Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurki saoo, että Luken mukaan ojitettujen turvemaiden päästö on 11,6 Mton-ekv. Eikö tämä ole maaperäpäästö. Metsän kasvu on ilmoitettu erikseen. Lienee jotain 20 milj m3.
Maapäästöhän se on ja linkki vielä varmentaa.
Sen sijaan, kun suoalueilla tehdään muutostöitä niin metaani on otettava huomioon.
Ojitetuilta 6 milj.ha soilta, joista 1 milj.ha on jo muuttunut kivennäismaiksi ja jotka aikoinaan olivat luonnon soita ja päästivät metaania, metaanipäästöt ovat lakanneet ojituksilla. Kuinka paljon on arvoitus, mutta jos käyttää nykyisten 4 milj.ha luonnon soiden Luken laskemaa CH4-päästöä +12,4 Mtn-elv 100 vuoden periodilla, niin tottahan toki se olisi valtava nielu ojitusalueille. 20-vuoden periodille nielu olisi 3-kertainen eli -37 Mtn-ekv.
Vuonna 2023 (CH4+N2O)- päästöt 5 milj.ha ojitusalalta olivat vain +2,35 Mtn-ekv, jotka yhdessäkin ovat ilmaston kannalta merkityksettömiä.
Ojitettujen turvemaiden CO2-päästöiksi 2023 LUKE ilmoittaa +11,6 Mtn, jotka tässä linkissä kiistetään.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5
Juuret kyllä menee syvemmällekin, mutta ne myös lahoavat sieltä ja palaavat kiertoon.
Kannoista, juurista ja muusta karikkeestahan se moreenimaaperän kuollut CO2-varasto juuri muodostuu. Lisäksi siellä on elävä osa CO2-varastoa kaikesta pintakasvillisuudesta sekä sienijuuret, pieneliöt, mikrtonit, bakteerit jne.
Veden mukana kunttakerroksen humustakin huuhtoutuu/painuu alapuoliseen maaperään.
Totta ja humusta kun muodostuu maapohjassa joka paikassa, missä kasveilla on juuret maassa, niin humusta liikkuu veden mukana myös pintavaluntana ja ruskistaa vesistöjä. Nykyisin paljon enemmän metsistäkin, kun kasvua on enemmän.
Lähes 100 vuotisesta hakkuudatastani näen, että vuosikasvu on 60 luvulta tähän päivään lisääntynyt noin 6 sta 7:ään m3/ha. Puhun ylikiertoajan lasketusta vuosikasvusta. Ei tuo kasvulisäys niin suuri ole.
Jos metsän kasvu hakataan aina pois, niin eihän maaperänkään hiilivarasto enää lisäänny määrällisesti, vaan vaihtelee puuston määrän mukaan eikä se ole nielu kiertoajalla.
Mutta jos sinne metsään istutetaan jalostettu taimi, joka kasvaa 20% enemmän siinä samassa kiertoajassa, niin maaperäkin on silloin pieni nielu koko kiertoajan, kun maaperän hiilivarastokin kasvaa.
Lukehan ei ole paljastanut maaperän hiilivaraston suuruutta eikä laske varaston suurenemista metsien CO2-nieluun, vaan laskee vain erotuksen sinne menevästä ja sieltä lähtevästä hiilestä, joka on sitten nielu tai päästö.
Nyt uskaltaa näistä karikkeistakin kirjoittaa vapaammin, kun Luken Asikainenkin näkee että puiden latvusten pieneneminen suhteessa runkopuuhun eli oksat ja neulasetkin mainitaan, ovat niinkin merkittävä osa metsien hiilinielua, että se nyt pääsyy metsien hiilinielun romahtamiseen miljoonia tonneja vuodessa eikä mitään mainintaa kannoista ja juurista, jotka nyt lienevät paljon merkittävämpi tekijä maaperän hiilivarastossa, kun ovat jo siellä maassa eivätkä maan pinnalla.
Kurjen kannattaisi miettiä, mitä tarkoittaa tuo, että maaperässä biomassaa hajoaa vanhemmasta päästä ja uutta tulee tilalle. Muistaakseni olet näin sanonut jossain aikaisemmin. Eikö se vanhan häviäminen kannattaisi vähentää siitä uudesta syötteestä.
Noinhan se pelaa, että uutta tulee ja vanhaa häviää, mutta 1960-luvulta karikkeen määrä on lähes 2-kertaistunut, niin millä matematiikalla maapohjan hiilivarasro olisi pysynyt 1960-luvun tasolla, kun Ilvesniemi vasta mittaili, että metsän hiilestä n. 60% on edelleen maapohjassa eli se on siis lisääntynyt 1650 Mtn. Kun on ollut varaston kasvua, niin on ollut CO2-maanieluakin.
Talousmetsissä maaperään tuolee noin joka 15 vuosi hakkuissa kariketta oksien, kantojen ja juurien muodossa ja suurin karikeryöppy aina päätehakkuussa.
Verrattuna talousmetsien karikesyöttöä luonnon metsiin, jossa yksi puusukupolvi sinnittelee satoja vuosia pystyssä, niissä karikesyöttö jää murto-osaan talousmetsien karikesyötöstöstä maaperään.
Minusta on aika selvää, että IPCC laskennassa maaperän nielu on nolla. Ei silloin kantoja ja juurakoita noteerata. Karikkeen lahoaminen otetaan huomioon.
Entäs tämä Ilveniemi, jonka mukaan kivennäismaapohjan hiilivarasto korreloi maanpäällistä metsän puupäärää suhteella 40/60?
Maapohjan CO2-vatasto 1960-luvulla oli 1,5*1500= 2250 Mtn
Nyt 1,5* 2600= 3900 Mtn.
On kasvanut 1650 Mtn.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/99d77b2e-3455-4662-9f55-c2b5d1d64e23
Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen mukaan Suomen metsänielu on ollut laskussa siksi, että puiden neulasia on tippunut viime vuosina vähemmän maanpinnalle ja oksamassan syöte pienentynyt hakkuissa. Ei mitään mainitaa kannoista ja juurista.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006346669.html
Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt.
Tuo 250 Mtn-CO2 voisi olla puiden sitoman elävään biomassan ja maaperän sitoman summa. Kyseessä on ilmeisesti vuosi 2017 ja metsien kasvu 107 Mm3, josta saadaan elävän puuston CO2-nielu 1,3*107= -139 Mtn.
Jos laskee 40/60 periaatteella ensin maanpinnan puuston CO2- nielun eli pois juuret ja kannot 139- 0,22*139=-108 Mtn ja siihen lisää maaperän osuuden 1,5-kertoimella eli 108+1,5*108= -270 Mtn. Menee vähän yli.
Vanhaa tietoa muutenkin. Vuonna 2023 Luke ilmoittaa kivennäismaapohjat pieneksi päästöksi tässä ne ovat CO2-nielu -9,9 Mtn. Samoin ojitetut turvemaat ovat (CO2+N2O+CH4)-päästö +7,1 Mtn-ekv ja vuonna 2023 ne olivat 2-kertaiset n. +14 Mtn-ekv.
Kokonaispäästöt ovat tippuneet +43 Mtonniin ekv.
