Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hemputtajan kanssa olen samaa mieltä.
Tässä lämpökäyrä Norjan alueelta viime jääkauden jälkeen.
http://sppiblog.org/news/holocene-temperature-histories-of-northern-and-southern-norway
Minä ainakin olen järkyttynyt tuon käyrän viimevuosien alhaisesta lämpötilasta.
Pelkään että ollaan aika lähellä luiskahtamassa jääkauteen takaisin.
Haloseenikaudella (kivikausi) 8000…5000 sitten Grönlannin jäänreuna oli 1000 km pohjoisempana kuin nyt, eli puolet Grönlannista oli maatalouteen soveltuvaa maata ja rannikoilla voitiin viljellä viljaa kuten viikingit tekivät myös 1200..800 vuotta sitten keskiajan lämpökaudellakin, joka näkyy tuossa käyrässä myös viimeisimpänä pomppuna.
Nyt toivoisin että tuo käyrä jatkasi tuon nollatason yläpuolelle ylös +2 astetta, niin oltaisiin kivikauden lämpötiloissa.
CO2:n vaikutus jääkauden jälkeisiin lämpövaihteluihin on nolla ja kun se on ollut nolla tähänkin asti niin varmasti sen vaikutus on nolla tulevaisuudessakin.
Tässä vielä lämpökäyrä 800 000 vuoden ajalta, jossa jääkaudet ovat asettuneen -2…-10 asteen keskilämpötilojen väliin ja nykyinen viimeisen jääkauden jälkeinen maapallom ilmasto on vaihdellut -2…+2 lämpöasteiden välissä.
Kävin n.1ha kuusen istutusalla penkomassa heinikon sisältä taimia alle 0,5m. Kyllä heinikon sisällä olevia taimikoita pitää käydä oikomassa ja penkomassa esiin, muuten tuhoutuu liian suuri määrä kalliita taimia. Onneksi tuo heinittyvä alue ei ollut kuin kolmasosa tuosta alasta. Muutama aari oli niin tiheän ei kyllä pitkän heinän peittämä, että viime keväänä täydennettyjä kuusen taimia en löytänyt käsipelillä. Pitää vielä vielä käydä rautaharavan kanssa penkomassa heinikkoa josko löytyisivät ja merkitsemässä kepeillä, sillä kyllä ne taimet siellä ovat, kun vuosi sitten ne istutin. Muokkaamattomaan ja jo valmiiseen heinikkoon ei pitäisi taimia istuttaa ilman että merkitsee ne ja löytyvät sitten helpolsti.
Kun olen tarkastanut taimikoita viime päivinä, niin tuollainen ikävä huomio on tullut eteen männyn osalta, että latvakasvu männyntaimilla taipuu helpommin kuin kuusella. Viime talven jälkeen on myös paljon männyntaimien latvoja mennyt poikki siten että ovat lumenpainamina nyt vaakasuorassa eivätkä enää nouse mitenkään siitä asennosta pystyyn.
Eritoten tuo vaiva on taimikon keskipuuden alittavilla taimilla eli luonto sitten kuitenkin tasoittaa taimikon. Sitten on kasvupaikkaeroja eli rehevällä pohjalle esim. aurausalueelle istutustaimikkoon ei kasva juurikaan yhtään suorarunkoista petäjää, josta saisi tyvitykin.
Metsähallitus hakkaa nykyisin 50 vuotiset kauheimmat räkämänniköt (paljasjuuri mäntyntaimilla istutetut) paljaaksi täällä Länsi-Kainuussa. Mielenkiintoista nähdä miten nuo alueet uudistetaan.<<<Helpottaisiko taloudenpitoa jos talous olisi aidosti EUn laajuinen? Ei tarvitsisi vahtia maittaisia vaihtotaseita. Toisaalta olisimme vielä pahemmin samassa veneessä vielä heikompien maiden kanssa.<<<
Taloushan on nyt euroalueen laajuinen.
Eli Suomen asema on sama euorovaltiossa kuin jonkin suomalaisen kaupungin asema Suomessa oli ennen, kun Suomella oli oma markka.
Eihän silloinkaan esim. Jyväskylän alueella ollut omaa palkkapolitiikkaa eli ei siellä olisi voinut palkkoja korottaa pitkässä juoksuss vuosittain reilusti enemmän kuin muualla Suomessa, sillä kilpailukyky olisi mennyt ja Jyväskylästä olisi nopeasti häipynyt teollisuus ympäristökyntiin ja Jyväskylä olisi autioitunut.
