Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lehtojen suojelu?
Lehtojen suojelu on sitä, että siellä pitää suojella niin kuin EU-maissa suojellaan ”hakkaamalla”. Varsinkaan lehtoja ei saa suojella tiukasti ja päästää vanhenemaan ja kuusettumaan, sillä siitä seuraa lajikatoa.
Kävin läpi ensisijaiset lehtojen uhanalaiset sammalet 35 lajia.
Lähes kaikki lajit ovat erilaisen ilmaston lajeja eli reunalajeja, jotka yrittävät elää täällä Suomen ankarassa ilmastossa koskaan runsastumatta.
Esimerkkinä Isonokkasammal (EN).
https://laji.fi/taxon/MX.43602/occurrence
Luokkaan johtaneet kriteerit:Pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen ja pirstoutuminen, tai voimakkaat vaihtelut
Paras elinympäristö lajille on Ranska ja Englanti.
https://savonmaa.fi/articles/article/hyvantahtoisia-holmoja
Tätähän minä olen jankuttanut.
Kun saisi vielä tämänkin esille, että Suomen uhanalaisista lajeista 2667 ensisijainen uhanalaisuuden aiheuttaja 1500:lle niistä on Suomen luonto.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/5e76a95c-99db-4a88-b4fd-417bebaeb91e
Merkittävimmät kasvua lisäävät keinot ovat jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö yhdistettynä tehokkaaseen metsän uudistamiseen ja varhaishoitoon.
Kun mukaan otetaan tuhkalannoitus niin kasvulisäys olisi:
Lopulta noin 20–30 vuoden kuluttua tehostetulla metsänhoidolla voidaan saavuttaa jopa 10 miljoonan kuutiometrin kasvunlisäys.
Ainut mihin voisi harkita ”aiheuttaja maksaa” -sääntelyä olisi maankäytön muutosmaksu, jolla rankaistaisiin metsäkadon aiheuttajaa.
Tuo riittäisi, mutta Luontopaneelille ei riitä mikään.
Luontokadon aiheuttaja on metsätaloudessa epäselvä:
Lajikato, jota Suomessa ei ole, olisi luontokatoa. Soiden ojittaminen on metsäluonnon ennallistamista ei luontokatoa. Vesien tilan heikkenminen ihmisen toimesta on luontokatoa.
Mitä muuta luontokatoa Suomessa vielä on?
Tässä Ilmastopaneelin näkemys miten lisätään nieluja.
Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri tavoin. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä. Se yhdessä turpeennostoalueiden jälkikäsittelyn kanssa vahvistaisi nielua kolme megatonnia, paneeli arvioi. Metsäkatoa vähentämällä ja metsitystä tukemalla nielua voitaisiin vahvistaa kahdella megatonnilla, suometsänhoidon toimilla ja lannoituksella nielu vahvistuisi vielä yhdellä megatonnilla.
Tuhkannoituksella 20 vuoden perspektiivillä voisi saada lisänielua paljon enemmän kuin tuo 1 Mtn.
Tuhkalannoitteiden tuottaminen edellyttää kyllä puuta ja turvetta käyttävien lämpövoimalaitosten säilyttämistä.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luontopaneeli-luontolaki-tarpeen-luontokadon-hillintaan/#5dfaa1a5
Suomen luontokadosta se Kotiaho vaan jaksaa jauhaa.
Risto Isomäki on jo huomannut saman kuten Annika Kangaskin.
Lainaus Aarre-lehdestä” Lähes kaikki ojittamattomat suomme ovat de fakto suojelualueita.”
Sekä:”Tasan nollan Suomessa elävän sukupuuton uhkaaman lajin suojelu ei mitenkään voi olla yhtä tärkeää.”
Ilmeisesti isojen akkujen hinnat on tulleet alaspäin samaa tahtia kuten aurinkopanelitkin.
Akumateriaaleista ei ainakaan ole pulaa tehdä vaikka kuinka suuria akkuvarastoja, kun niiden hinta on ollut laskussa ainakin Terrafamen viimeisen osavuosikatsauksen mukaan.
Kuka tietäsi tulevaisuuden. Menneisyydessäkin (1930-luvulla) niitä kuivia kesiä on ollut ihan riittämiin. 1950-luvun puolivälissä oli kuiva kesä, jota tituleerattiin Sahara-kesäksi ja 1970-luvun alussa. Sanotaanko, että kerran 50…100 vuodessa on samanlainen kuuma ja kuiva kesä kuin 2018. Pohjois–Suomessa se ei aiheuttanut kuusille yhtään mitään, sillä edellinen syksy 2017 oli niin sateinen, että kosteutta kesällä 2018 maassa oli riittävästi koko kesäksi ja loppukesällä taas satoi. Se vaikutus täällä tuolla kuumalla kesällä 2018 kyllä oli, että männyntaimikoissa näkyi 2019 lähes metrin kasvuja. Vaikka olisi kuuma kesä, riittävä määrä sadetta pitää karnakuoriaiset kurissa. Ruotsissa viime kesä laittoi pisteen kaarnakuoriaistuhoille, kun satoi niin paljon.
