Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Arttuulle vastaisin.
Kyllä suurin osa suomalaisista kannattaa aina hyvä asioita kuten puhtaita vesiä, puhdasta ilmaa ja on huolestunut Itämeren rehevöitymisestä.
Mutta, mutta….
Eivät ole ole sitten tosipaikan tullen valmiita maksamaan siitä omalla palkalla mitään.Puun-Takaa:
Suomen taloutta vakavimmin vaurioittava tekijä on syövän tavoin kasvava ympäristöhallinto.
Se halvaannuttaa yritystoimintaa jo lähes kaikilla elämänalueilla.
Ympäristöhallinto on kahminut aina vain lisää päätösvaltaa itselleen suoriutumatta entisistäkään tehtävistään.
Tänä päivänä on esimerkkejä paikkakunnista, missä lähes kaikki investoinnit ja rakentaminen on käytännössä pysähtynyt, kun lupas-anomukset ovat juuttuneet vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi hallinnon rattaisiin.
Näyttää siltä, että ympäristöhallinnosta on tullut pelkästään keskittämispolitiikan työrukkanen.
Todellisen ympäristönsuojelun kanssa tällä ei ole mitään asiayhteyttä.Samaa mieltä.
Mutta kun Suomen kansa näin haluaa ( päästöt saatava kuriin), niin silloinhan palkakorotusvatimiksissa pitäisi nämä asiat huomioida laskemalla palkankorotusvaatimusta (vaikka miinusmerkkiseksiksi) sille tasolle, ettei kilpailukyky vaarantuisi.
Onhan tämä aika ristiriitainen tilanne.
Otetaampa esimerkiksi Rikkidirektiivi Itämerellä.
Se nostaa tuontitavaroidenn hintaa ja lisää kustannuksia suomalaiselle teollisuudelle.
Mitä tekee suomalainen, kun ensin on vaatinut päästöjä kuriin, niin hän ei olekkaan enää sitten valmis ottamaan kustanuksiin osaa, vaan
vaatii kompensaatiota hinnannousuista eli korkeampia palkankorotuksia ja aiheutaa siten Suomen teollisuuden kilpailukyvyn menetyksen ja umpikujan.
Miksi näin?Kokonaan suomalainen tuote esim. paperi vientisamaan toimitettuna sisältää vain (tuotantoketjun) palkkoja ja voittoja karkeasti ottaen suhteessa 90%..0%/ 10%-..0%.
Hiluxmetsuri:
Mutta.
Julkisen sektorin osuus on kertakaikkiaan liian suuri. Se yksinkertaisesti tekee suomalaisesta työstä liian kallista ja poistaa työntekemishalut.Kyllä julkinen sektori on liian suuri, mutta se ei rasita suomalaista teollisuutta kovinkaan paljon, sillä esimerkiksi ALV-vero ei rasita teolllista tuotantoa vaan sen maksaa loppukäyttäjä eli kuluttaja.
Muut tuotteissa olevat julkisen sektorin rahoittamisen verot ja maksut esim. sähkövero, polttoainevero, makeisvero yms. eivät tietenkään voine olla kovinkaan poikkeavat muihin maihin nähden eivätkä siten heikennä suomalaista kilpilukykyä.
Suurin yksittäinen kustannustekijä suomalaisessa tuotteessa on tietenkin palkkakustannukset ( palkka+sos.kustannukset+vuosiloma+pekkaspäivät+lomaltapaluuraha), jotkä muodostavat esim. paperin hinnasta 80% vientisatamaan toimitettuna.
Palkat Suomessa ovat nyt euroaikana nousseet 40% ja Saksassa pysyneet lähes paikallaan nousseet vain 10%, joten Suomen teollisuuden hintakilpailuky meni siinä ja nyt tarvittaisiin 25..30% devalvaatio eli palkkojen ja etuuksien lasku, jotta vienti vetäisi.
Stefan Törnqist vaatii 25..30% devalvaatiota Suomen pelastamiseksi:
http://areena.yle.fi/radio/1896441Hyvin ymmärrän että palkansaaja vaatii kompensaatiota kustannusten (kun verot, maksut ja hinnat nousee) nousuista.
