Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lukijoiden kuviin takaisin entinen systeemi eli kolme kuvaa, joita voi vielä suurentaa.
Nimimerkki ikonin suurennusmahdollisuus myös olisi paikallaan.
Nythän noista hienoista maastokuvista ei saa mitään selvää.Tuo seuraavien sivujen haku voisi myös olla aloitussivun yläreunassa, ettei tarvitsisi rullata joka kerta sivun alareunaan.
”Mielestäni noilla maapallon historian eri vaiheista poimittuilla lämpötilamuutoksilla ei voi mieltään rauhoittaa ja selitellä tämän hetkistä nyt havaittua ilmastonmuutosta”.
Ilmeisesti tuo IPCC:n lätkämaila olisi se rauhoittavampi lämpötilakäyrä, jota meidän kaikkien tulisi katsella.
Siitä oli muuten poistettu tuo Keskiajan lämpökausi.
Epäuskoa lietsova ILMU-uskontoa vastaanhan tuo Grönlannin lämpötilakäyrä tietenkin on.
6tukki:
Et sitten ole katsellut tuota Grönlannin länpötilakäyrää viimeisen jääkauden jälkeen.
http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
3300 vuotta sitten Minoan Warming-aikaan Grönlannin lämpötila oli 3 astetta lämpimämpi kuin nyt.
Silloin ei pohjoisnavalla ollut jäätä kesäisin ja liekö ollut Grönlannissakaan jäätä kovin paljon nykyiseen verrattuna.
Keskiajan lämpökaudella viikingit viljelivät ohraa Grönlannissa.
Etetä-Afrikassa viljellään Meksikolaista mäntyä (pinus patula), joka kasvaa 30 vuodessa 30 cm rinnankorkeudelta ja pituutta 35m.
Mänty kasvaa parhaimmillaan pituutta 2m vuodessa. Tyo kasvu kertyy useammasta oksalatva kiehkurasta vuoden aikana. Sahattu puutavara on kuulema laadukasta.Lienee liikaa vaadittu suomalaislta jalostajilta yrittää risteyttää tuota ominaisuutta suomalaiseen mäntyyn tai jos siirtäisi tuon geenin suomalaiseen mäntyyn, että kasvaisi vaikka kaksi oksalatvakiehkuraa vuodessa 50 cm + 50cm=1m tai jotain.
Googlehakuun naputtele pinus patula, niin saat enemmän tietoa tuosta männystä.
”Lehden pituuskasvukilpailuun voisin osallistua lukijoiden kuvissa julkaistulla kuvallani viisihaarainen kuusi. Kun jokainen haara kasvaa reilut 0,5 metriä, on kokonaiskasvu liki 3 metriä. Eiköhän tuolla palkintosijoille pääse.”
Tuossa juuri on se jalostuksen paikka. Laitoin lukijoiden kuviin kuvan männyntaimen latvasta, jossa taimi oli viime kesänä tehnyt 2 pääsilmua ja siten nyt tänä kesänä taimessa on 2 päälatvakasvainta. Pilallehan puu menee, jos ei leikkaa toista latvaa pois.
Eli kun on hyviä kasvukesiä ja rehevä maapohja suomalainen mänty (kuusi) reagoi siihen tekemällä useampia pääsilmuja ja muitakin silmuja sen sijaan, että kasvattaisi pituutta ja paksuutta enemmän yhdellä pääsilmulla ja viidella sivusilmulla vuosittain.
Omilla rehevillä maapohjilla on männyillä ollut juuri tällainen kasvuongelma männyntaimikoissa ja ihme kyllä näissä paikallisesta siemenesta lähteneistä taimikoista löytyy tuollaisiakin yksilöita muutama, joita voi käyttää jalostukseen.
