Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa. Metsätalousmaasta kymmenen prosenttia on heikompikasvuista kitumaata ja kaksitoista prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata.
Suomessahan yritettiin joutomaiden viljelystä pois jääneiden peltoheittojen metsitystä, mutta ehdot olivat niin tiukat, kun kyselin, että taisi suurin osa peltomaista jäädä metsittämättä. Kivennäispellot olisivat parhaita metsityksen kohteita, joissa voisi päästä hurjiin puumääriin 1000 m3/ha 100 vuodessa.
Non niin. Nyt selviää miten vanhojen metsien lajimäärät löytyvät ja Aki Ikonenkin voi olla tyytyväinen, sillä (M) elinympäristötkin ovat mukana ???.
Kysyin Lajitietokeskukselta. Rajaukset CR, EN, VU, NT, LC, M=metsät ja elinympäristön lisämääreet v=vanhat metsät.
Lajiryhmä ”Sienet ja jäkälät” 537 lajia.
Lajiryhmä ”hyönteiset ja hämäkkieläimet” 546 lajia. Kovakuoriaiset ovat tässä ryhmässä. Martikainen niitä löysi n. 200 lajia (old growth).
Muille lajiryhmille jää 102 lajia.
Kaikki lajiryhmät 1185 lajia.
Aika vähän on lajeja vanhoissa metsissä, kun Lajitietikeskus ilmoittaa metslajeja olevan 10 320, näillä rajauksilla CR, EN, VU, NT, LC, M.
Lehtojen ja kangasmetsien lajit pitää itse laskea listalta metsien 1185 kokonais lajimäärästä. Menevät osin päällekkäin.
Yksi nolla jäi pois, siis 10 000…15 000 kg/km2/v.
Hankalimmin hallittavia ja haitallisia vesistöjen virkistyskäytön kannalta ovat valumavesien kiintoaineet ja humus, jotka samentavat ja tummentavat vettä.
Näistähän on tutkimuksia Rantakari ym. TOC-kuorma (tarkoittanee yksinomaan humusta eikä siis sisällä kiintoaineita) näkyy olevan sama luonnon ja ojitetulta soilta 10 000..15000 kg/km2/v.
Lisäksi humusta tulee kaikesta maapohjasta myös kivennäismaiden metsien ja peltojen, jossa maanpinnalla on kasveja.
Ennen kaivovesi oli ruskeaa aina keväisin lumien sulamisen aikoihin, vaikka kaivon yläpuolella mäellä oli vain pihamaita.
Kyllä se julkaistiin samoin kuin toinenkin kommenttisi.
Tyrkytin noitakin eilen monet kerrat ja uudelleen tänä aamuna ja oikeastaan riitelyn jälkeen julkaisivat.
Ihme että tämäkin arvostelu julkaistiin ja on saanut nyt 13 kannatusta.
Voitte siellä Hesarissa käydä katsomassa kommenttini Metsälehdessä, vaikka ette niitä julkaisekkaan. Metsälehdessä kyllä keskutellaan näistä Hesarin luonto-kirjoituksista ja julkaisettomat kommentit kirjoitetaan sinne talteen. Metsälehdessä kaikki mielipiteet ovat sallittuja toisin kuin täällä. Uskomatonta mutta totta.
Vstasin Jorma Jokisellle, että vastasin tuohon, mitä kysyt, jo Martti Nurmlle. Nyt vain odotellaan, että julkaistaan.
Vesi piste fi karttapalvelusta voi katsoa Suomen pintavesien luokat ne ovat ovat joko erinomaisia tai hyviä.
Metsälehden lukijoiden kuvista voi käydä katsomassa hanaveden, Hukkajoen, Oulujärven kirjoittajan lähijoen (jonka valuma alue on 90%sti ojitettua) veden värin tänä syksynä tulvasateiden jälkeen. Hukkajoen veden väri on sama kuin lähijoen ja Oulujärven vesi on lähes hanaveden luokkaa.
Metsälehdessä keskustellaan juuri näistä Hesarin esille ottamista luontoaiheista ja jos täällä ei julkaista kommentteja, niin ne kannattaa käydä lukemassa Metsälehden keskustelupalstalta.Mutta käynee todisteeksi. Tuossa Kärkkäisellä on ollut avosuotakin, joka voisi olla märkää saranevaa sitä pahinta metaanin päästäjää.
Suomen nykyiset luonnontilaiset suot 4 milj.ha ovat ovat Luken mukaan seuraavan 100 vuotta metaani- ja tuppioksiduulipäästö +13,6 Mtn-ekv ja CO2-sidonta -4,2 Mtn, jotka summattuna antaa +9,5 Mtn-ekv päästön.
Eli luonnon suon ojittaminen on aina ilmastoteko.
Löytyy netista haulla ”Miten Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tulokset muuttuisivat, jos ojittamattomien soiden päästöt ja nielut raportoitaisiin?”Artikkelista:””””Ojitusten vaikutuksesta ravinne- ja kiintoainepäästöihin on olemassa vahva tutkimusnäyttö, avi korostaa päätöksessään.”””
