Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen metsäteollisuuden uhkakuva ei ole heikko puun kasvu.
Kasvu 5..6m3/ha riittää ihan hyvin ja takaa hyvän sahapuun laadun.
Kovempi kasvu männylle missä päin maailmaa tahansa tekee siitä vain sellukattilaan sopivaa.Kyllä ne uhkakuvat ovat kokonaan toisaalla.
Viime vuosina metsäteollisuus on karsinut tuotantoaan Suomesta kilpailukyvyn rapautumisen vuoksi, joka johtuu palkojen nopeammasta noususta kilpailijamaihin nähden.
Eli taas kerran olisi 25% devalvaation paikka eli palkkojen lasku kilpailukyvyn palauttamiseksi sille tasolle mitä se oli vielä 10 vuotta sitten.
Suomessa palkkoja on korotettu tuona aikana 43%, kun Saksassa ne ovat nousseet vain 16%.
Siinä meni metsäteollisuuden kilpailukyky.Tämä ikuinen suomalainen perisynti tuhoaa taas kerran suomalaista metsäteollisuutta ja tekee nyt pahaa jälkeä, sillä oikaisumahdollisuutta eli devalvaatiotamahdollisuutta ei eurossa ollessa ole.
Viime vuosien kesät eivät ole olleet kuuselle ainakaan täällä Länsi-Kainuussa hyvän kasvun aikaa.
Kolme kesää sitten oli paha kuusen suopursuruoste epidemia ja silloin alkoi kuusen kävyistä levitä sirokokki-niminen sieni kuusen latvoihin niin isojen kuin pienienkin. Viime kesä pahensi tilannetta uuden suopursuepidemian muodossa lisää ja sirokki-sieni teki vielä päälle tuhojaan.
Ainakin minulla paikka paikoin puolet kuusista on menettänyt latvansa ja tyypillisesti käyristänyt latvakasvaimia kaarelelle alaspäin ja kuivunut.Kyse lienee ensiharvennuksesta.
Ja kun olet vasta opiskelemassa metsänhoitoa, kiinnittäisin jätettävien puiden laatuun erikoista huomiota, että päätehakkuussa olisi vain puita, joista saisi tyvitukin.
Jos moto tekee työn silloin suosittelisin leimausta, sillä motomiehellä harventaessa ei ole aikaa pitkään arvioida jäävien laatua eikä yleensä näekkään puuta kahdesta suunnasta.
Kuusista ottaisin lengoimmat ja latvaa vaihtaneet puut pois ja jättäisin yhteensä 700… 800 puuta hehtaarille, jossa voisi olla lisänä koivuja aukkopaikoissa tai jos koivu on isompi ja suora raudus, niin jäättäisin sen mieluummin kuin pienemmän huvälaatuisen kuusen.Toinen harvennus 15 v kuluttua ja sama ohje, että vain suorat tukiksi kelpaavat puut kasvamaan päätehakkuseen ja samalla ottaisin nyt pienempiä puita pois, että kasvamaan jäisivät vain suurimmat puut.
<<<Minua hävettää n-merkin käytös esim. Timppaa kohtaan.
N-merkillä tuntuu olevan tärkeintä arvostella toisten tiedon tasoa.
Eikö kuitenkin olisi huomattavasti tärkeämpää meidän jokaisen osaltaan tuottaa lisäarvoa tälle palstalle?
Ihmiset, joilla on käytännön kokemusta ja ongelmanratkaisukykyä, vievät tätä maailmaa eteenpäin. Suuri osa maailman kirjoista on kirjoitettu juuri heidän kokemustensa pohjalta.<<<Samaa mieltä.
Pitäiskö ruveta painelemaan "ilmoita asiaton viesti" nappulaa.<<<Onko tuo kurki tutkittua tietoa ettei pienpedot ja pöllöt muka voisi estää myyrähuippuja? Olen hiukan eri mieltä asiasta.
Ainakin voimakas lieventävä vaikutus koska myös pesiä tuhoutuu aina kun emomyyrä jää saaliiksi.<<<Liekö noita tutkimuksia?
Ainakin myyrähuippuja tulee tasaisin väliajoin jopa peräkkäisinä vuosina.
Itselleni noilla pienpeto- ja pöllömäärillä ei ole merkitystä, sillä yritän suojata taimikot pyytämällä loukuilla myyrät pois.
Eihän myyriä ravintonaan käyttäviä pöllojäkään voi mitenkään riittää joka taimikon reunaan, kun hiiripöllöparejakin Suomessakin on vain 500..6000 ja varpuspöllöpareja n.10 000.On muuten sen verran ikäviä kokemuksia taimikoiden myyrätuhoista, että mihinkään peto- ja pöllösuojaukseen en usko.
<<<Omatoimisten myyränpyytäjien havainnot ovat tosi arvokkaita. Onko Kurki sinun taimikkosi pienpetojen metsästyksen piirissä? Ja mitä lajeja metsästetään?<<<
Itse en metsästä. Ketun jälkiä kyllä näkee näillä kulmilla Kainuussa ihan riittämiin.
Kärppää tuskin kukaan metsästää missään ja se on vielä ketunkin riistaa.
Eli pienpetojen kanta lienee aivan normaali.
