”Osaran aukeita on ikävä. Marjaa kasvoivat vallan vietävästi ja penkalta oli hyvä kerätä. Metsätkin on aurausalueilla paremmat ja kasvavat nopeasti. Olenkin sitä mieltä, että syväauraukset takaisin ja heti.”

Puolukka on valomarja ja parhaat sadot tulee avohakkuille. Tiheässä metsäässä se ei kasva ja eikä kovin hyvin harvemmillakaan.

Kun olen seurannut noita Metsähallituksessa tehtyjä aurauksia ja mäntyistutuksia niille vähänkään rehevimmillä paikoilla, niistä ei löydy juurikaan yhtään suoraan kasvavanutta puuta. Kova kasvu niissä on, mutta tyvitukkia ei tule.

Saahan tuota samanlaista jälkeä kun ojitusmätästää riittävän syvillä ojilla.

Kylllä.Näin olen tehynyt kaivanut ojia 15m välein rämeelle piennartien ojasta kangasta kohti 5ha alueella, josta ei pohjamaata aluksi löydy ja turvekerros jotain 2m ja kankaan laitaan tullessa turve menee nollaan.

Enkä ole laskenut kustannuksia, kun tuli ostettua tuossa 2009 dieseliä 25 sentillä/litra 2 m3. Ei tule ojametri kalliiksi omana työnä.
Vielä olisi pari hehtaaria kaivettavaa. Syksyllä taas jatketaan.
Mitään huippukasvua ei tietenkään rämeelle saa, mutta oli 40 vuotta ojituksesta kasvanut sen verran mäntyä ja koivua , että kelpasi metsäyhtiölle muiden hakkuiden ohessa ja aukkohakattiin.
On ojiteltu, niin että ojamaat levitetään 5..6 m molemmin puolin ja kun on vanhoja mäntyjä vielä siemenpuina niin eiköhän siihen saada hyvä taimikko ja keskelle sarkaa jää vielä ajoura.

Kasvaa sen minkä kasvaa.

Märkä istutuspaikka aiheuttaa tuon kellastuneen värin ja liian märkä istutuspaikka tappaa jo taimen pian.
Nyt kun on ollut kaksi kovasateista kesää ja jos muokkausta eli naveromätästystä ei ole tehty niin alimmilla paikoilla vettä läpäisemättämillä mailla taimet kellastuu ja kuolee.

Kuoppamätästys pitäisi kieltää. Vettäläpäisettömillä paikoilla kuopat ovat vettä täynnä piripintaan sateisina kesinä ja aina kovan sateen jälkeen muulloikin.
Vaikka kuusi on kosteiden paikkojen puu, ei se märässä maassa menesty, kuten ei muutkaan puut.

Olisin myös sitä mieltä että erilaisia metsätiloja omistavan on ajatelva myös sitä että metsätila säilyy myyntiin tarjottaessa houkuttelevana kohteena ostajalle. Itselle houkutteleva kohde on sellainen, että siinä on heti hakattavaa puolet ostohinnasta, ojitukset on kunnossa, taimikot on hoidettu, tie perille eikä tuottamatonta alaa ole yhtään.
Ja metsän kasvun tuotto sitten sijoitetulle pääomalle olisi n.5%.

Tuonne lukijoiden kuviin laitoin kuvan itse ojitetusta rämeestä, jossa ojat on 15m välein ja männyt ojan varressa ovat kasvaneet 13 vuodessa tilavuudeltaan 4 kertaisiksi. Tuollainen kohde myös ostettavassa metsätilassa on houkutteleva. Huima kasvu pelkällä ojituksella joko kemera tuella tai itse tehtynä silloin, kun kemeran vaadittava 80 ha ojituspintala ei täyty.

Vaikka tänä kesänä täällä Länsi-Kainuussa on satanut paljon, niin viime kesänä satoi alkukesän kuivemman jakson jälkeen myös paljon. Pitkät yli kahden vuorokauden sadejaksot altistavat männyt haavanversoruosteelle ja vaikka näitäkin jaksoja tänä kesänä on ollut, niin ihmeen vähän näkee keltaista sienitartuntaa taimissa. Pienille aliskasvoskuusille näyttää taas tulevan jokavuotinen suopursuruostesyksy. Vasta kolme vuotta sitten oli täällä Kainuussa kaikkien aikojen suopursuruoste-epidemia, jonka jäljiltä suuri osa pituutta kasvavista kuusista kadotti latvansa ja joka nyt näkyy latvamutkana, kun sivuoksa jatkaa uutena latvana.