Suomen asema eurovaltiossa on nyt sama eli meidän palkankorotukset eivät voi elää omaa elämäänsä ja nousta vain siksi, että tuntuu siltä että meillä on pienet palkat, muuten käy kuin tuossa esimerkissä Jyväskylälle.Totta tuo yhteisöveron lasku 4% on eräänlainen sisäisen devalvaation muoto, mutta auttaa vain voittoa tekeviä yrityksiä.
Siksi tarvittaisiin vielä palkkaratkaisu syksyksi, joka tukisi vientiteollisuutta ja erityisesti metsäteollisuutta.
Nollaratkaisu riittäisi pitkälle ainakin Ruotsin ja Saksan suhteen, sillä siellä on sovittu juuri aika korkeat palkkaratkaisut ja Ruotsissa vielä kruunu on vahvistunut reilusti.
Uutisissa viime viikolla ruotsalainen hallituksen edustaja toivoi Suomeenkin korkeaa palkkaratkaisua tietenkin helpottamaan heidän omaa kilpailukykytilannettaan. Nyt olisi hyvä tilaisuus korjata Suomen kilpailukykyä useamman vuoden 0.-ratkaisulla pysyvästi ja varmistaa että se myös säilyy, sillä kruunun arvokin on lähtenyt taas heikkenemään ja kelluvana pienenä valuuttana heittelehtii kovasti.http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/valuutta.jsp?curid=SEK&days=730&x=18&y=10
Nuo uudet korkeamman jalostusasteen tuotteet metsäteollisuudessa pitäisi olla olemassa, jos bulkin tuottamisesta voisi luopua korkeiden palkkakustannusten vuoksi.
Mutta kun niitä ei ole, niin silloin palkkakustannukset pitää pitää kurissa, että kilpailukyky paranisi ja varmistuisi tulevaisuudessa, sillä tällä hetkellä tilanne on epäedullinen Suomelle.sen verran tuohon uusi seelanti -näkökulmaan lisäystä, että radiatamäntyä todellakin kasvatetaan 25-30 vuoden kiertoajalla, mutta päätehakkuupuusto on selvästi järeämpää kuin meikäläinen petäjikkö. muistikuvani mukaan siellä puhuttiin 25-30 kuution vuotuisesta hehtaarikasvusta.
Näkemämme radiatamänniköt kasvatettiin pääosin loivilla rinteillä tai tasamailla ja hakkuut tehtiin koneilla jo 1990-luvun lopulla.
riikilän mikkoOnko tietoa kelpaako nopeasti kasvanut radiata sahapuuksi?
<<<Mielestäni Kurki toiveesi teollisuuden palkkojen pudotuksesta tai että julkinen sektori luopuisi neljänneksen palkoistaan on täyttä utopiaa.<<<
Utopiaahan se on, mutta jos Suomessa olisi nyt oma valuutta, devalvaatio tehtäisiin keltään kyselemättä ja se leikkaisi palkkoja ja etuuksia sitten 25% verrattuna muihin valuuttoihin.
Devalvaatio palauttaisi suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn tasolle, että Suomeen investoitaisiin.
Devalvaatio myös laskisi suomalaisen palkansaajan ostovoimaa ulkomaisten tavaroiden kallistuessa.
Mutta vastapainona vienti alkaisi vetää ja ostovoimaa ja rahaa alkaa sitten tulla Suomen talouteen.Nyt kun ei ole devalvaatiomahdollisuutta ja palkkojen laskua pitää kysyä AY-liikkeeltä, joka tietenkin vastustaa sitä kuten on aina vastustanut devalvaatoitakin.
Miten sitten 6tukki korjaisi Suomen kilpailukyvyn?
Palkkoja korottamallako (kuten ehdottaa syksyn palkkaratkaisuksi) ja siten pahentamalla entisestään kilpailukykyä ja joka aiheuttaa lisää yritysten liputtamisia ulos Suomesta?Timpalle sanoisin, että kyllä se pakkodevalvaatio (vientiteollisuuden hintakilpailukyky meni) oli se iso juttu, kun lisäksi oli tämä valuutavelka rasitteena, josta devalvaatiossa tuli sitten pommi, joka räjähti silmille. Valuuttavelkamäärä lisääntyi markan devalvoituessa 40% saman verran. Sen lisäksi tuli kyllä Venäjän kaupan romahdus, joka oli jo tuolloin 1992 mennytta aikaa, sillä Venäjän kauppa alkoi hiipua jo 1980-luvun lopupuolella.
