Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Turvetuhka turvemaalle taitaa tosin olla yhtä tyhjän kanssa
Ei kai turvetuhkaa yksin levitetä mihinkään.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/504369/Metla-Tuhkaopas-esite-2012.pdf?sequence=1
Tuhkalannoitusruuduilta saatiin videolla tehtyjen mittausten perusteella moninkertaiset kasvut lannoittamattomiin verrattuna, jopa 8 m3/ha lisäkasvua per vuosi! Tähän työlajiin kannattaa panostaa kaikki tuhka mitä irti saadaan, ja on kannattava toimenpide ilman Metkan tukeakin.
Ilman kunnallisia lämpölaitoksia, joissa puuta ja turvetta poltetaan ei ole tuhkaa lannoitteeksi.
Kärkkäisen kirjoituksen osto Paytrailista oli helppo juttu.
Ojien laskeutusaltaat eikä valutuskentät ole hyviä kiintoaineiden sieppareita. Padotus, ojakatkot ja pitkä oja, jossa loivat luiskat ovat parempia. Mitään arviota ei ollut tulvajärvistä esim. veden kulkumatkan pidentäminen serpentiinimutkilla, jolloin virtavedet nouse ojasta laajaksi järveksi ja veden virtaus hidastuu ja ravinteet ja kiinoaineet jäävät järven pohjalle.
Vesien yleisestä tummumisesta oli se sama mitä jo kirjoiteltu muissakin ketjuissa. Happamoitumisen vähentyessä vesien tummuus on lisääntynyt, kun humus paremmin liukenee emäksiseen veteen. Tässä selitys niille, jotka muistelevat, kuinka vedet ennen olivat kirkkaita happosateiden aikaan ja sitten suo-ojitukset ja turpeen nosto pilasivat ne.
Ostettu lainaus Kärkkäisen kirjoituksesta.:Ruotsalaiset pitkät aikasarjat järviveden tummuudesta osoittavat, että järvivesien paras kirkkaus osuu yhteen happosademaksimin kanssa. Useat ruotsalaiset tutkijat puhuvat nykyisen vesien tummumisen olevan vähittäistä paluuta sille luonnonmukaiselle tasolle, joka vallitsi ennen 1500-lukua. Kun happosateita ei enää ole, luonnossa olevaan veteen liukenee nykyisin humusaineita entistä enemmän ja lähestytään vähitellen sitä tilaa, joka vallitsi ennen ihmisen vaikutusta. Paikallisesti ja lyhytaikaisesti happosateita tärkeämpi tummumiseen vaikuttava tekijä on tietysti maankäyttö mukaan lukien turvetuotanto ja ojitukset.
Apli: 3 tehdasta menossa volkkarilla kiinni, myös esim Ford on vähentämässä tehtaita euroopassa, jatkoa on varmasti luvassa.
Ei mennyt tehtaat kiinni, kun palkkakustannuksia leikataan 10%. Suomessahan tällainen ei ole mahdollista. Menköön riistäjät konkurssiin.
Työntekijät tulevat muun muassa luopumaan Volkswagenin maksamista bonuksista ja muista lisistä. Kuukausipalkkaa ei kuitenkaan leikata, vaikka Volkswagen oli tähdännyt 10 prosentin palkanalennuksiin.
Ei Seppo Vuokko ole mikään kiiski, vaan yrittää tuoda tiedettä metsäekologiaan, josta Luntopaneeli ei tiedä juuri mitään.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Seppo Vuokko on esillä uudessa Makasiinissa. Vuokolla on meneillään parin kirjan kirjoittaminen, josta toisen tutkimusaihe on avohakkuualueen ekologia.
Ihmettelee edelleen luontoväen vanhojen metsien ylistämistä. Lähiaukolla, jota hän on tutkinut avohakkuun jälkeen löytyy nyt 110 kasvilajia ja sanoo, että vanhasta metsästä hyvä, jos löytyy 30.
Makasiinin pääsee lukemaan 4,5 eurolla.
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/metsalehti/23-2024/399745.html
Kyllä kai turvetuotannon loputtua turvekerros on jo melko ohut ja osaltaan siksikin päästöt pienet.
