Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jabe:
”Loppuuko aika ilmastonmuutoksen torjumisessa? Onko ilmastonmuutoksen pysäyttäminen mahdollista? Mitä tapahtuu jos maailman keskilämpötila nousee kaksi astetta? Entä neljä? Mitä pitäisi tehdä, jotta ilmastopoliittinen päätöksenteko toimisi globaalisti? Onko ilmastokeskustelu aina poliittista? Sakari Sirkkasen haastateltavana on kansainvälisen politiikan tutkija, pitkän YK-uran tehnyt Tapio Kanninen. Kanninen työskentelee New Yorkin kaupunginyliopistossa, hän on asunut Yhdysvalloissa vuodesta 1979.”Ei kai juuri mitään tapahdu, jos lämpötila nousee 2..4 astetta.
Ei ainakaan viime jääkauden jälkeen tapahtunut mitään erikoista vaikka lämpötila oli välillä tuon verran korkeammalla.
Tuota kivikautista (8000…3000 eaa.) lämpöaikaa kutsutaankin ”kivikauden kesäksi”.
Sitä odotellessa.
http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
Itse revin taimikoista kaikki uudet ilmestyneet pienet haapavesat käsin pois ja ne jotka ei lähde käsin, niin puukolla sitten kaulaan kuoren.
Yhdeltä haapavesaa pukkaavalta tällaiselta alueelta, joka on muutama aari, olen myös vienyt sankoilla lehdetkin pois useamman vuoden ajan. Nyt alkaa vasta puhdistua.
Tamperelainen:
”Eikös tässä tilanteessa olis kaatokiilan paikka.Lyödään kireälle (vänkärin asettamisvaiheessa) ennen vas puolen kaatosahausta.Näin estetään lisääntynyt takakallistuma”Tietenkään kiilattuna ei tule lisäkallistumaa.
Kuten tuossa joku sanoi, että liikaa tavaraa kannettavaksi kiilat.Sen kaatokolon teen aina lähemmäksi pintaa kuin keskelle, tietenkin se vatii vänkäriltä sitten pitempää nostoliikettä, ettän puun painopisteen saa sirrettyä saranan yli ja kaatumaan.
Tamperelainen:
”On totta että matalalla kaatokololla saa vänkärille hyvän vipuvoiman(pitkän vipuvarren).Ajattelisin,että puun painopiste määrää saranan optimipaikan.Elikkä jos puun painopiste on kaatolon vastakkaisella puollella,niin tehdään syvempi kaatokolo.Siinä menettetään vänkärin vipuvoimaa,mutta puun paino saadaan lähemmäksi saranaa ”Juuri näin, jos puun painopiste on kannon sisällä, niin syvä kaatokolo vähentää vänkärin voiman tarvetta.
Jos painopiste on kannon ulkopuolella, niin pieni kaatokolo vähentää vänkärin voiman tarvetta. Se että syvemmällä kaatokololla tarvitaan enemmän voimaa korvautunee sillä, että sarana on lähempänä vänkäriä ja puun saa kaatumaan pienemmällä vankärin nostoliikkeellä.
Tuo syvemmällä oleva kaatokolo kyllä päästää puuta kallistumaan enemmän kuin matalampi, silloin kun vänkärin laippa puristuu sahausuraan ja puu on saranan ja vänkärin laipan varassa.Kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002, niin markka kytkettiin euroon aliarvostuksella, joka oli Saksaan nähden n.15% Suomen eduksi.
Nyt kymmenen vuoden eroajan jälkeen Suomi on menettänyt tuon 15% kilpailuedun korkeammilla palkankortuksillaan ja on nyt jäänyt Saksan kilpailukuvystä n.15% .Eli kymmenessa vuodessa Suomen kilpailukyky rapautui 30% Saksaan nähden.
Jos Suomessa olisi pidetty palkat kurissa huomioon ottaen työn tuttavuuden nousu ja nostettu palkkoja Saksan tahtiin, niin nyt suomalaisella palkansaajalla olisi huomattavasti valoisammat näkyvmät kuin mitä nyt, kun talous taas heikkenee.
Kuten Stora-Enso tuossa viime viikolla ilmoitti metsäjalosteiden kysynnän heiketessä Suomi on se alue, jossa sitten supistetaan ensin, kun siellä on kilpailukyky heikoin.Kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002, niin markka kytkettiin euroon aliarvostuksella, joka oli Saksaan nähden n.15% Suomen eduksi.
Nyt kymmenen vuoden eroajan jälkeen Suomi on menettänyt tuon 15% kilpailuedun korkeammilla palkankortuksillaan ja on nyt jäänyt Saksan kilpailukuvystä n.15% .Eli kymmenessa vuodessa suomen kilpailukyky rapautui 30% Saksaan nähden.
