Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä niitä Suomenkin omia näivettäviä toimia löytyy roppakaupalla.
Suomessa on nyt viime vuosina nostettu palkkoja 15% enemmän kuin Saksassa ja metsäteollisuudelle se tarkoittaa jo 15 % kilpailukykymenetysta muiden kustannusten ( jotka nekin johtuvat palkankorotuksista) nousun lisäksi, sillä tuottavuuskehitys on metsäalalla polkenut paikallaan.
Jos Suomi olisi omalla valuutalla, niin nyt tarvittaisiin n. 25% devalvaatio, jotta metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky palautuisi.Suomalainen ammattiyhdistysliike on tämänkin ongelman taas keittänyt ja elää edelleen menneesä ajassa, jolloin ajettiin sosialismia maksimaalisilla palkankorotuksilla, joilla koetettiin nujertaa suomalainen teollisuus konkurssiin ja aikaansaada tyyytymättömyyttä massatyöttömyydellä.
”Kurkihan on vitsikkäällä päällä. Palataan jälleen orjatyövoiman käyttöön?
Vai liikkuko noin sairaita ajatuksia nupissa ihan tosimielessä?”Orjatyövoimalla ( esim Kiina ja Vietman) tuotetaan lähes kaikki kuluttajaelektoniikka, mitä maailmalla ja Suomenkin kaupoissa myydään.
Mitenkähän se moraali kestää ostaa näitä ja muitakin orjien tekemiä tuotteita.
”Tätä kyllä ihmettelen, että mennäänkö ojasta allikkoon, kun lähdetään siitä, että puolimetrinen taimikko olisi jotenkin vakiintunut. Pahimmassa tapauksessa tarvitaan varhaisperkauksen lisäksi joskus kaksi, jopa kolmekin, käsittelyä ennen kuin voi todeta, että seuraava hoitotoimenpide on harvennus. Toki aika usein meillä on taimikkoja, joissa se ensimmäinen perkaus on riittävä. Jos aikoo saada joukkoon mäntyjäkin, niin silloin kyllä pitää odotella aika kauan ennen viimeistä perkausta, jotta. männyt kasvavat yli hirvien syöntikorkeuden. ”
Samaa mieltä. Taimikot muokattuun maahan evät koskaan ole 0,5 metrisinä vakiintuneita. Minun ainakin pitää tehdä vielä kaksi raivausta ennen kuin voi sanoa, että taimikko on vakiintunut. Muuten häviävät veskolle ja menevät pilalle. Vasta 7..8 m täystiheä taimikko taltuttaa vesakon kasvun.
Kuulostaa hyvältä metsänomistajan kannalta, että kustannukset saataisiin sille tasolle että metsänomistajan itse ei tarvitsisi tehdä näitä töitä ja myös kaikki pusikot tulisi sitten hoidettua ja suomalainen veroraha noiden töiden tekoon voitaisiin poistaa valtion budjetista.
Hyvä ehdotus siltä kannalta, kun suomalaisen työn hinta on karannut kontrollista ( palkankorotukset kuukaudessa ovat sitä mitä halpamaissa työntekijän kuukausipalkka), ja metsäalan kilpailukyky mennyt, että Suomessa tehtaat suljetaat tai siirretään ulkomaille.
Vai torppaako tuon ajatuksen kuitenkin suomalainen ammattiyhdistysliike?
Lukijoiden kuviin takaisin entinen systeemi eli kolme kuvaa, joita voi vielä suurentaa.
Nimimerkki ikonin suurennusmahdollisuus myös olisi paikallaan.
Nythän noista hienoista maastokuvista ei saa mitään selvää.Tuo seuraavien sivujen haku voisi myös olla aloitussivun yläreunassa, ettei tarvitsisi rullata joka kerta sivun alareunaan.
”Mielestäni noilla maapallon historian eri vaiheista poimittuilla lämpötilamuutoksilla ei voi mieltään rauhoittaa ja selitellä tämän hetkistä nyt havaittua ilmastonmuutosta”.
Ilmeisesti tuo IPCC:n lätkämaila olisi se rauhoittavampi lämpötilakäyrä, jota meidän kaikkien tulisi katsella.