Mutta kun nuo verojen, maisujen ja hintojen nousu johtuu juuri kilpailijamaita korkeampien palkkojen korotuksista, niin eihän tällä pelillä päädytä kuin umpikujaan.
Suomessa on viimeisten 11 vuoden aikana eurossa ollessa nostettu palkkoja vuosittain keskimäärin 2,5% enemmän kuin Saksassa ja tämä on se syy Suomen vaikeuksiin eli vienti ei vedä.
Ennen markalla ollessa Suomi devalvoisi nyt 25..30% eli laskisi palkkoja ja etuuksia tuon verran Saksaan nähden ja metsä- ja metalliteollisuusvienti taas alkaisi vetää.
Saippuapalat eivät hirviä pidä.
Itsellä on yhden langan akkukäyttöinen hirviaitapaimen, jonka sisällä 5ha männyntaimikoita.
Tämäkään ei yksinomaan pidä hirviä muuten, kuin saippuopimalla lanka kerran kuussa, sillä kun hirvi haistelee lainkaa ja saa sähköiskun, niin se muistaa mitä haju merkitsee ja varoo pimeälläkin lankaa.
Talvella en pidä langassa virtaa.
Silloin riittää vain saippuoiminen.Täällä Länsi-Kainuussa vesimyyrä oli maanvaiva 1990-2009. Varsinkin avomaiden törmät olivat kaivettu ontoiksi ja multakasoja joka paikka täynnä.
Vuoden 2009-2010 kova talvi märän syksyn jälkeen hävitti ne sukupuuttoon ja nyt ei löydy yhtään vesimyyrää mistään.
Luonto varmasti harventaisi liian tiheän hirvikannan ilman petojakin sille tasolle, jossa sairaudet ja puutostilat pysyisivät kurissa.
Jos saataisiin esimerkiksi sellainen lumitalvi, että lunta olisi 5m, niin nonikohan hirvi säilyisi hengissä. Kainuussa tuollaisia lumitaivia on ollut viimeksin joskus 1700-luvulla.
Täällä hirvikanta on nyt aika harva eikä kevään aikana tuonne minun hirviaidan sisälle ole menty eikä sähköpaimenkaan vielä ole päällä.Kaksi kuukautta on nyt tullut tarkistettua taimikoita pari tuntia aamusta ja toisen kerran joskus illallakin. 10 ha alalla olen lumien jäljiltä oikonut taimia suoraan, suoristanut ylimpiä latvakasvaimia, sahanut ylimääräisiä latvoja pois ja yhdenkäden vesuri mukana vesonut myös vesakkoa taimien ympäriltä.
Viime talven lumet on painaneet etupäässä kuusentaiminen latvoja kaarelle, jotka eivät oikene. Lisäksi näissä taimikoissa oli paha suopursuruoste-epidedmia vuosina 2010 ja 2012 ja niiden seurauksena puissa on hyvin vähän yhteyttäviä neulasia ja latvat monihaaraisia ja kasvu nolla. Hyvä että sinnittelevät vielä elossa.
Sitten vielä tämän kevään halla päälle ja luulisi, että ongelmat olivat jo siinä, mutta eikö mitä.
Nyt ensimmäistä kertaa heräsin siihen, että noiden kuusen latvojen kuivuvumiseen saattaa ollakin vielä yksi ikävä syy.
Kuusentuomiruoste.
Tuomen vesaa löytyi tuolta 7ha:n alalta kymmenistä paikoista ja siellä mistä tällainen tuomivsakko kuusten ympäriltä oli, niin kuusentaimet olivat jääneet pieniksi ja latva pensastunut.
Koskaan en ole kuullut, että täällä Länsi-Kainuussa olisi muissään koskaan kuusikot kärsineet tuomenruosteesta, sillä eihän sitä tuomea kasva muualla näillä harvaanasutuilla seuduilla kuin talojen pihoissa ja sielläkin kituen.
Mutta minun kohdalleni tuokin vitsaus näyttää osuneen ja tehneen jo vuosia tuhojaan.
