Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tässä Nasan mittausten keskustelua.
Biosoil tuonee lisävalaistusta tähän.
Luken Ilvesniemen Biosoil- jatkotutkimukset julkaistaneen vielä tänä vuonna. Edellinen julkaisu ”Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa” herätti laajaa vastustusta alan piireissä, kun aukon maaperän hiilivarasto ei vähentynytkään tutkimuksen mukaan ja että metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja maassa 60%. Tämä on vaiettu kuoliaaksi totaalisesti eli kukaan ei ole lausunut mitään tuosta, että maaperässä hiiltä olisi 60%. Vain minä olen yllä pitänyt sitä hengissä, laskemalla siitä saatavalla muuntokertoimella 2,5*hakkuusäästö Suomen metsien CO2-nielua. Tosin tuo Ruotsin laskelma tuottaa uuden tavan laskea hiilinielua. Kun Ruotsin metsäluvut, joista kerroin tuossa edellä ovat lähes Suomen tasoa, voidaan sanoa, että Suomen metsien CO2-nielu ilman hakkuusäästöä on minimissään n. -30 Mtn maaperässä hakkuukarikesyötön vuoksi. Siihen voi sitten lisätä hakkuusäästön CO2-nielun, jos sitä on esim. vuonna 2023 se oli -13,2 Mtn ja koko metsien CO2- nielu oli sitten 30+13,2= -43 Mtn, joka saadaan siis ketoimella 2,5*hakkuusäästö eli 2,5* 17,2= -43Mtn.
Tätäkin Luken Ojasen tukimusta luonnon soiden valtavista metaanipäästöistä jankkasin monta vuotta tällä keskustelupalstalla ja sitten reagoi Ojanen ja julkaisi tutkimuksen, jossa luonnon suot 4 milj.ha ovat metaanipäästö +12,4 Mtn-ekv seuraavat 100 vuotta.
Nyt vain pitäisi Luken laskea metaani-päästöjen poistuma 6 milj.ha suo-ojituksilta ja ottaa ne ojitettujen turvemaiden maapäätölaskelmiin mukaan. Olettaisin että nämä nyt ilmoitetut CO2-maapäästöt +10 Mtn-ekv ainakin nollautuvat.
Postasin Hesarin keskusteluun.
Ero Ruotsin ja Suomen laskutavan välillä on helppo havaita. Ruotsissa hakkuusäästö 2023 oli nollan kieppeillä ja metsien nielu -32 Mtn, joka siis oli pelkästään metsämaassa ja Suomessa hakkuusäästö oli 17,2 Mm3 ja metsien nielu LUKEn mukaan -13,2 Mtn, jossa ei mukana maapäästöjä. Metsävarat Suomi 2600 Mm3 ja Ruotsi 3300 Mm3?
Metsämaata kummassakin maassa n. 20 milj.ha.
Ruotsin mallin mukaan laskien Suomen metsänielu olisi 32+13,2= – 45 Mtn, joka saadaan myös laskien Luken Ilvesniemen periaatteella 40/60, jolloin metsämaakin on mukana, kertoimella 2,5*17,2= -43 Mtn.Kurki: ”Vuonna 2023 sattui niin, että hakkuut ja poistuma laskivat vuoteen 2022 nähden ja CO2-lisäys varastoon jäi pienemmäksi kuin sieltä pois hajosi vanhimmasta päästä, joten kivennäismaistakin tuli päästö.”
aSanta: Siis kuinka hakkuutähdekertymän vähennys lisää karikkeen hajoamista ja siten päästöjä – eikö väite sisällä vähintään paradoksin, sillä eihän niukemmin vähenevän puuston hiilinielu voi pienentyä suhteessa suurempien hakkuiden tulemaan?
Kysymys on Luken määrittelemättömän suuruisesta CO2-maaperävaraston muutoksesta. Sinne tuli hakkuukarikehiiltä vähemmän, siksi kun hakkuut vähenivät 2023 ja sitten tämän varasto pienenee vuosittain niistä aiempien vuosien karikesyötteistä niiden hajotessa ja Luken mukaan nousevalla tendillä, kun ilmasto on lämmennyt. En tiedä mikä näillä karikkeilla on puoliintumisajat, mutta vanhimmasta päästä karikkeisiin sitoutunut hiili katsotaan sitten palautuneeksi takaisin ilmakehään.
