Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
http://www.geocraft.com/WVFossils/panorama/panorama11.html
(rasti ruutuun – I accept ja sitten näpäytä run)
Tuossa maapallon hiididioksidi ja lämpötila 800 000 viime vuodelta.
Mielenkiintoista viimeisessä 10 000 tuhannessa vuodessa jääkauden jälkeen on, että lämpötila on vaihdellut vajaan +2 ja -3 asteen välillä noin neljä astetta.
Tuosta voisi ennustaa jo tulevaisuutta eli kun menneisyydessä on noussut 4 astetta pohjilta, niin varmasti tulevaisuudessakin kuten nyt on käymässäkin, sillä maapallon ilmasto on toipunut ”pienestä jääkaudesta” ja lämmennyt pohjilta noin +1 astetta kuten tuo Keski-Englannissa mitattu lämpötilakäyrä näyttää.http://www.c3headlines.com/2010/01/cet-temperatures.html
Mielenkintoinen 10 000 vuoden jakso on ollut 120 000-130000 vuotta sitten.
Silloin maapallon keskilämpötila oli parhaimmillaan lähes +6 astetta.<<Suurin syy miksi mä uskon tuota tutkimusta on se, että sen kriitikoilta puuttuu täysin uskottavuus. Vastapuolella on vain satunnaisia ei-arvostettuja tutkijoita, jotka ovat lisäksi saaneet reilusti rahaa energiateollisuudelta. Koska en voi luottaa omiin kokemuksiini näin isossa ja pitkässä asiassa ja vastustajat ovat selvästi maksettuja, on mun pakko olla vähän kallellaan IPCC:n puolelle.<<<
Tässä Grönlannin lämpökäyrä viimeisen jääkauden jälkeen.
http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
Pieni jääkausi 1300…1900 jkr, joka näkyy viimeisenä kylmänä jaksona jääkauden jälkeen on kestänyt huomattavan pitkään verrattuna aikaisempiin pohjilla käynteihin joita näkyy olevan 3 kpl.
Aiemminkin lämpötila maapallolla on noussut nopesti 100 vuodessa lähes 4 astetta kuten tuossa Grönlanin käyrässä näkyy 8200 vuotta sitten.
Tämä viimeinen kylmäjakso, jota nyt eletään on ollut harvinaisen pitkä 700 vuotta, sillä nuo 3 muuta pohjaa ovat kestäneet vain jotain 10 vuotta.En ymmärrä tätä ilmastonmuutos pelottelua lainkaan.
Jos meinataan välttyä uudelta jääkaudelta, jota tuo Grönlannin lämpökäyrä ennustaa, niin nyt pitäisi pian olla menossa nopea lämpötilan nousu esim. tuonne Minoan Warming tasolle lämpötiloissa.
Sillä onko se luonnollista tai ihmisperäistä ei ole mitään merkitystä, sillä se siirtää jääkauden tuloa, joka olisi pohjoisille leveysasteille varsinainen katastrofi ei lämpeneminen.Ei kai nyt kukaan niin hullu ole, että hiirenloukkuja taivasalle maastoon asettelee.
Jos asettelee, niin sehän edesvastuutonta.
Koirien jalkoihinhan ne jää.Loukut tarvitsevat tietenkin suojan.
Tässä sellainen.Totta että melkein kaikki Suomen metsät on kerran hakattu Etelä-Lappia myöten.
Sen lisäksi Etelä-ja Keski-Suomen metsiä on kaskettu ainakin 500 vuotta.
Kainuun asutuksen muistomerkki löytyy Paltamon Kiehimävaaralta ja vuosiluku on 1551, kun ensimmäiset siirtolaiset Savosta tulivat kaskeamaam metsiä Oulujärven rannoille ja erämaahan.
Kaskeaminen on parantanut huomattavasti metsämaapohjia polttamalla huonosti kasvavaa turvetta pois ja lepikkovaihe on sitten antanut harvinaista typpeä maapohjaan.