Nyt olen kierrellyt myrkkyruiskun kanssa alueella hakemassa tuomivesakoita ja siinä se hiki irtoaa 30 asteen helteessä.
Isot kuuset ovat kyllä hyvässä kunnossa ja kasvavat tänä kesänä hyvin kuten isot männytkin.
Kuusen taimet joko kasvavat pituutta vähän tai ei ollenkaan ja hakevat uutta latvaa.
Männytaimet kasvavat tänä kesänä pituutta selvästi vähemmän kuin viime vuonna.Missä päin on ollut edullinen?
Täällä Länsi-Kainuussa ja yhdellä tietyllä kylällä ei satanut viiteen viikkoon eli poutaa oli toukokuun 3 viimeistä ja 2 kesäkuun alkuviikkoa. Lämpöäkin oli parhaimmillaan yli 30 astetta useana päivänä ja hellepäiviä lukemattomia. Kyllä siinä paikat kuivui, mutta kevät kosteus riitti kyllä metsille hyvin. Istutin 1000 kpl männyntaimia rutikuivaan ojitusmätettyyn maahan ja kastelin ne samalla heti perään. Istutusajankohta oli kesäkuun ensimmäinen viikko. Viime viikon perjantaina ja lauantaina sitten satoi 40 mmm ja siihen kuivuus päättyi. Istutetut taimet voivat nyt 100%:sti ihan hyvin.
Sateita ennen viime viikolla torstain vastaisena yönä oli pahin halla mitä koskaan olen nähnyt. Kuusentaimet menettivät koko alkuvuoden kasvun kaikilla avomaaistutuksilla ainakin tuossa lähellä olevilla Metsähallituksen mailla ja vielä erittäin hyvissa suojapuusto taimikoissakin näkyy paljon nuukahtaneita ja roikkuvia kasvaimia.
Männnyntaimikoissani oli taas ennätysmäärä latvavikoja.Päälatvakasvaimia saattoi olla jopa 3 kpl ja lisäksi sivukasvaimia 10 kpl. Lisäksi päälatvakasvain teki S-mutkan kasvoi vain 10 cm, kun sivukasvaimet kasvaa puoleen metriin.
Mahdollisesti tuo halla tuhosi myös mäntyjen kukinnan.
Männyn kasvuun halla ei näytä vaikuttavan, vaan vanhat pitkät männytkin tekevät pitkän latvakasvun tänä kesänä, kun sadettakin saatiin juuri sopivasti. Näillä sateilla pärjätään seuraavat 4 viikkoa.
Tämmöinen kesän alku täällä.Nimimerkkien metsät ovat ilmeisesti Keski ja Etelä-Suomessa, sillä hallasta kukaan ei puhu mitään jatkuvan kasvatuksen ongelmana. Olisin sitä mieltä että Suomessa Keski-Suomea myöten jatkuvan kasvatuksen harvat kuusikot ja avomaahan tehdyt istutukset ovat hallalle hyvin arkoja. Toisin Keski- ja Etelä-Suomen kuusentaimien elpyminen on nopeampaa kuin pohojisempana, jossa ne jurovat vuosia.
Toissa yönä täällä Länsi Kainuussa Oulujärven pohjoispuolella oli yöpakkasta ja arimmilla paikoilla kaikki kuusien alkuvuoden kasvu tuhoutui kerralla.
Itse en koko elämäni aikana täällä ole nähnyt sellaista että alikasvukuusentaimet kärsivät hallasta tiheän 10m männyntaimikon sisällä, jossa vielä on 2..3 m tiheä koivunvesakko pohjalla. Voiko olla enää parempaa suojaa kuuselle?
Tuossa joen rannalla vanhemmassa 15..20 m sekametsässä ei halla kyllä tosin ollut vikuuttanut kuusentaimia.Mutta kyllä oli Metsähallitukset ojitusmätätetyt laajat avomaalle tekemät kuusi-istutukset surkean näköisiä, kun kävin eilen mielenkiinnon vuoksi katsomassa.
Itsellä on viitisen hentaaria suojapuuston alle uudistettuja kuusentaimikoita joista nyt suuri osa ottaa takapakkia ja jurovat tästä eteenpäin vuosia.
