Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki kommentit ovat harvinaisen totta.Vain harvat täälläpäinkään tekevät jotain metsiensä uuden kasvun eteen. Taimikot saavat kehittyä kuten Venäjällä, eli koskaan istutuksen jälkeen ei enää vaivauduta hoitotoimiin. Metsäviranomaisille pitäisi antaa rangaistusmahdollisuudet panna järjestykseen tämä piittaamattomuus.
Peltojen metsitys suomalaiselle männylle on haastavaa. Lähetin lukijoiden kuviin aiemmin tänä keväänä ennen palstan uudistusta kuvan MTT:n Muhoksen Tahvolantilan siperian lehtikuusikosta. Siinä paras puu olikasvanut jo 35 vuodessa kuution kokoon ja hyvin suoraksi ja n. 25 m pitkäksi. Tosin monet taimet olivat kasvuhäiröisiä ja kasvaneet latvaa vaihtaen täysin susipuiksi.
Samalla pellolla on myös 30..50 m päässä samalta ajalta yhtä vanha männyn istutus, jossa ei ole yhtään tukiksi kehittyvää puuta. Ovat jääneet lyhyiksi, vähän yli 10 metrisiksi ja verrattuna lehtikuusiin mitättömän kokoisiksi.
Suomalaisen männyn geneetinen monimuotoisuus näyttäisi tämän yhden esimerkin valossa olevan suppea, sillä yhtään puuta ei voi kelpuuttaa jatkojalostukseen, mutta siperian lehtikuusi antoi jo ensimmäisen sukupolven aikana huippuyksilöitä jalostukseen ongelmallisella peltomaalla, jolla on ravinne-epätasapaino ja varmasti myös boorin puutetta puiden hyvän kasvun kannalta.http://www.yara.fi/fertilizer/products/the_forest_fertilizers/rauta_pk.aspx
Kokeillaanpa tuota osoitetta onnistuuko.
Pellonmetsityksen PK:ssa on melkein sama määrä booria kuin Booriravinteessa. Jos kummankin lannoitteen kilohinta on sama, niin kannattanee käyttää Pellonmetsityksen PK:ta boorilannoitteena, sillä siinä on myös kaliumia, fosforia,kuparia ja sinkkiä, joita ei ole Booriravinteessa.Lisäksi olen pannut merkille mäntyjen ja kuusentaimien huonon kasvun ja latvahäiriöt maanteiden rakentamisen yhteydessä suoritetuilla läjitusalueilla, joihin on ajettu tiepohjan routivia maita ja joihin on sitten luontaisesti syntynyt taimikot.
Mänty ja kuusi kasvavat monesti alun jälkeen huonosti ja latvat oireilee, mutta hieskoivu kyllä kasvaa ihan hyvin, joka hieskoivulla tarkoittaa sitä että mutkaa mutkan perää tulee, mutta kasvaa kuitenkin hyvin pituutta.
Teetin neulasanalyysin männyntaimista, jotka kasvoivat yhdessä tällaisessa läjitysalueessa, jonka korkeus ympäröivästä maanpinnasta oli n. 2m ja laajuus 0,3ha ja maa oli routivaa hiesua ja soraa.Keskellä läjitysaluetta männyntaimet olivat huonovointisia, mutta reunoilla olivat kasvaneet lähes normaalisti.
Tässä tulokset: N(g/kg)= 14,9, F=1,92, K=5,98, Ca= 2,56, Mg=0,99, B(mg/kg)=1,5, Mn=282 ja Zn=47.
Eli oli boorin puutetta. Nyt on menossa seuranta (tämä kesä toinen)miten taimet elpyy boorilannoitteella.Mielenkintoinen keskustelu boorista, koska itsekkin olen paininut noiden taimien latvaoireiden kanssa koko sen ajan kun olen perustanut taimikoita eli 20 vuotta. Männyntaimikoissa on ollut koko 2000-luvun paljon latvan pääsilmun kuolemia ja kovakasvuiselle taimelle se tietää melkokoista mutkaa runkoon ja pilaa tyvitukin, kun kasvu jatkuu sitten sivuoksasta. Monesti myös päälatvakasvain jää lyhyeksi ja sille näyttäisi olevan selvä syy eli haavanversoruostetartunta pilaa pituuskasvun ja sivuoksat sitten kasvavat ohi ja pensastavat latvan. Vaikka olen tehnyt lannoituskokeita koemielessä RPK:lla, Pellonmets. PK:lla, kaliumilla, ja boorilla näissä männyntaimikoissa, en ole huomannut mitään eroa lannoittamatta jätettyihin taimikoihin. Ainoan selvän parannuksen, ei juurikaan latvahäiriöitä, olen havainnut talvien 2009 ja 2010 jälkeen, jotka olivat pakkastalvia ja päätelmä on, että männyn pääsilmu ei kestä lauhoja talvia, vaan sen elivoima tuhoutuu keskitalven pitkissä pluslämpötiloissa.