Jäännösturpeen paksuus Naarasnevalla artikkelin mukaan on noin metrin ja CO2-päästö on ollut ennen lannoitusta +5 tn/ha/v, joka muuttui lannoituksella vajaan yhden tonnin nieluksi eli paljas turvemaa muuttui kasvipeitteiseksi, jonka nielu nyt on n. -6 tn/ha/v.
Rehevällä suolla maaperäpäästöt kai jatkuvat niin kauan kuin turvekerrosta on jäljellä.
Varmasti näin, mutta tuhkalannoitus kasvattaa maan pinnalla uutta biomassaa tilalle.
Turvesoiden pohjilla voisi käyttää samaa kuin mitä puroissa tapahtuu veden pinnalle kasvukauden aikana jo luonnostaan. Keväällä lumien aikaan vedet nousevat uomasta ja vaikka kesällä vesitaso laskee uoman penkan alapuolelle 1,5m joksikin aikaa, niin uoman penkka pysyy samalla tasolla vuosisatoja eli päästöt ja penkan nielu ovat plus miinus nolla pitemmässä juoksussa. Tasainen turvesuo voidaan helposti padota sopivan kokoisella putkella, joka päästää ojien vesitason kesän aikana esimerkiksi 60 cm alemmaksi maanpintaa.
Perko on kertonut että hänen raportoimansa kasvumittaukset ovat metsäasiantuntijan vahvistamia.
Perko voisi palauttaa ne Lukijoiden kuvista poistamat mäntymetsiensä jk-kuvat, joita niin kehui vapaan kasvatuksen tuotteiksi.
AARRE-lehti.
Soinin vanha turvetuotantoalue Naarassuo on nykyään kasvihuonekaasuja tutkiva tutkimusasema.
Turvetuotannon loputtua paljaana suon CO2-päästö oli +5 tn/ha/v, mutta muuttui muutamassa vuodessa päästöstä vajaan -1.0 tn/ha/v nieluksi ojituksen, männyn taimien istutuksen ja tuhkalannoituksen jälkeen.
Olisiko tuhkalannoitus samanlainen lääke rehevien ojitettujen turvemaiden maapäästöille, jota Luke laskee tulevan +10 Mtn/v. Tuhkalannoitus lisäisi paitsi metsien kasvua myös maapohjan pintakasvillisuuden kasvua (sammalet ja varvikko) niin, että tämä ainakin vähentäisi maapohjan kokonaispäästöjä.
Kaikki uhanalaiset reunalajit olivat ne sitten kangas-tai lehtolajeja pitäisi arvioida Suomessa elinvoimaisiksi, sillä ne eivät voi Suomen luonnon vuoksi koskaan olla niin elivoimaisa kuin ne ovat siellä paremmin niille sopivassa ilmastossa.
Nämä lehtojen reunalajit ovat siis luonnostaan Suomen luonnon vuoksi pienen popun lajeja, joilla on vielä suuret kananvaihtelut ja on naurettavaa esittää uhanalaisuudeksi ”metsien uudistamis ja hoitotoimenpiteet”, kun lehdoille on olemassa uudistamis- ja hoitotoimet, joita hakkuissa noudatetaan.
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/5-2024/tiededenialismi-rehottaa-metsakeskustelussa
Kommentti on sen roskan puolustamista, mitä Seppo Vuokko sanoi roskaksi.
Lehtojen suojelu?
Lehtojen suojelu on sitä, että siellä pitää suojella niin kuin EU-maissa suojellaan ”hakkaamalla”. Varsinkaan lehtoja ei saa suojella tiukasti ja päästää vanhenemaan ja kuusettumaan, sillä siitä seuraa lajikatoa.
Kävin läpi ensisijaiset lehtojen uhanalaiset sammalet 35 lajia.
Lähes kaikki lajit ovat erilaisen ilmaston lajeja eli reunalajeja, jotka yrittävät elää täällä Suomen ankarassa ilmastossa koskaan runsastumatta.
Esimerkkinä Isonokkasammal (EN).
https://laji.fi/taxon/MX.43602/occurrence
Luokkaan johtaneet kriteerit:Pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen ja pirstoutuminen, tai voimakkaat vaihtelut
Paras elinympäristö lajille on Ranska ja Englanti.