Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kuka tietäsi tulevaisuuden. Menneisyydessäkin (1930-luvulla) niitä kuivia kesiä on ollut ihan riittämiin. 1950-luvun puolivälissä oli kuiva kesä, jota tituleerattiin Sahara-kesäksi ja 1970-luvun alussa. Sanotaanko, että kerran 50…100 vuodessa on samanlainen kuuma ja kuiva kesä kuin 2018. Pohjois–Suomessa se ei aiheuttanut kuusille yhtään mitään, sillä edellinen syksy 2017 oli niin sateinen, että kosteutta kesällä 2018 maassa oli riittävästi koko kesäksi ja loppukesällä taas satoi. Se vaikutus täällä tuolla kuumalla kesällä 2018 kyllä oli, että männyntaimikoissa näkyi 2019 lähes metrin kasvuja. Vaikka olisi kuuma kesä, riittävä määrä sadetta pitää karnakuoriaiset kurissa. Ruotsissa viime kesä laittoi pisteen kaarnakuoriaistuhoille, kun satoi niin paljon.
Sanoisin, että turve tulee olemaan vihreän vedyn vaihtoehto.
Tuulisähköllä tuotettu vety on liian kallista säätövoimaa verattuna lämpölaitoksissa käytettäviin puuhun ja turpeeseen. Näitä lämpölaitoksia tarvitaan tuottamaan tuhkaa metsien sivubiomassoista, joista saadaan halpaa tuhkalannoitetta suometsien lannoittamiseen.
Visio olisi, että tuhkalannoitta riittäisi 100 000 hehtaarille vuosittain 30 vuoden vaikutusajalle, joka tarkoittaisi, että 3milj.hetaaria metsiää kasvavia ojitettuja soita olisi ikuisessa lannoitekierrossa, joka antaisi 6 ..9 milj-m3 lisäkasvun Suomen metsien kasvuun.
MJO. Sinne muodostuu muutenkin, vaikka turvetta ei nosteta. Turvesoilla voi olla kymmenien metrien ja tuhansien vuosien turvekerros, jota syntyy joka vuosi lisää.
Suomen soiden keskipaksuun on 1,45 m ja kasvu ylöspäin keskimäärin 1 mm ja tästä voi laskea, että suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut viimeisen 2000 vuoden aikana.
Tietenkin on olemassa 10 000 vuottakin vanhaa turvetta jonkun suon pohjilla, mutta sitä on vain muutama prosentti.
Uhanalaistilastoa ei ilmeisesti voida käyttää tilastollisesti harhattomasti metsän iän luokitteluun ja sitä kautta selittämään lajien määrää eri ikäisissä metsissä, jos v kuvaa sekä metsän ikää että sen luonnontilaisuutta luonnehtivaa lahopuuta? Kiitos Kurki asian esille tuonnista.
Sanoisin, että v kuvaa ensisijaisti elinympäristön vanhaa metsää, mutta sille on yhtä hyvä vaihtohto talousmetsä, jos siellä on vanhan metsän määrä lahopuuta.
Tästä voisi päätellä, että vanhoja metsiä pidetään arvokkaina vain lahopuulajien vuoksi.
Linkissä sanotaan lahopuulajeja (etupääsä kovakuoriaisia ja kääväkkäitä) olevan 4000..5000. Lajitietokeskus antaa rajauksilla kaikki lajit, uhanalaisuus CR, EN ja VU, metsät ja v= vanhat metsät yhteensä 385 lajia. Linkissä ensijaisesti lahopuusta riippuvia uhanalaisia on 190 lajia ja toissijaisten uhanalaisten kanssa saattais mennä aika lähelle Lajitetokeskusken luvun kanssa. Tässä v viittaisi aika hyvin lahopuulajeihin, mutta kaikista lajeista Lajitetokeskus rajauksella mukana myös NT ja LC lajit antaa vain 1185 lajia, joka jää kauas 4000..5000 lajista.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Kyselin Sisäministeriöstä Punaisen kirjan lajien elinympäristöluokituksien lyhenteistä ja tuli aika ikävä tieto vanhojen metsien v-lisämääreestä.
Se käy ei vain vanhojen metsien lisämääreenä, vaan myös nuorempien metsien ikäluokkien yhteydessä, joissa on paljon lahopuuta.
Siis lajin lisämääre (v) voi tarkoittaa myös nuorempaa metsien ikäluokkaa, joka korvaa vanhan metsän elinympäristönä kunhan, lahopuuta on vain riittävästi.
Suomi on tutkijoiden mukaan hyvin lähellä rikkoa muutaman vuoden vanhaa ilmastolakiaan. Useat tutkijaryhmät varmistavat ammottavan kuilun hiilineutraalisuustavoitteen ja sen saavuttamiseen vaadittavien päätösten välillä.Tutkijoiden laskelmien mukaan vuoden 2035 tavoitteen saavuttaminen vaatisi paljon nykyistä enemmän päästövähennyksiä, ja varmuudella tavoite voitaisiin saavuttaa vain vähentämällä teollisuuden puun tarvetta.
Ei kannata hirttäytyä omaan lakiin, vaan muuttaa uudella lailla hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050.
Tuota hiilineutraaliuslaskelmaa vuoteen 2035 ei ole esitetty missään.
Metsämaan vertailutasolaskelmaa vuosille 2021..25 Luke on jonkin verran valottanut ja siihen laskelmaan Suomella on erillisjoustoja.
Maankäyttösektorille riittää, että se on neutraali.
Tuskin Saksa ja Ruotsikaan saa metsämaataan vertailutasolle.
Suomen vertailutaselaskelman olen esittänyt ketjun sivulla 656.