Tarkoittanee, että avilla olisi joku Luken tekemä tutkimus, jossa ojitus aiheuttaa nuo päästöt. Ei siis ole olemassa tämän tapauksen tutkimusta, sillä tuskinpa katselukäyntiä kannattaa Avinkaan ruveta väittämään tutkimukseksi.
LUKElla on kyllä tutkimuksia ja tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Jo ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3..4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavatkin typpeä, joka menee tietenkin ojitusalueiden puiden kasvuun ja lisää metsien hiilinielua.
Suomen 34 milj.hehtaarin maa ja vesipinta-alalle tulee sitten suoraa typpilaskeumaa 2 kg/ha/v mukaan 68 000 tn/v. Sisävesille suoraa typpilaskeumaa 2kg/ha*3,1 milj.ha = 6200 tn/v.
Kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojitettujen soiden päästöistä.
Fosforipäästöjä tulee ojitusalueilta 580 tn/v, joka vastaa 0,116 kg/ha/v, joka on aivan mitätön.Kärkkäisen ei kannata hakea ojitus lupaa eikä maksaa mitään sakkoa, vaan katsoa mitä Avi tekee. Jos haastaa oikeuteen, niin Kärkkäinen voittaa.
Yhteenveto:
1: Ojitus on ollut ilmastoteko
2. Tutkimukset osoittavat, että ojitusalueet puhdistavat ilmasta tulevia typpipäästöjä ja fosforipäästöt ovat mitättömät luonnon soiden luokkaa.Loppulausunnossaan-ensin ojitus on aina ilmastoteko ja vesipäästöt ojitusalueet puhdistavat ilmasta tulevaa laskeumaa – Kärkkäinen voisi ottaaa pienen pussin takustaan ja sanoa arvatkaapa Avin herrat, mitä tässä pussissa on – tässä pussissa on ne fosforipäästöt hehtaarille mitä niistä Suomen 580 tonnin fosforipäästöistä tulee hehtaarille ja heittää pussista vehnäjauhot 100g ilmaan.
Tätä ei ole julkaistu eikä varmasti julkaista.
Martti Nurmi:”Me pilaamme vesistömme. Kansallisomaisuutemme on hulevesien viemärijärjestelmä.”
Vesi piste fi karttapalvelusta voi katsoa Suomen pintavesien luokat ne ovat ovat joko erinomaisia tai hyviä.
Metsälehden lukijoiden kuvista voi käydä katsomassa hanaveden, Hukkajoen, Oulujärven kirjoittajan lähijoen (jonka valuma alue on 90%sti ojitettua) veden värin tänä syksynä tulvasateiden jälkeen. Hukkajoen veden väri on sama kuin lähijoen ja Oulujärven vesi on lähes hanaveden luokkaa.
Metsälehdessä keskustellaan juuri näistä Hesarin esille ottamista ilmasto-ja luontoaiheista ja jos täällä ei julkaista kommentteja, niin ne kannattaa käydä lukemassa Metsälehden keskustelupalstalta.Vastasin Aki Ikoselle tuohon viimeiseen, mutta ei jukaistu.
Aki Ikonen kirjoitti:”””Edellenkään lajitietokeskuksessa tai punaisessa kirjassa ei ole puupelto tai talousmetsä elinympäristöä.”””
Tämä on vaikeaa keskustelua, kun minun vastauksiani Aki Ikoselle ei julkaista.
Mitä sinä luulet Taulukon 5 näiden Muiden metsien olevan, jos ne eivät ole puupeltoja ja talousmetsiä?
Kertoisitko?
Aki Ikoselle jostain syystä ei näy nyt sopivan Taulukon 5 totuus, jota olen postannut tänne aina kun joku nostaa puupeltojen heikon monimuotoisuuden esille, joka edelleen on ja pysyy totuutena, että puupellot eli talousmetsät ovat ensisijaisena elinympäristönä 8277 lajille, kun taas vanhat metsät ovat vain ensisijainen elinympäristö 1163 lajille. Tämänhän Taulukko 5 kertoo.Aki Ikonen:”””Kaiki em yleiset elinvoimaiset lajit on kyllä listattu kangasmetsien, lehtojan tai metsien elinympäristöihin. Miksi mainitsemani lajit eivät ole vanhojen metsien listoissa, kun olet vastannut tähän kysymykseeni, katsotaan seuraavat vaikka 10 lajia.”””
Aki Ikonen: ”””Mitä luulet minun hakevan kommentillani sinun aina samaan virheelliseen väitteeseen, että punaisen kirjan sivun 43 taulukon 5 perusteella voisit päätellä vanhojen metsien lajien kokonaismäärän?”””Sinä voit pohtia noita asioita ihan itse ja kertoa ne vanhojen metsien lajien lukumäärät tänne, sillä se ei nyt liity mitenkään tuohon Taulukon 5 totuuteen, jonka taas tuossa edellä kertasin eli lajien ensisijaiset elinympäristöt.