Ikimetsissä metsäpalo tuhoaa typen kuten käy kulotuksessakin ja palon jälkeen typpeä on vain vähän tarjolla uudelle puusukupolvelle.
Katselen harva se päivä liikkuessani tässä lähellä tien varressa 1950 luvlla hoyryveturin sytyttämää metsäpaloa, kuinka kituliaasti mänty kasvanut sorakankaalla 60 vuodessa. Pituutta on vähän yli 10m.
Typpi puuttuu.
Ei tullut lepikko eikä vesakkovaihetta, vaan kauan oli paljaana ja lähimetsän männyt siementivät sitten paloaukon.
Metsähallitus on täälläpäin myös lannoittanut 1950-ja 60-luvun kulotuksen jälkeen uudistettuja mänyntaimikoitaan huonon kasvun parantamiseksi.Tässä tuo viimekesäinen kuva, jonka lähetin tänne.
Ko. taimitarha oli sitä mieltä että versoruosteesta olisi kysymys.
Jalkanen Metlasta oli sitä mieltä, että boorin puutoksesta johtuu.
Mutta kun samanlaisia latvoja on boorilla lannoitetulta kohteelta, niin eihän se silloin voi sitä olla.http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=701&index=131
Herää monta kysymystä.
Minkä pituinen taimi?
Haavan aiheuttama versoruoste kuivattaa kesän vuosikasvuja.
Tyypillinen sellainen on että joku ylin tai useat vuosikasvut käyristyy ja neulaset kellastuu ja katkeavat helposti.
Ikävimmät versoruosteen tuhot minulla taimikossa ovat olleet, kun jo varttuneen männyntaimen yli 2m puolimetrinen päävuosikasvu kuivuu ja uusi latva kasvaa sitten sivukasvaimesta.
Koskaan en ole nähnyt niin pahaa versoruostetartuntaa, että kaikki lasvaimet latvasta ovat tuhoutuneet ja sitten aiheutunut tupsu kuten Metlan tuholuettelossa näkyvässä männyntaimessa.
Näyttäisi tekevän paljon silmuja tupsuun ja jostakin niistä kait se uusi latva tulee.
Minkälainen tapaus on kyseessä?
Onko haapavesakkoa taimikossa vai onko tartunta tullut kauempaa naapurin puolelta.
Tuossa iltapäivällä kävin ruiskun kanssa taimikossa ruiskuttamassa haavan vesoja, joita oli nyt taas ilmaantunut viimeisen raivauksen jälkeen.
Haapa on puu jota vihaan eniten.
Minun metsissä haapaa ei kasva koskaan, sillä versoruoste on tehnyt niin paljon vahinkoa männyntaimikoissa.
Viimeksi tänä keväänä.
Päälatvakasvain 10–15 prosentissa taimista kasvoi S-mukalle ja jäi 10cm mittaiseksi, kun latvan muut sivukasvut kasvoivat 0,5m.
Tällaiseen tulokseen tulivat Sotkamon Katin taimitarhalla, että versoruosteen tekosia, kun lähetin latvanäytteita postissa.Jatkuu:
Suomella ei ole nytkään sellaisia työn tuottavuuden kilpailutekijöitä ainoatakaan, joka puoltaisi Saksan tai Ruotsin palkkatasoa suomalaiselle työntekijälle, sillä infrastruktuuri, koulutus ja vähäinen korruptiokin ovat kilpailijamaiden tasoa.Eli Suomelle jää vain se yksi ainoa konkreettinen kilpailutekijä enää jäljelle eli palkat.
Lisäksi suomalainen paperi satamassa sisältää suomalaisen tuotantoketjun palkkoja ja yritysvoittoja karkeasti suhteessa 95%…5% eikä mitään muuta eli jos suomalainen palkkataso nousee 30% 10 vuodessa, niin paperista pitääkin saada 30% korkeampi hinta, jotta sen tuottaminen Suomessa kannattaisi. Miten sitten käy suomalaiselle metsäteollisuudelle, jos paperin hinta maailmanmarkinoilla ei nouse yhtään tänä aikana kuten on ollutkin laita?
