Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”Kyllähän se tosiasia on, että liian ”steriili” metsänhoito on vähentänyt kanalintuja eniten. Suojapaikkoja linnut tarvitsevat ja hyvin hoidetusta puupellosta niitä ei löydy. Tiheitä metsikköjä tarvittaisiin, minne kanahaukka ei pääse. Pienet kitukasvuiset kuuset tulisi jättää myös rauhaan. Suon ja kankaan väliin pitäisi jättää pieni kaistale koskematta luonnon tilaan.”
Tuosta en ole kyllä yhtään samaa mieltä. Suomen metsät on yleensä niin pusikoituneet että jo kanalinnun lentoon lähtö maasta on riskipeliä.
Itsellä on on ollut juuri hoidetussa taimikossa useana vuonna koppelo pesimässä. Tänä vuonna oli teeren ja koppelon pesä ( katso lukijoiden kuvat), jotka molemmat tuhoutuivat. Viime kesänä myös oli samalla taimikolla koppelo hautomassa ja silloin poikaset kuoriutuivat. Olipa kanalinnun pesä siellä taikka täällä niin oman kokemukseni mukaan niistä 75 % epäonnistuu, vaikka yhtään metsäkonetta ei työskentelisi Suomen metsissä pesintäaikana. Siinä syy lintukatoon. Pesinnän epäonnistumisen syyt ovat sitten pohdinnan aihe erikseen. Hoidettu taimikko tai metsäkone se tuskin on.Kaikki kommentit ovat harvinaisen totta.Vain harvat täälläpäinkään tekevät jotain metsiensä uuden kasvun eteen. Taimikot saavat kehittyä kuten Venäjällä, eli koskaan istutuksen jälkeen ei enää vaivauduta hoitotoimiin. Metsäviranomaisille pitäisi antaa rangaistusmahdollisuudet panna järjestykseen tämä piittaamattomuus.
Peltojen metsitys suomalaiselle männylle on haastavaa. Lähetin lukijoiden kuviin aiemmin tänä keväänä ennen palstan uudistusta kuvan MTT:n Muhoksen Tahvolantilan siperian lehtikuusikosta. Siinä paras puu olikasvanut jo 35 vuodessa kuution kokoon ja hyvin suoraksi ja n. 25 m pitkäksi. Tosin monet taimet olivat kasvuhäiröisiä ja kasvaneet latvaa vaihtaen täysin susipuiksi.
Samalla pellolla on myös 30..50 m päässä samalta ajalta yhtä vanha männyn istutus, jossa ei ole yhtään tukiksi kehittyvää puuta. Ovat jääneet lyhyiksi, vähän yli 10 metrisiksi ja verrattuna lehtikuusiin mitättömän kokoisiksi.
Suomalaisen männyn geneetinen monimuotoisuus näyttäisi tämän yhden esimerkin valossa olevan suppea, sillä yhtään puuta ei voi kelpuuttaa jatkojalostukseen, mutta siperian lehtikuusi antoi jo ensimmäisen sukupolven aikana huippuyksilöitä jalostukseen ongelmallisella peltomaalla, jolla on ravinne-epätasapaino ja varmasti myös boorin puutetta puiden hyvän kasvun kannalta.http://www.yara.fi/fertilizer/products/the_forest_fertilizers/rauta_pk.aspx
Kokeillaanpa tuota osoitetta onnistuuko.
Pellonmetsityksen PK:ssa on melkein sama määrä booria kuin Booriravinteessa. Jos kummankin lannoitteen kilohinta on sama, niin kannattanee käyttää Pellonmetsityksen PK:ta boorilannoitteena, sillä siinä on myös kaliumia, fosforia,kuparia ja sinkkiä, joita ei ole Booriravinteessa.Lisäksi olen pannut merkille mäntyjen ja kuusentaimien huonon kasvun ja latvahäiriöt maanteiden rakentamisen yhteydessä suoritetuilla läjitusalueilla, joihin on ajettu tiepohjan routivia maita ja joihin on sitten luontaisesti syntynyt taimikot.
Mänty ja kuusi kasvavat monesti alun jälkeen huonosti ja latvat oireilee, mutta hieskoivu kyllä kasvaa ihan hyvin, joka hieskoivulla tarkoittaa sitä että mutkaa mutkan perää tulee, mutta kasvaa kuitenkin hyvin pituutta.