Scientist:Vai lasketaanko Luken toimesta heti päästöksi kuten puusto hakkuussa.
Kaikki karike on myös poistumassa eli lasketaan heti kaikki pääästöiksi, mutta niistä lasketaan sitten erikseen maaperän CO2-varastoon lisäystä.
Hesariin kirjoitin tuosta Ruotsin laskennasta oman version.
Kivennäismaiden muuttuminen Suomessa päästöksi johtuu Luken laskentatavasta. Luke laskee hakkuukarikkeista (oksat, kannot, juuret, lehdet, neulaset) CO2-lisäystä maaperän CO2-varastoon ja varaston vanhimmasta päästä karikkeen hajotessa CO2-poistumaa. Vuonna 2023 sattui niin, että hakkuut ja poistuma laskivat vuoteen 2022 nähden ja CO2-lisäys varastoon jäi pienemmäksi kuin sieltä pois hajosi vanhimmasta päästä, joten kivennäismaistakin tuli päästö.
Luken tutkijan Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella ja että maapohjan hiili korreloin maanpäällista puuvarantoa, kun hakkuita tehdään säännöllisesti ja niistä metsään tulee kariketta (oksat, kannot, juuret, lehdet, neulaset) paljon enemmän kuin, mitä kasvavista metsissä tulee kariketta vain lehdet ja neulaset. Tätä voi käyttää ymmärtämään Ruotsin laskentaa, jossa siitä huolimatta, että hakkuusäästö on nolla, maaperän hiilivarasto säilyy, kun hakkuita tehdään koko kasvun määrällä, niin karikesyöttö on maksimissaan. Eli vaikka maanpinnan yläpuolinen metsä ei lisääkkään CO2-sidontaa, niin hakkuut ylläpitävät karikesyötllä maapohjan hiilivaraston 60%:ssa koko metsän hiilestä.Mänty ja kuusi ovat yleisimmät rakennuspuulajit. Suomalaisen männyn tiheys on 370 – 550 kg/m<sup>3</sup>, kuusen 300 – 470 kg/m<sup>3</sup> ja koivun 590 – 740 kg/m<sup>3</sup>. Oksat männyllä 750 kg/m3 ja kuusella 900 kg/m3. Koivulla ei eroa runkpuun tiheydestä.
Muistelen, että Lukella tuo on keskimäärin 0,734 tn/puu-m3. Lukellahan koko biomassan muuntokerron kasvupuolella on n. 1,245 ja poistuman 1,34. Eli poistumassa on enemmän hiiltä m3:iä kohden kuin metsien kasvussa ja siksi CO2-nielu on 2023 lähes 10 Mtn pienempi kuin, mitä olisi jos muuntokertoimet olisivat samat.
AJ: Hyvin karkea laskelma. Oletukset: runkopuun osuus 60 % koko puun elävästä biomassasta ja 1 m3 puuta sitoo 1 tn CO2. Vuotuinen biomassan kasvu 103/0,6 =171,67 milj.m3. Poistuman biomassa 86,8/0.6 =144,67 milj.m3. Kasvu – poistumat = 27 milj.m3 ja hiilidioksidina sama määrä eli -27 Mtn CO₂-ekv.
Runkopuu (kuusi ja mänty) kuivapaino 0,4 tn/m3, josta hiiltä (C) puolet 0,2 tn ja CO2-sisältö 3,67*0,2= 0,734 tn
Maanpäällisen osan 1m3 runkopuun CO2-sisältö voisi olla n. 1 tn, jossa mukana myös oksat, latvus ja neulaset.
Minua taas hieman huvittaa, että olen tietämättäni laskenut Suomen nielua jo vuosia Ruotsin mallin mukaan. Ruotsin hakkuusäästö on ollut 4,5 Mm3 vuonna 2020. Jos tähän vertaa Suomen 2023 vuoden hakkuusäästöa 17,2 Mm3, joka on (17,2-4,5)= 12,7 Mm3 suurempi ja lisää sen Ruotsin -31 Mtn 2023 nieluun, saadaan Ruotsille (12,7+31)= -44 Mtn nielu, joka on aika nappiin kuin se, mitä nieluksi Suomelle tulee muuntokertoimella 2,5 laskien eli -43 Mtn nielu.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
AJ omaa laskelmaa en ole nähnyt.
Hyvä, että aSanta on tullut uutena nielulaskijana mukaan keskustelemaan siitä.
