Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 8 vastausta, 4,681 - 4,688 (kaikkiaan 4,688)
  • Kurki Kurki

    ”Nyt tänä keväänä huomaan, että viime kevään istutukkaista n. puolesta on latvasilmut syöty, mutta vanhemmalta istutukselta ei yhtään.

    Mikä siis mahdollisti metsämyyrien räjähdysmäisen kasvun ja lisääntymisen tuolla viime kevään istutusaukolla ja miksi myyriä ei pyynnillä saatu sille tasolle alle 20 kpl/ ha, ettei vakavia vahinkoja taimille tulisi.

    Olen nyt tullut siihen tulokseen että edeltävän talven aukkohakkuun oksakasat olivat metsämyyrälle oivallisia pesä- ja piilopaikkoja, jossa isojen puiden latvat tarjosivat tuoreita silmuja ruoaksi koko kesälle ja kun oksakasat tarjosivat ruokaa, niin mitään tarvetta ei ollut liikkua muulla alueella ruokaa etsimassä eli loukkujen syötit eivät houkutelleet riittävästi hyvin syöneitä myyriä. ”

    Lisään ja korjaan tuota aiempaa kirjoitustani nyt, kun olen tarkistanut taimikot lumien sulettua.

    Ensinnäkin myyräpyytöjä oli n.30 kpl/ha ja lisäksi vielä ympäröivissä metsissä 16 kpl, joista puolet oli linjassa 200m:n päähän metsään pois taimikoilta ja muut taimikoita ympäröivissä lähimetsissä n. 25m päässä.
    Nuo pyyntimäärät viime kesältä olivat n.100 kpl/ha 3 kesää vanhalla aukolla ja yhden kesän aukolla 250 kpl/ha ja kaikki myyrät olivat kiipeileviä, taimien silmuja ja oksia syöviä, punaselkäisiä metsämyyriä, jotka eivät vioita taimen rungon kuorta kuten peltomyyrät.

    Tulokset:
    Vanhalla taimikolla ei ollut kuin muutamia taimia, joista oli pääsilmu syöty eikä yhtään oksattomaksi syötyä.
    Määrän 100 kpl/ha voidaan katsoa tekevän jo pahaa jälkeä tamikossa.
    Eli oli olemattoman vähän vioitettuja taimia ja pyynti voidaan katsoa hyvin onnistuneeksi torjuntakeinoksi.

    Kurki Kurki

    ”Kasvit käyttävät puolustukseen mm. myrkkyjä. Liekö tuota edes vaivauduttu tutkimaan mitä puuntaimet käyttävät. Luonnontaimet osaavat selvästi maistua huonolta. Luulisi tuon olevan tutkittavissa ja saattaisi sopivalla aineseoksella maku olla jopa muutettavissa pahemmaksi.”

    Koivun taimen kuori tyvestä muuttuu myyrille tappavaksi parissa vuodessa istutuksesta.

    Toiminee silloin kun myyräkanta on kohtullinen, mutta siitä huolimatta myyrähuipun aikaan myyrät syövät kuorta ja aiheuttavat taimeen lahovian, vaikka tietävät sen tappavan.

    Työläs toimenpidehän tuokin myrkkyaineen ruiskutus jokaisen taimen juurelle mahdollisesti useammin kesässä on, että myrkky pysyisi taimessa vuosia.
    Mieluummin pitäisi jalostaa taimet sellaiseksi, että ne itse tuottaisivat jonkun myyrille kohtalokkaan myrkyn.

    Kurki Kurki

    Kun tuo 200 merkkia on yläraja, kaikkea en tuohon edelliseen kirjoitukseen saanut sopimaan, joten jatkan.

    Ketut ja supikoirat eivät olisi voineet tehdä tuolle viiime kevään istutusalueelle enempää kuin minäkään, vaikka miitä olisi ollut kuinka paljon tahansa.