Teetin neulasanalyysin männyntaimista, jotka kasvoivat yhdessä tällaisessa läjitysalueessa, jonka korkeus ympäröivästä maanpinnasta oli n. 2m ja laajuus 0,3ha ja maa oli routivaa hiesua ja soraa.Keskellä läjitysaluetta männyntaimet olivat huonovointisia, mutta reunoilla olivat kasvaneet lähes normaalisti.
Tässä tulokset: N(g/kg)= 14,9, F=1,92, K=5,98, Ca= 2,56, Mg=0,99, B(mg/kg)=1,5, Mn=282 ja Zn=47.
Eli oli boorin puutetta. Nyt on menossa seuranta (tämä kesä toinen)miten taimet elpyy boorilannoitteella.Mielenkintoinen keskustelu boorista, koska itsekkin olen paininut noiden taimien latvaoireiden kanssa koko sen ajan kun olen perustanut taimikoita eli 20 vuotta. Männyntaimikoissa on ollut koko 2000-luvun paljon latvan pääsilmun kuolemia ja kovakasvuiselle taimelle se tietää melkokoista mutkaa runkoon ja pilaa tyvitukin, kun kasvu jatkuu sitten sivuoksasta. Monesti myös päälatvakasvain jää lyhyeksi ja sille näyttäisi olevan selvä syy eli haavanversoruostetartunta pilaa pituuskasvun ja sivuoksat sitten kasvavat ohi ja pensastavat latvan. Vaikka olen tehnyt lannoituskokeita koemielessä RPK:lla, Pellonmets. PK:lla, kaliumilla, ja boorilla näissä männyntaimikoissa, en ole huomannut mitään eroa lannoittamatta jätettyihin taimikoihin. Ainoan selvän parannuksen, ei juurikaan latvahäiriöitä, olen havainnut talvien 2009 ja 2010 jälkeen, jotka olivat pakkastalvia ja päätelmä on, että männyn pääsilmu ei kestä lauhoja talvia, vaan sen elivoima tuhoutuu keskitalven pitkissä pluslämpötiloissa.
Kyllä sateinen kevät on ollut taimistutuksille suotuisa ja olisi ollut puiden siemenillekkin, jos puissa olisi ollut siementä.
Kainuussa on nyt menossa 4 kesä, kun männyissä ei ole juurikaan siementä.
Eikä tänäkään kesänäkään näy pikkupäpyjä männyissä ( n. 10m taimikot, isommista puista ei näe), joten suraava mahdollinen männyn hyvä siemenvuosi on aikaisintaan kolmen vuoden päässä.Jokin sieni vielä vaivaa 3.. 5 m kuusentaimikoita, sillä vanhat neulaset näyttävät tippuvan monista taimista kokonaan.
Olisko tämä kosteus syynä?Sitä miksi laajempi myyrähuippu jäi vaisuksi on tutkijoiden arviotavissa.
Anton tietenkin tietään tämänkin paremmin kuin tutkijat, mutta ei varmastin paljasta tuota syytä meille.
Minun taimikoissani ennuste myyrähuipusta tosin meni nappiin Keski-Suomessa.
Tosin se menee näin, että tänäkin kesänä monissa taimikoissa myyrät lisääntyvät ennätys tahtia ja myyrähuippu ja tuhot tulee sitten ensi syksyn ja talven aikana.Ei tullut myyrähuippua, mutta kovasti yritti.
Viime kesän loukkupyynti esti sen.
4ha taimikoita oli pyynnissä, parilla hentaarilla niistä oli kovasti nouseva metsämyyräkanta.
Toiselta näistä pahimmista, viime kevään kuusen istutusalasta, hehtaarilta myyriä tuli 250 kpl ja toiselta jo vuotiselta kuusentaimikolta 100kpl.
Eikä mainittavia tuhoja.
Lisäistustarvetta ei ole.
Jos en olisi pyytänyt myyräriä pois, niin olisi taas hikinen ja kallis homma istuttaa uudelleen ainakin tuo viime kevään taimikko.Ja se hyöty vielä että taimikoiden kasvukehitys ei pysähtynyt pariksi vuodeksi ja vesakko saanyt ylioteen, joka ainakin jo kaksi kesää kasvaneella uudisalalla olisi pitänyt ensin tuhota, ennenkuin täydennysistutusta olisi kannattanut ajatellakkaan.
Lisäksi metsämyyrähän syö ensin taimen pääsilmun ja sitten hakee muidenkin oksien silmuja, joten sivuoska saattaa jo 1…2,0m taimesta ottaa uuden latvan ja pilata tyvitukin.