Siitä oli muuten poistettu tuo Keskiajan lämpökausi.
Epäuskoa lietsova ILMU-uskontoa vastaanhan tuo Grönlannin lämpötilakäyrä tietenkin on.
6tukki:
Et sitten ole katsellut tuota Grönlannin länpötilakäyrää viimeisen jääkauden jälkeen.
http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
3300 vuotta sitten Minoan Warming-aikaan Grönlannin lämpötila oli 3 astetta lämpimämpi kuin nyt.
Silloin ei pohjoisnavalla ollut jäätä kesäisin ja liekö ollut Grönlannissakaan jäätä kovin paljon nykyiseen verrattuna.
Keskiajan lämpökaudella viikingit viljelivät ohraa Grönlannissa.
Etetä-Afrikassa viljellään Meksikolaista mäntyä (pinus patula), joka kasvaa 30 vuodessa 30 cm rinnankorkeudelta ja pituutta 35m.
Mänty kasvaa parhaimmillaan pituutta 2m vuodessa. Tyo kasvu kertyy useammasta oksalatva kiehkurasta vuoden aikana. Sahattu puutavara on kuulema laadukasta.Lienee liikaa vaadittu suomalaislta jalostajilta yrittää risteyttää tuota ominaisuutta suomalaiseen mäntyyn tai jos siirtäisi tuon geenin suomalaiseen mäntyyn, että kasvaisi vaikka kaksi oksalatvakiehkuraa vuodessa 50 cm + 50cm=1m tai jotain.
Googlehakuun naputtele pinus patula, niin saat enemmän tietoa tuosta männystä.
”Lehden pituuskasvukilpailuun voisin osallistua lukijoiden kuvissa julkaistulla kuvallani viisihaarainen kuusi. Kun jokainen haara kasvaa reilut 0,5 metriä, on kokonaiskasvu liki 3 metriä. Eiköhän tuolla palkintosijoille pääse.”
Tuossa juuri on se jalostuksen paikka. Laitoin lukijoiden kuviin kuvan männyntaimen latvasta, jossa taimi oli viime kesänä tehnyt 2 pääsilmua ja siten nyt tänä kesänä taimessa on 2 päälatvakasvainta. Pilallehan puu menee, jos ei leikkaa toista latvaa pois.
Eli kun on hyviä kasvukesiä ja rehevä maapohja suomalainen mänty (kuusi) reagoi siihen tekemällä useampia pääsilmuja ja muitakin silmuja sen sijaan, että kasvattaisi pituutta ja paksuutta enemmän yhdellä pääsilmulla ja viidella sivusilmulla vuosittain.
Omilla rehevillä maapohjilla on männyillä ollut juuri tällainen kasvuongelma männyntaimikoissa ja ihme kyllä näissä paikallisesta siemenesta lähteneistä taimikoista löytyy tuollaisiakin yksilöita muutama, joita voi käyttää jalostukseen.
Yksi mänty-yksilö on ylitse muiden. Pituuskasvu on ollut heti kolmannen vuoden jälkeen 50..60 cm ja paras jakso 70cm-70cm-80cm-70cm. Lisäksi mänty on kasvanyt tikkusuoraan ilman sitä olisi tarvinnut talvien jälkeen väännellä suoraan eikä latvasilmuissa ole ollut lammaskasvua eikä latvanvaitoja. Puu on nyt 7,5 m pitkä ja tyvestä 15cm halkaisijaltaan ja on taimikossa jonka tiheys on1,5m..2m.Pääsilmu on ollut aina pieni ja puu on jostain kumman syystä erittynyt pihkaa sen ympärille, niin että silmu on konaan pihkan sisässä, joka suojaa sitä talven lämpöjaksoilta ja keväällä auringon kuivattavalta vaikutukselta juurien ollessa vielä jäässä.
Pieni ja nuorihan puu on vielä, että siitä voisi tehdä lopullisia johtopäätösiä hyvänä kloonina, mutta ainakin tärkein ensimmäisen tukin matka on laadukas.