Huonosti menee ja vain Suomi supistaa ja lakkauttaa tehtaitaan.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/Kuten Törnqvist tuossa toteaa, Suomi tarvitsisi nyt 25% devalvaation eli palkkojen laskun sinne 0,75 prosentiin Saksan tasosta, että suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyky saataisiin kuntoon.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/saksa+on+aivan+liian+kilpailukykyinen/201306451723
Miisalle ja kuusmottisiselle esitän edelleen kysymyksen, miten Suomen kilpailukyky teidän mielestä sitten pitäisi palautattaa, kun teidän mielestä palkat eivät ole mikään kustannustekijä.
<<<Palkkataso on vain osa tuotteiden kilpailukyvystä. Väittäisin palkkatasoa suuremmassa roolissa olevan tuotteiden innovatiivisuuden ja jalostusasteen.<<<
Innovatiivisuus, jalostusaste, infrastuktuuri, koulutus, vähäinen korruptio ovat ei konkreettisia kilpailutekijöitä palkkatason lisäksi, mutta kun vertaa Suomea Saksaan ja Ruotsiin, niin ollaan niistäkin oltu jäljessä innovatiivisuudessa ja jalostusasteessa aina. Kyllä Suomi on ollut näissä tekijöissä aina vuosia jäjessä tärkkeimpiä kilpailijamaita ja on tulevaisuudessakin, sillä turkimusrahaa Suomessa on aina vähemmin kuin isommissa teollisuusmaissa.
Eli jo heikompi innovatiivisuus ja jalostusaste kilpailijamaihin nähden edellyttää, että palkkatason on oltava Suomessa vastaavasti alempi.Miisulle ka kuusmottiselle sanoisin, että kyllä ne ongelmat ovat siellä palkkapuolella.
Suomen ollessa omalla markalla, markka devalvoitiin noin 5 vuoden välein 20..35 prosentilla.
Syy devalvaation oli metsä ja metalliteollisuuden kilpailukyvyn palauttaminen, jotta vienti tulisi taas kannattavaksi ja alkaisi vetää.Kilpailukyky meni aina kilpailujamaita esim. Saksaan nähden noin 5% korkeammilla palkankorotuksilla vuosittain.
Suomen hintakilpailukyky oli hyvä ja palkkataso 0,75 Saksan tasosta, kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002.
Nyt taas törmätään tänä päivänä tähän samaan vanhaan ongelmaan eli Suomen hintakilpailukyky on mennyt kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Vienti ei vedä, sillä suomalainen tavaran valmistaminen täällä Suomessa korkean palkkatson vuoksi ei kannata.
Yritykset irtisanoo ja työttömyys kasvaa.Nyt te sanotte, että kilpailukykyä ei voi palauttaa palkkoja alentamalla.
No miten se sitten tehdään.
Jos ei tehdä, niin koyhyys ja työttömyys vain kasvaa Suomessa.
Devalvaatiomahdollisuutta Suomella ei nyt ole, mutta vastustaisittekö devalvaatiotakin, joka on sama kuin palkkojen alentaminen devalvaatioprosentilla?
Markalla ollessa ay-liike ja vasemmisto vastusti aina devalvaatiota eli kilpalukyvyn palauttamista, joka oli mennyt kilpailijamaita korkeammilla palkankortuksilla.Nyt Suomessa on Saksan palkkataso.
Ikävä kyllä koskaan Suomessa ei voi palkat olla keskuksen eli Saksan tasoa, siillä Suomi on syrjässä, tuottavuus pienten kotimarkkinoiden takia on aina Saksaa alempi ja suomalainen tuote on saksalaista aina vähemmän tunnettu.
Oikea Suomen palkkataso on ikuisesti 0,75 Saksan palkkatsosta.Mikä se teidän ratkaisu sitten on, jotta kilpailukyky saataisiin palauttua ja suomalainen teollisuustuote maailmalla taas kävisi kaupaksi.