Jos Suomessa olisi pidetty palkat kurissa huomioon ottaen työn tuttavuuden nousu ja nostettu palkkoja Saksan tahtiin, niin nyt suomalaisella palkansaajalla olisi huomattavasti valoisammat näkyvmät kuin mitä nyt, kun talous taas heikkenee.
Kuten Stora-Enso tuossa viime viikolla ilmoitti metsäjalosteiden kysynän heiketessä Suomi on se alue, jossa sitten supistetaan ensin, kun siellä on kilpailukyky heikoin.”Kurki on jo pariinkin otteeseen maininnut Saksan palkkojen pudotukset. Onko sinulla faktaa näistä pudotuksista puunjalostus- ja paperiteollisuuden osalta?”
En ole maininnut mitään Saksan palkkojen laskusta, vaan saksalaisesta palkkapolitiikasta, jossa palkkoja korotetaan työn tuottavuuden mukaan eli jotain 1..2% vuosittain.
Mutta Suomessa nämä palkankorotukset ovat sitten 2..3 % yli saksalaisten korotusten.
Seurauksena, että suomalainen yritys menttää kilpailukykyä 10 vuodessa 20..30% saksalaiseen, kuten nyt viimeisten 10 vuoden euroaikana on tapahtunut.
Jos Suomessa seurattaisin Saksaa palkkojen korotuksissa, niin kilpailukyky sailyisi eikä tarvetta devalvaatioon eli palkkojen kaskuun olisi pitkällä tähtäimellä.
Saksassa on isommat tukit ja sekin jo mahdollistaa paremman kantohinnan, sekä lyhyemmät kuljetusmatkat maailmanmarkkinoille kuin Suomessa eli palkkatason Suomessa on oltavakin tuon kuljetusmatkaeron verran alemmat.Jos jokun ihmettelee että mitä, eihän palkat ole kuin n.10% paperitehtaan kustannuksista.
Tiedoksi vain, että yrityksen ainoat kustannukset ovat vain palkkakustannukset n.90 ja hankintaketjun yritysten voitot n.10%.
Esimerkiksi paperitehtaan lainat ovat tietenkin vain palkkakustannuksia ja voittoja, sillä lainalla on rakennettu tuotantotiloja ja ostettu koneita, jotka ovat taas vain työkustannuksia ja voittoja.Eli hyvä nyrkkisääntö on, että jos Suomessa nostetaan palkkoja kaksinkertaisiksi, niin paperista on saatava kaksinkertainen hinta vientisatamassa aiempaan verrattuna, jotta paperin valmistaminen olisi yhtä kannattavaa kuin ennen palkkojen korotusta.
Silloin kun Suomella oli oma markka, kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset hoidettiin devalvaatiolla 15..40%. Silloin ei kysytty sahatyötekijältä, vaikka kuinka vastaan pani 10 markan tuntipalkalla, kun devalvaatio tehtiin.
Silloin kuin nytkin on kysymys työllisyydestä ei vain sahauksessa, vaan muussakin metsäteollisuudessa ja vientiteollisuudessa..
Jos puun hintaa alennetaan, niin puun myynti hiljenee, ja silloin on aivan sama mikä hinta puulla on, sahaus vähenee ja työtömiä tulee.Aina kun Suomessa palkat nousee enemmän kuin kilpailijamaissa esim. Saksassa, niin puun hinta laskee suhteessa.
Hyvä esimerkki on Saksa, siellä palkkataso on pidetty kurissa ja kantohitaakin voidaan maksaa enemmän.
Tämä suomalaisen talouden syöpä eli kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset nyt, kun ei ole omaa valuuttaa, aiheuttaa vain työttömyyttä.
Ja kuka sen aiheuttaa?
Palkansaaja.
Ja sitten tämä palkansaaja raivoa hallitukselle, että eikö hallitus tee mitään tälle kasvavalle työttömyydelle.
Vaikka on se itse aiheuttanut.
Jos olisi tehty palkkaratkaisut Saksan tasolla huomioien myös tuottavuuden kasvu, niin Suomen kilpailukyky olisi säilynyt, eikä tarvitsisi huudella taas kerran kantohintaa alas.Olisi palkansaajankin kannalta parempi ratkaisu.
Nimellispalkka olisi pienempi, mutta ostovoima sama, ja mikä kaikkein tärkeintä tulevaisuudenäkymät ( turvattu työpaikka, matala inflaatio) olisivat paremmat kuin tällä nykyisellä palkkapolitiikalla.Selvennän vielä ettei tule vääriä käsityksiä.
Minä haluan, että palkan ostovoima olisi mahdollisimman korkea, en sitä että ylisuurilla palkan nimelliskorotuksilla aiheutetaan kilpailukyvyn menetys, joka ei nosta palkan ostovoimaa yhtään, sillä työttömän työttömyyskorvaus on aina alempi kuin palkka.