Yksi mänty-yksilö on ylitse muiden. Pituuskasvu on ollut heti kolmannen vuoden jälkeen 50..60 cm ja paras jakso 70cm-70cm-80cm-70cm. Lisäksi mänty on kasvanyt tikkusuoraan ilman sitä olisi tarvinnut talvien jälkeen väännellä suoraan eikä latvasilmuissa ole ollut lammaskasvua eikä latvanvaitoja. Puu on nyt 7,5 m pitkä ja tyvestä 15cm halkaisijaltaan ja on taimikossa jonka tiheys on1,5m..2m.Pääsilmu on ollut aina pieni ja puu on jostain kumman syystä erittynyt pihkaa sen ympärille, niin että silmu on konaan pihkan sisässä, joka suojaa sitä talven lämpöjaksoilta ja keväällä auringon kuivattavalta vaikutukselta juurien ollessa vielä jäässä.
Pieni ja nuorihan puu on vielä, että siitä voisi tehdä lopullisia johtopäätösiä hyvänä kloonina, mutta ainakin tärkein ensimmäisen tukin matka on laadukas.
”Siis 23v. kuusikko. Pystyssä tällä hetkellä 320m3/ha. Kerran harvennettu, ja saatu siitä 60m3 kuitua ja rankaa. Puun takaa kertoi 25.8. 2012. ”Kinesin” ennätyskirjaan tuolla pääsee.”
Ei tuolla taida sinne päästä, mutta kuten aiemmin kirjoitin hyvin kasvaneista kuusista otetuilla pistokkailla on päästy Suomessa 30 vudessa 750 m3 tuotokseen.
Se vastaa jo eukapuiden kasvua Etelä-Amerikassa, jotka kasvavat maapohjalla, joka on lannoitettu siten että pintamaa kulkee koneen läpi ja lannoite sekoitetaan sitten maahan, mutta tämä suomalainen kasvu on ilmeisesti saatu aikaan ilman lannoitteita.
Kuten täällä joku kirjoitti, että Etelä-Savo on puunkasvun osalta huippua maailmassa ellei jopa maailman parasta.
”Pohjoisen pallonpuoliskon jäämassojen sulaessa saattaa suuret makean veden virtaukset muuttaa Golf-virran suuntaa, joten meille voi tulla normaalit pohjoisen pallon puoliskon olot.”
Miksi nimimerkki HARRASTELIJA vetää tuollaisia johtopäätöksiä Gof-virran käyttäytymisestä?
Voisiko hän tutkailla tuota Grönlannin lämpötilakäyrää Jääkauden jälkeen?http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
Eikö se kerro, että hurjasti pitäisi lämpötilan nousta Grönlannissa tästä tasosta, että sitten lähdettäisiin taas nopeaan laskuun, joka päättyisi pienen jääkauden 1500..1800 jkr lukemiin, eikä silloinkaan Golf-virta pysähtynyt.
Golf-virta lienee pysähtynyt (tutkijoiden mukaan) viime Jääkaiden sulmisvaiheessa, kun Pohjois-Amerikan valtava jääjärvi olisi purkanut makeaa vettä vuosisatoja Grönlannin eteläkärkeä kohti ja siten pakottanut Golf-virran suunnan kääntymään etelään nykyiseltä suunnaltaan.
Glalle sanoisin, että en tarkoittanut näitä kasvupaikka eroja, vaan sellaisia homogeenisempiä maapohjia, jotka ovat laajemmin esimerkiksi tuoretta kangasta.
Kangasniemellä yhtä esimerkkitapausta tarkastellessa, kuuset istutettu riviin ja pituutta n.12 m, huomaa että jo viereiset puut saattavat olla tilavuudeltaan suhteessa 1:3 ja monet kuuset ovat jatkuvasti latvaavaihtaneita ja susipuita.
Vaikka siemen onkin nykyisiltä siemenviljelyksiltä, siemen ei ole kuitenkaan niin tasalaatuista kuin esimerkiksi pistokkaista kasvatettu metsä, josta sitten voisi jo paremmin päätellä kasvupaikan ominaisuuksia, kun kaikki taimet olisivat kasvugeeneiltään samanlaisia.