Kyllä sateinen kevät on ollut taimistutuksille suotuisa ja olisi ollut puiden siemenillekkin, jos puissa olisi ollut siementä.
Kainuussa on nyt menossa 4 kesä, kun männyissä ei ole juurikaan siementä.
Eikä tänäkään kesänäkään näy pikkupäpyjä männyissä ( n. 10m taimikot, isommista puista ei näe), joten suraava mahdollinen männyn hyvä siemenvuosi on aikaisintaan kolmen vuoden päässä.Jokin sieni vielä vaivaa 3.. 5 m kuusentaimikoita, sillä vanhat neulaset näyttävät tippuvan monista taimista kokonaan.
Olisko tämä kosteus syynä?Sitä miksi laajempi myyrähuippu jäi vaisuksi on tutkijoiden arviotavissa.
Anton tietenkin tietään tämänkin paremmin kuin tutkijat, mutta ei varmastin paljasta tuota syytä meille.
Minun taimikoissani ennuste myyrähuipusta tosin meni nappiin Keski-Suomessa.
Tosin se menee näin, että tänäkin kesänä monissa taimikoissa myyrät lisääntyvät ennätys tahtia ja myyrähuippu ja tuhot tulee sitten ensi syksyn ja talven aikana.Ei tullut myyrähuippua, mutta kovasti yritti.
Viime kesän loukkupyynti esti sen.
4ha taimikoita oli pyynnissä, parilla hentaarilla niistä oli kovasti nouseva metsämyyräkanta.
Toiselta näistä pahimmista, viime kevään kuusen istutusalasta, hehtaarilta myyriä tuli 250 kpl ja toiselta jo vuotiselta kuusentaimikolta 100kpl.
Eikä mainittavia tuhoja.
Lisäistustarvetta ei ole.
Jos en olisi pyytänyt myyräriä pois, niin olisi taas hikinen ja kallis homma istuttaa uudelleen ainakin tuo viime kevään taimikko.Ja se hyöty vielä että taimikoiden kasvukehitys ei pysähtynyt pariksi vuodeksi ja vesakko saanyt ylioteen, joka ainakin jo kaksi kesää kasvaneella uudisalalla olisi pitänyt ensin tuhota, ennenkuin täydennysistutusta olisi kannattanut ajatellakkaan.
Lisäksi metsämyyrähän syö ensin taimen pääsilmun ja sitten hakee muidenkin oksien silmuja, joten sivuoska saattaa jo 1…2,0m taimesta ottaa uuden latvan ja pilata tyvitukin.
Jatkoa edelliseen:
Viime kevään istutusalalla oli vioitettuja taimia n.10..15%, joista n. 20%
oli vioitettu siten, että kaikki silmut oli syöty ja lisäksi kaikki oksat ja
osa latvaakin. Yleensä vioitus oli pääsilmun syönti.
Kun huomioidaan pyyntimäärä 250 kpl/ha ja se että, jos ei olisi pyydety ja
myyrät olisivat saaneet lisääntyä vapaasti koko kesän, niin voi vain
arvailla mitkä tuhot 600 myyrää/ha olisi sitten tehnyt.
Eli myös tässäkin tapauksessa voidaan katsoa pyynti onnistuneeksi
torjuntakeinoksi.Mysteeriksi jää edelleen, miksi myyriä oli heinättömällä ja paljaalla
mätästysalueella niinkin paljon ja että lisääntyivät 4kk samaa tahtia,
sillä myyriä loukuissa oli aina jokseenkin sama määrä lokakuulle asti ja
vasta marraskuun tuolokset näyttivät reilua pudotusta.
Kun nyt tarkastin toissa talvena hakkuussa maahan kaadettua kuusenlatvaa,
niin ei siitä ollut syöty yhtään silmua.
Joten mysteeriksi edelleen jää, mistä löytyi tuolla alueella syötävää ja
mitä se oli, jossa oli vain sammalta tarjolla. Oksakasat ovat tietenkin
hyviä suoja- ja lisääntymispaikkoja, mutta mikä sai aikaan myyrien
massalisääntymisen tuolla alueella, sillä näyttäisi siltä että myyrät juuri
lisääntyivät eivät tulleet muualta, sillä tuo 200 m. päähän metsään
ulottuvalta pyytöriviltä loppui myyrien loukkuun jäänti jo yhden
tarkastuskerran jälkeen.
Lämpökö oli se syy?Tänä kesänä ja tulevinakin myös jatketaan samalla alueella myyrien pyyntiä
rohkaistuneena tuloksista.