Ilman devalvaatiota (jos kilpailukyky olisi säilynyt Holkerin hallituksen ajan) lama olisi ollut lievä ja johtunnut vain Venäjän kaupan hiipumisesta.Tietenkin devalvaatio sen laman aiheutti.
Ilman devalvaatiota ei olisi mitään kummempaa taloudessa tapahtunutkaan, mutta se olisi tietenkin edellyttänyt sitä, että Holkerin hallituksen aikana palkkoja olisi korotettukin Saksan tahtiin eli metsäteollisuuden kilpailukyky olisi säilynyt.
Nythän ei käynyt näin vaan, kun Saksassa palkat nousivat Hokerin hallituksen aikana pari prosentia vuodessa, meillä ne nousivat 7%… 12% vuodessa.
Ainahan devalvaatio eli palkkojen lasku Suomessa on pitänyt tehdä palkkainflaation eli kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten vuoksi noin viiden vuoden välein.
Suomessa ei osata mitoittaa palkankorotuksia siten että kilpailukyky säilyisi pitkässä juoksussa kuten nytkin on taas käynyt.Metsäteollisuudelle ei ole olemassa muita kustannuksia kuin hankintaketjun yritysten palkat ja voitot.
Esimerkiksi jos palkat Suomessa nousee 5 vuodessa 100% ja muissa kilpailijamaissa vain 10 %, niin satamassa suomalaisesta metsätuotteesta pitääkin saada 90% parempi hinta, jotta toiminta kannattaisi.
Mutta kun metsätuotteiden ostajat saavat muualta lähes puolet halvemmalla samaa tuotetta, niin jokainen käsittää että kallis suomalainen ei mene enää kaupaksi.Katso tämän lehden metsäuutiset:
Lanaus:
<<<Verotus ja rikkidirektiivi estävät suuret metsäteollisuuden investoinnit Suomeen, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen arvioi uudessa Prima-lehdessä. Vanhaisen mukaan energia- ja liikenneverotuksen muutosten sekä rikkidirektiivin vaikutukset metsäteollisuuden kilpailukykyyn ovat kahden vuoden kuluttua noin 400 miljoonaa euroa, mikä on tuplasti enemmän kuin vuonna 2009.– Yritysveron laskeminen, windfall-veron pienentäminen ja muut hallituksen toimet kilpailukykymme parantamiseksi eivät kompensoi riittävästi meille sälytettyä kustannustaakkaa, Vanhainen toteaa.
Vanhaisen mukaan esimerkiksi kartongin osalta näkymät ovat loistavat. Investoinnit tuotantoon tehdään kuitenkin mieluummin muualle kuin Suomeen, esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin tai Puolaan.<<<
Ikäviä uutisia suomalaiselle metsäteollisuudelle, työllisyydelle ja puunkäytölle.
Tarvittaisiin n.25% devalvaatio (palkkojen ja etuuksien lasku) että kilpailukyky palautuisi vuoden 2003 hyvälle tasolle eli alle Saksan tason.
Mutta kun devalvaatio ei ole mahdollinen, niin silloin pitäisi suorittaa sisäinen devalvatio eli palkkojen lasku, jotta kilpailukyky palautuisi sille tasolle että tänne investoitaisiin.
Viimeksi kun vuonna 1991 syksyllä Sorsan johdolla yritettiin neuvotella 10% palkkojen laskusta ja estää näkyvisä oleva devalvaatio (devalvaatio aiheuttaisi hirvittävän laman, koska suomalainen teollisuus ja kansa oli ottanut valtavasti valuuttavelkoja, joidenka määrä devalvaatiossa nousisi vastaavasti), niin sen AY-liike torppasi ja saatiin sitten tuo hirvittävä lama.Mitenkähän olisi tänä päivänä?
Oltaisiinko nyt viisaampia ja palautettaisiin kilpailukyky laskemalla palkkoja teollisuudessa 10% ja loppu teollisuutta rasittavien verojen laskulla.
Verojen lasku tietenkin vaatii julkiselta sektorilta kovemmat palkkojen laskut jotain 25% tasoa.