Toissa kesänä eli 2011 täällä Länsi-Kainuussa oli peltomyyriä jonkin verran. Omilta taimikoilta pyydystin loukuilla luokkaa 20..30 kpl/ha peltomyyriä. Eli myyriä oli aika vähän.
Viime kesänä täällä ei myyriä käynyt loukkuihin.
Eli tänä ja ensi talvena omat taimikot eivät ole vaarassa.Viitasaarella olen pitänyt loukkuja velipojan taimikoilla mielenkiinosta ja vuonna 2011 keväällä istutetulla kuusen taimikolla sitten osui runsaan myyräkannan aikaan mahdollisuus tutkia loukkupyynnin tehoa. Pyrin käymään noin kuukauden välein loukut tarkistamassa, mutta tietenkin näinkin pitkän matkan n. 250 km takana olevan taimikon tarkastusväli jää pakostakin liian pitkäksi, sillä syötit ehtii kuivaa ja homehtua jo viikossa.
Mutta myyriä sain loukuilla noin 350 kpl hehtaarilta, mikä määrä olisi riitänyt täystuhoon tuossa taimikossa, kun nyt tuli n.100 sadan taimen syönnit, jotka olivat etupäässä kesän vanhan taimen päätesilmun syönti. Nuo taimetkin kyllä kasvuun lähtee ja 90% taimista oli koskemattomia.
Ikävä huomio viime kesältä oli että loukkuihin kävi myyriä puolisenkymmentä ja se enteilee taas huipua tapahtuvaksi parin seuvaan vuoden aikana.
Kajaanissa oli myös viime kesänä loukkuja pyytämässä yhden ha alalla viime keväänä istutetulla mannytaimikolla.
Myyriä ei käynyt loukkuihin.<<<Hmm. Onkohan tutkijoilta jäänyt hutkimatta kuinka pahaa tuhoa varpuspöllö saa aikaan myyräkannoissa?
Se mokoma kun pyytää myyriä varastoon. Aikoinaan kun niitä mökillä oli, niin mokama oli tehnyt myyrävarastoja linnunpönttöihin.
Onkohan se uhka minkin, supin ja ketun kannanvahvuudelle?
Löytyisiköhän asiasta mitään tutkimustietoa?<<<Varmassti näin on että pöllöt ja pedot käyttävät myyriä ravinnokseen.
Mutta koskaan niitä ei tule olemaan niin paljon (silloin kun niitä eniten tarvittaisiin) luonnossa, että ne voisivat estää myyrähuippujen syntymistä ja myyrätuhoja.Kyllä Viitasaarella oli kesällä -11 metsämyyriä paikka paikoin paljon.
Pyysin myyriä noin hentaarin kuusen uudistusalalta kesän ja syksyn aikana aina lumille asti 350kpl. Pientä tuhoa vielä tuli talvella, mutta ei anna aihetta täydennysistutuksiin. Viime kesänä samalta aukolta tuli pyydyksiin puolikymmentä myyrää eli kannnat olivat romahtaneet.
Koska myyriä oli vielä noinkin paljon hengissä, niin ensi kesän jälkeen alkaa taas nousu ja ilmeseisesti huippu tulee jo kesällä 2014 tai sitten vuotta myöhemmin.Ennuste koskee tietenkin tuota aluetta Viitasaarella.
Vaikka yleisesti jollain suuremmalla alueella 2011 ei ollut myyriä, se ei tarkoita sitä etteikö tuon alueen sisällä pienialasesti olisi myyrähuippuja.Kyllä penkan tai kohouman tekeminen oli se sitten auraamalla tai mätästämällä on taimen kasvuulähdölle ensiarvoisen tärkeää.
Itse ojitusmätästin yhden matalaturpeisen kohteen niin, että edellisen ojan täytin pintaturpeella ja pinalle koko alueelle sitten tuli ojanpohjasta tasainen hiekkakerros eli yritin tehdä alueeesta tasaisen.
Tasainenhan siitä ei tullut, vaan paikka paikoin oli silmin havaittavia laajempia 20..50 cm kohoumia.
Kävi näin että istutetut männyt näillä kohoumilla lähtivät erittain hyvin kasvuun, mutta kohoumia alemmilla paikoilla taimia ei meinannut saada kasvamaan useiden istutusten jälkeenkään millään opilla.
Vaikka maapohja kauttaaltaan oli enintään kostea vettäläpäisevää hiekkaa, niin vasta kovalla lannoituksella onnistuin saamaan lanttopaikkojen taimet kasvuun, mutta taimet jäivät pahasti jälkeen muun alueen kehityksestä.Jo vanhemmissa kangasmetsissäkin olen myös pannut merkille että, jos kankaalla on vaikka 50 cm alempana oleva aarin pari lanttopaikka siinä ei kasva yhtään puuta. Kohta kyllä kasvaa puolen metrin korkuista mustikkavarvikkoa ja marjavuotena antaa hyvän mustikka sadon, mutta luonto siina ei puuta kasvata.
Eli olipa metsäpohjan kohouma pienempi tai laaja, niin siellä puu kasvaa hyvin, mutta jo 10 m päässä 50 cm alempana olevassa lanttopaikassa ei yhtään mitään.