    Miksi sitten ainoa pienpeto lumikko, joka olisi päässyt oksakasojen alle, ei tullut avuksi?
    Nythän minulla olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada jotain todistusta piepetojen hyödyllisyydestä myyrien torjunnassa.
    Eihän kukaan metsästä lumikkoa, kun se on rauhoitettu.

    Kurki Kurki

    Antonille sanoisin oman 20 vuotisen myyrätutkimukseni pohjalta, että myyrien käyttäytyminen eri olosuhteissa on sellaista ettei niiden määriin voi mitkään pienpedot vaikuttaa.

    Viime kesänä minulla Keski-Suomessa myyrien loukupyynti 2 hehtaarilla.
    Yksi hentaari oli istutettu vuonna 2009 ja toinen henhtaari viime keväänä 2011. Nämä kaksi hehtaaria muodostavat yhtenäisen aukon ja ovat istutettu kuusentaimilla ja ojitusmätästetty.
    Vanhemmalla osalla näkyi jo vuonna 2010 kesällä metsämyyrän latvasilmusyöntejä.
    Siksi aloitin viime kesänä koko alueella myyrien pyynnin n. 35 kpl/ha pyyntipisteitä, joissa kaikissa kaksi hiirenloukkua.
    Viime kevään heinätön istutusaukko ihmeekseni oli täynnä punaselkäisiä metsämyyriä. Myyriä jäi tältä istutusalueelta loukkuihin 250 kpl/ha ja vanhemmalta jo heinäiseltä ja vesakkoiselta istutusalalta jäi vain alle puolet n. 100 kpl/ha loukkuihin.
    Pari viikkoa ennen lumien tuloa lopetin pyynnin.

    Nyt tänä keväänä huomaan, että viime kevään istutukkaista n. puolesta on latvasilmut syöty, mutta vanhemmalta istutukselta ei yhtään.

    Mikä siis mahdollisti metsämyyrien räjähdysmäisen kasvun ja lisääntymisen tuolla viime kevään istutusaukolla ja miksi myyriä ei pyynnillä saatu sille tasolle alle 20 kpl/ ha, ettei vakavia vahinkoja taimille tulisi.

    Olen nyt tullut siihen tulokseen että edeltävän talven aukkohakkuun oksakasat olivat metsämyyrälle oivallisia pesä- ja piilopaikkoja, jossa isojen puiden latvat tarjosivat tuoreita silmuja ruoaksi koko kesälle ja kun oksakasat tarjosivat ruokaa, niin mitään tarvetta ei ollut liikkua muulla alueella ruokaa etsimassä eli loukkujen syötit eivät houkutelleet riittävästi hyvin syöneitä myyriä.

    Kurki Kurki

    Muistelen että tässä ketjussa oli Antonin kommentti.
    Mitä sille tapahtui?
    Poistiko itse vai ylläpito?

    Kurki Kurki

    ”Voiko kerran laitetun profiilikuvansa vaihtaa tai poistaa? ”

    Napauta omaa profiilikuvaa.
    Vasta kun laittaa sinne kuvan tulee mahdollisuus poistaa kuva ja lisätä uusi.

    Kurki Kurki

    Can 27:ssa on vain typpeä 27% ei muita ravinteita.
    Ilmeisesti Can 27 tuonti lopetettu.
    Sisältää liikaa cadmiumia.
    Ureassa on typpeä 46%.
    Tietääkö kukaan sanoa mitä urea tonni maksaa?

    Kurki Kurki

    Savolaiselle Metsämiehelle sanoisin, että kannattaa repiä ne myyrän syömät kuusentaimet pois, jotta ei kasvattaisi tulevaisuuden lahokuusikkoa.
    Metsäntutkimuslaitoksen mukaan myyrien kesäsyönti altistaa istutetun taimen laholle, sillä muuräkannan runsastuminen osuu kesälle ja huippu sitten syksylle ja jo kesäaikaan myyrät vioittavat istutetun taimen kuorta syömällä siihen koroja, vaikka se ei näykkään vielä istutuskesänä tuhona vaan vasta seuraavana keväänä.

Esillä 8 vastausta, 4,681 - 4,688 (kaikkiaan 4,688)