 % koko metsätalousmaan pin-
ta-alasta.Nämä vanhojen ojitusten typpipäästöt nousivat tapetille viime vuosikymmenellä Luke ja Syken tutkimusten mukaan, jotka näkyy Suoseurankin taulukossa lukuina 3,1..4,3 kg/ha/v ja silloiset Luken ilmoittamat typen kokonaispäästöt olivat suo-ojitusalueille 13 000 tn/v, joista kysyin Niemiseltä, että mihin Luken raportti on kadonnut, kun minulla on se vanha linkki talletettuna, mutta aukaistuna on ilmoitus että ”hakemaasi sivua ei ei enää löydy”.
Tällöin Nieminen ilmoittaa, että tarkennetut N-päästöt ovatkin 8000 tn/v ja siitä laskien 1,6 kg/ha/v eikä oltu tehty mitään arvioita typpilaskumasta, vaan kaikki pantiin ojitusten syyksi tarkoituksella.
Mitään oikaisua Luke noihin vanhoihin päästölukuihin ei ole tehnyt ja niiden mukaan edelleen eletään ja toistetaan.
Linkissä nyt on keskitytty mainostamaan jk-hakkuita avohakkuiden sijaan, joista N- ja P-päästöt ovat sitten moninkertaiset kivennäismaiden hakkuisiin nähden.
Eli näitä mitättömiä typpi ja fosforipäästöjä ojituslueilta ollaan käyttämässä tarkoitushakuisesti suuren yleisön mielipiteen muokkaamiseksi myönteiseksi ojitusten ja avohakkuiden vähentämiseksi, vaikka typpilaskeuma 2..4 kg/ha/v on etelässä moninkeitanen.
Kun muistaa miten se meni rikkipäästöistä keskustelu, kuinka ne tuhoavat Suomen metsät (Lähde) 1990-luvun aikana. Todellisuudessa 1980-luvun kylmät talvet ja perään kylmä kesä, jäädyttivät metsämaapohjat monin paikoin niin, että routa ei sulanut koko kesänä ja se oli se syy metsien harsuuntumiseen.
Se yleinen totuus on yleensä pitkälle valhetta.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html
Lähetin tämän vastauksena Tonim Amnellille ja aiemmin ja nyt aamulla uudelleen, mutta vaikeaa on keskustella Hesarissa, kun ei julkaistu.
—————————————
Toni Amnell: ”””Olet kuitenkin toisella kannalla kuin tiedeyhteisö”””
Tuo tiedeyhteisö tuottaa ikävä kyllä roskaa kuten varmasti olet huomannut näissä keskusteluissa.
Lainaus Seppo Vuokon kommentista: ”””Suomen luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin julkaisut perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.Näin kehuu luontopaneeli itseään, mutta sen julkaisut ja julkilausumat kyllä osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään. Luontopaneelin uusin julkaisu ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa. Koska perusteet eli tiedot metsien tilasta ovat vääriä, ovat myös toimenpide-ehdotukset, ennusteet ja kustannuslaskelmat yhtä tyhjän kanssa.”””
Koko teksti löytyy haulla: ”Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa.”
Meidän pitää saada kurottua tuota eroa umpeen ja lajisto kertoo milloin on tehty riittävät muutokset.
PK 2019 taulukon 5 mukaan n. 8400 lajin ensisijainen elinympäristö ovat muut metsät kuin vanhat metsät (old growth) eli suomennettuna talousmetsät ovat elinympäristönä näille lajeille paras mahdollinen. Vain n. 1100 lajille vanhat metsät ovat paras elinympäristö.
Eiköhän Kolin luonnonpuisto ala olla niitä vanhoja metsiä (old growth) yli 160 vuotiasta. Ollut suojeltuna vuodesta 1991 lähtien. Ei kai Kolin kansallispuiston historiassa vuosi 2018 voi olla ainoa kuiva vuosi. Suomen kesää 1956 kutsuttiin aikonaan Sahara-kesäksi. Sekin tiedetään, että vanhat kuusikot ovat lahovikaisia eivätkä kestä kuivuutta ja hyönteistuhoja kuten nuoret kuuset. Nyt sitten testataan tämäkin väite Suomen luonnossa, että kaarnakuoriaisen viholliset estävät tuhon etenemisen. Saksassa ainakaan ei havaittu mitään sellaista.
Luonnon tilaisessa metsässä tätä ei tapahdu koskaan, vaan hyönteis tasapaino huolehtii siitä , ettei mikään laji pääse yksin valtaan!
Ennuste vain näkyy olevan Kolille, että 6 vuodessa kuuset kuolevat.
Kapinalliset saivat hyvän sotasaaliin, kun Syyrian armeijan sotilaat jättivät panssarit ja tykit ja pakenivat. Venäjän meri- ja lentotukikohtiin jää myös valtavasti aseistusta aivan kuten hyökkäyksen alussa Ukrainaisille Venäjän sotilaiden peräytyessä epäjärjestyksessä.
Toivottavasti tästä Syyrian romahduksesta alkaa Venäjän luhistuminen.
Trumpillakin Ukrainan värit asussa puku sininen ja kraka keltainen, kun tapasi Zelenskin Pariisissa.
Vastaus Aki Ikoselle ja Toni Amnellille eilen, jota ei julkaistu.
Aki Ikonen kirjoitti:”””Soiden lisäojituksia ei tule tehdä, koska soiden ojitukset lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistöjen ravinne kuormitusta.
Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, kuten myös Toni Amnell on hyvin perustellut.”””Soiden ojitukset eivät lisää N-ravinnekuormitusta (1,6 kg/ha/v), kun luonnon suona ollessaan niiden kuormitus on Suoseuran mukaan 1..2,4 kg/ha/v.
Kasvihuonekaasupäästötkään eivät lisäänny, sillä 5 milj.ha ojitettujen soiden kasvihuonenkaasupäästöt (CH4+N20+CO2) ovat +2,5 tn-ekv/ha (12,5/5), kun luonnon suona ollessa, niillä (CH4+N20+CO2)-päästöjä oli yhteensä +2,4 tn-ekv (9,5/4). Eli saman verran.
Suo-ojitukset ovat ILMASTOTEKO, sillä päästöt eivät poikkea luonnon soihin verrattuna kuten ei ravinnekuormituskaan.
HIILINIELU tulee sitten näiden ojitusalueiden puiden kasvusta, joka vähentää ilman hiilidioksidia CO2.Tarkoitat siis Amnellin tätä turpeen fossiilisuuden perustelua.””” Ensinnäkin unohdat sen, mitä Aki kirjoitti, että turvetuotantosuolla kasvillisuus poistetaan. Turvehan muodostuu enimmäkseen rahkasammaleesta ja sarakasveista, eivätkä ne rahkasammalet ja sarat sinne suolle ilmesty tyhjästä, kun ne on kerran poistettu.”””
Melkein pitää voihkaista?”Turvetuotantoalue ei kasva turvetta”.
Mutta niillä toisilla soilla tulee aina vuosittain sitä 100 vuotta vanhaa rahkasammalen juuristosta peräisin olevaa kuollutta turvetta keskimäärin 1mm lisää.
Rahkasammalen ja suon muun pintakasvillisuuden juuriston lahoaminen turpeeksi kestää 100 vuotta ja tätä turvetta Suomen soissa syntyy joka vuosi 40 miljoonaa jursinturvekuutiota.
Kun väite oli, että turve on fossiilista, niin miten on fossiilisten laita? Syntyykö niitä vuosittain jossain kuten turvetta?
No ei tietenkään lisäänny, mutta turvetta syntyy joka vuosi kuten puutakin metsien kasvaessa ja ne ovat uusiutuvia.Ojittamattoman suon N-kuorma on 1…1,4…2,4 kg/ha/v eri tutkimusten mukaan ei vain tuo 1.
Ojitetun suon N-kuorma on vanhentunut ja oikea 1,6 kg/ha/v (koko päästö 8000 tn/5 milj.ha) eli ei juuri poikkea luonnontilaisista soista.
Katso taulukko 1./ https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojittamattomien-ja-ojitettujen-soiden-vesistokuormitus
Kotimainen keskustelu väärästä nielupolitiikasta on vähän turhaa, kun oikeastaan parempaan ei nyt ole ollut mahdollisuuksia EU:n jäsenmaana.
Totta, kun vertailutasot määritettiin 2000-luvun loppupuolen vähäisten hakkuiden mukaan, jolloin oltiin tilanteessa, että metsäteollisuus loppuu Suomesta.
Suomi liittyi euroon 1999 markan aliarvostetulla suhteella, joka oli devalvaatio eli kilpailyky parani. Mutta ei mennyt kovin monta vuotta, kun sekin etu oli ulosmitattu, kun kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla metsäala jo vuonna 2005 joutui kustannuskriisiin ja UPM aloitti työsulun paperiliittoa vastaan palkkapolitiikan muuttamiseksi kilpailijamaiden mukaiseksi eli nostetaan palkkoja kilpailijamaiden mukaan. YPM hävisi lakon ja sari sairaanhoitajien palkkojen noston myötävaikutuksella viimeinen niitti Suomen metsäteollisuudelle tuli finanssikriisissä 2009, kun koko 2000-luvun laskenut ja metsäteollisuuden laskutusvaluuttana ollut dollarin arvo vielä tämän päälle romahti pariteetistä vuoteen 2009 mennessä 1,6 ja samaan aikaan Suomen metsäalan palkankorotukset olivat joka vuosi kilpailijamaita korkeammat, mutta kilpailukyky säilyi niukasti, sillä metsätuotteiden hinnat nousivat koko ajan.
Sitten finanssikriisissä 2009 metsätuotteiden hinnat romahtivat yhdessä laskutusvaaluutan dollarin kanssa, joka oli tuhoisa kaksoisloukku Suomen metsäteollisuudelle.
No eihän siinä voinut suomalainen metsäteollisuus enää selvitä kuivin jaloin, kun palkkoja oli 10 vuotta nosteltu kilpailijamaita enemmän joka vuosi. Muiden kilpailijamaiden metsäteollisuus ei kärsinyt finanssikriisista, sillä 2000-luvun ylikorkea hintataso jäi voittoina metsäyhtiöille puskureiksi, kun taas Suomessa metsäyhtiöiden voitot ulosmitattiin palkkoihin. USAssa dollarin heikkeneminen metsäteollisuuteen valuutta ei ollut vaikuttamassa mitenkään, kun se on markkinoiden laskutusvaluutta ja heikkeneminen vielä paransi kilpailukykyä.
Suomessa metsäteollisuuspaikkakunnilla menetettiin 20 000 työpaikkaa finanssikriisin jälkeen. Metsägroup kävi lähellä konkurssia. UPM päätti jättää pohjoisen Suomen ja siirtää toimintoja ulkomaille. Kajaani ja Kemijärvi lopetti. Pohjoisen metsät tulivat myyntiin.
