Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ja linkki oli?
1500? Taia olla koko rintamalla enempää.
Ilkka Leinonen voisi kertoa miksi Ruotsissa maaperän ”kuollut orgaaninen materia” ja kivennäismaa on pysynyt nieluna vuodesta 1991 koko ajan viime vuosiin asti hakkuusäästön romahtaessa vain muutamaan miljoonaan tonniin aiemmasta -35 Mtonnin tasosta.
ja tuo kerroin 0,7 on muuntokerroin, jolla runkopuutilavuus muutetaan biomassatonneiksi, johon sisältyy rungon lisäksi oksat, lehvästö, kannot ja juuristo.
Kiitos aSantalle, kun vihjaisi että biomassa tarkoittaa painoa ei tilavuutta.
Puun kokonaistilavuus runkopuusta karikkeineen saadaan 1/0,58= 1,72 m3, jonka kokonaispaino olisi tilavuuspainolla 410 kg/m3 noin 0,7 tonnia.
Eli 1m3 runkopuuta vastaisi 0,7 tonnia puun kokonaisbiomassaa ja olisi se massakerroin 0.7.
Vuoden 2023 runkopuun hakkuusäästön 17,2 Mm3 paino siis olisi 0,7*17,2 =12 tn ja sen CO2- sidonta olisi 0,5*12*3,67= -22 Mtn.
Joka saadaan myös kertoimella 0,723*1,72 m3*17,2= -21,3 tn. Tässä kerroin 0,732 olisi 1m3:n sisältämä CO2-sidonta tonneissa.
No nyt tämä tuli selväksi.
Jos nielun lisäys tulee hakkuusäästöstä niin silloin kerroin on tuo 0,7 ensimmäisenä vuotena.
Nielulisäys tulee metsien kasvun ja poistuman koko elävän biomassan erotuksesta. Ei sitä lasketa pelkästään runkopuusta.
Luke laskee keskimääräisen kuivatilavuuden 400 kg/m3 mukaan 1 m3 sitoman CO2-määrän 0,400*0,5*3,67= 0,734 tn, josta saadaan koko elävän puun biomassan CO2 sidonta jakamalla se 0,58 eli 0.732/0,580 = 1,27 tn.
Mutta kasvun ja poistuman runkopuukerroin ei ole sama 1,27, vaan kasvun 1,245 ja poistuman 1,34.
Mutta mitä tarkoittaa 0,7 Tarja Tuomaisen vastaus, kun siinä puhutaan kokonaisbiomassasta?
Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7.
Jos se onkin jakaja eli 1m3 runkopuuta vastaa sen kokonasbiomassaa 1/0,7= 1, 43 m3.
Taustan tai historian huomioiminen lisäisi vaikeusastetta huomattavasti kun pitäisi tietää ne ”luonnolliset” lähtöarvot eikä tutkimustietoa välttämättä ole.
Eihän ojitettujen turvemaiden CO2-päästötkään Suomessa perustu mittauksiin. Arvausta ovat. Samoin voisi arvioda lakanneet metaanipäästöt tai sitten poistaa maapäästöt epätarkkoina kokonaan kuten Ilvesniemi sanoo.
Tarvittaisiin tutkimuksia esim siitä, miten paljon sateinen kesä vähentää ojitusalueiden CO2-päästöjä. Eihän kaikki kesät ole kuivia kuten 2018.
En ole kysynyt. Lukehan mittaa myös metaanipäästöt ojitusalueilta, mutta ne ovat vain murto-osa luonnon soiden päästöistä.
Vuonna 2023 metaani- ja oksiduulipäästöt yhdessä olivat +2,35 Mtn-ekv.
Minähän kysyin sitä Lukelta ja tässä Tarja Tuomaiselta vastaus.
Hei,
kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli
kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston
nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja
omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
Terveisin,
Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallintaKiitos Kurki. En vieläkään ymmärrä miksi nielu on pienempi luku kuin hakkuusäästö. Eikö kertoimella 1,27 x 17,2 tule nieluksi -21,8?
Tästähän keskusteltiin tällä palstalla jo aiemmin, kun ihmettelin, miksi kerroin kasvulle on pienempi kuin postumalle eli miksi se ei ole sama?
Eli miksi Luke ei käytä samaa kerrointa 1,27 kasvulle ja poistumalle?
Minä keksin kaksi kohtaa. Poistuman paino tai kokonais biomassa on runkopuuta kohden suurempi kuin kasvun.
