Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
http://www.yara.fi/fertilizer/products/the_forest_fertilizers/rauta_pk.aspx
Kokeillaanpa tuota osoitetta onnistuuko.
Pellonmetsityksen PK:ssa on melkein sama määrä booria kuin Booriravinteessa. Jos kummankin lannoitteen kilohinta on sama, niin kannattanee käyttää Pellonmetsityksen PK:ta boorilannoitteena, sillä siinä on myös kaliumia, fosforia,kuparia ja sinkkiä, joita ei ole Booriravinteessa.Lisäksi olen pannut merkille mäntyjen ja kuusentaimien huonon kasvun ja latvahäiriöt maanteiden rakentamisen yhteydessä suoritetuilla läjitusalueilla, joihin on ajettu tiepohjan routivia maita ja joihin on sitten luontaisesti syntynyt taimikot.
Mänty ja kuusi kasvavat monesti alun jälkeen huonosti ja latvat oireilee, mutta hieskoivu kyllä kasvaa ihan hyvin, joka hieskoivulla tarkoittaa sitä että mutkaa mutkan perää tulee, mutta kasvaa kuitenkin hyvin pituutta.
Teetin neulasanalyysin männyntaimista, jotka kasvoivat yhdessä tällaisessa läjitysalueessa, jonka korkeus ympäröivästä maanpinnasta oli n. 2m ja laajuus 0,3ha ja maa oli routivaa hiesua ja soraa.Keskellä läjitysaluetta männyntaimet olivat huonovointisia, mutta reunoilla olivat kasvaneet lähes normaalisti.
Tässä tulokset: N(g/kg)= 14,9, F=1,92, K=5,98, Ca= 2,56, Mg=0,99, B(mg/kg)=1,5, Mn=282 ja Zn=47.
Eli oli boorin puutetta. Nyt on menossa seuranta (tämä kesä toinen)miten taimet elpyy boorilannoitteella.Mielenkintoinen keskustelu boorista, koska itsekkin olen paininut noiden taimien latvaoireiden kanssa koko sen ajan kun olen perustanut taimikoita eli 20 vuotta. Männyntaimikoissa on ollut koko 2000-luvun paljon latvan pääsilmun kuolemia ja kovakasvuiselle taimelle se tietää melkokoista mutkaa runkoon ja pilaa tyvitukin, kun kasvu jatkuu sitten sivuoksasta. Monesti myös päälatvakasvain jää lyhyeksi ja sille näyttäisi olevan selvä syy eli haavanversoruostetartunta pilaa pituuskasvun ja sivuoksat sitten kasvavat ohi ja pensastavat latvan. Vaikka olen tehnyt lannoituskokeita koemielessä RPK:lla, Pellonmets. PK:lla, kaliumilla, ja boorilla näissä männyntaimikoissa, en ole huomannut mitään eroa lannoittamatta jätettyihin taimikoihin. Ainoan selvän parannuksen, ei juurikaan latvahäiriöitä, olen havainnut talvien 2009 ja 2010 jälkeen, jotka olivat pakkastalvia ja päätelmä on, että männyn pääsilmu ei kestä lauhoja talvia, vaan sen elivoima tuhoutuu keskitalven pitkissä pluslämpötiloissa.
Kyllä sateinen kevät on ollut taimistutuksille suotuisa ja olisi ollut puiden siemenillekkin, jos puissa olisi ollut siementä.
Kainuussa on nyt menossa 4 kesä, kun männyissä ei ole juurikaan siementä.
Eikä tänäkään kesänäkään näy pikkupäpyjä männyissä ( n. 10m taimikot, isommista puista ei näe), joten suraava mahdollinen männyn hyvä siemenvuosi on aikaisintaan kolmen vuoden päässä.Jokin sieni vielä vaivaa 3.. 5 m kuusentaimikoita, sillä vanhat neulaset näyttävät tippuvan monista taimista kokonaan.
Olisko tämä kosteus syynä?Sitä miksi laajempi myyrähuippu jäi vaisuksi on tutkijoiden arviotavissa.
Anton tietenkin tietään tämänkin paremmin kuin tutkijat, mutta ei varmastin paljasta tuota syytä meille.
Minun taimikoissani ennuste myyrähuipusta tosin meni nappiin Keski-Suomessa.
Tosin se menee näin, että tänäkin kesänä monissa taimikoissa myyrät lisääntyvät ennätys tahtia ja myyrähuippu ja tuhot tulee sitten ensi syksyn ja talven aikana.Ei tullut myyrähuippua, mutta kovasti yritti.
Viime kesän loukkupyynti esti sen.
4ha taimikoita oli pyynnissä, parilla hentaarilla niistä oli kovasti nouseva metsämyyräkanta.
Toiselta näistä pahimmista, viime kevään kuusen istutusalasta, hehtaarilta myyriä tuli 250 kpl ja toiselta jo vuotiselta kuusentaimikolta 100kpl.
Eikä mainittavia tuhoja.
Lisäistustarvetta ei ole.
Jos en olisi pyytänyt myyräriä pois, niin olisi taas hikinen ja kallis homma istuttaa uudelleen ainakin tuo viime kevään taimikko.Ja se hyöty vielä että taimikoiden kasvukehitys ei pysähtynyt pariksi vuodeksi ja vesakko saanyt ylioteen, joka ainakin jo kaksi kesää kasvaneella uudisalalla olisi pitänyt ensin tuhota, ennenkuin täydennysistutusta olisi kannattanut ajatellakkaan.
Lisäksi metsämyyrähän syö ensin taimen pääsilmun ja sitten hakee muidenkin oksien silmuja, joten sivuoska saattaa jo 1…2,0m taimesta ottaa uuden latvan ja pilata tyvitukin.
Jatkoa edelliseen:
Viime kevään istutusalalla oli vioitettuja taimia n.10..15%, joista n. 20%
oli vioitettu siten, että kaikki silmut oli syöty ja lisäksi kaikki oksat ja
osa latvaakin. Yleensä vioitus oli pääsilmun syönti.
Kun huomioidaan pyyntimäärä 250 kpl/ha ja se että, jos ei olisi pyydety ja
myyrät olisivat saaneet lisääntyä vapaasti koko kesän, niin voi vain
arvailla mitkä tuhot 600 myyrää/ha olisi sitten tehnyt.
Eli myös tässäkin tapauksessa voidaan katsoa pyynti onnistuneeksi
torjuntakeinoksi.Mysteeriksi jää edelleen, miksi myyriä oli heinättömällä ja paljaalla
mätästysalueella niinkin paljon ja että lisääntyivät 4kk samaa tahtia,
sillä myyriä loukuissa oli aina jokseenkin sama määrä lokakuulle asti ja
vasta marraskuun tuolokset näyttivät reilua pudotusta.
Kun nyt tarkastin toissa talvena hakkuussa maahan kaadettua kuusenlatvaa,
niin ei siitä ollut syöty yhtään silmua.
Joten mysteeriksi edelleen jää, mistä löytyi tuolla alueella syötävää ja
mitä se oli, jossa oli vain sammalta tarjolla. Oksakasat ovat tietenkin
hyviä suoja- ja lisääntymispaikkoja, mutta mikä sai aikaan myyrien
massalisääntymisen tuolla alueella, sillä näyttäisi siltä että myyrät juuri
lisääntyivät eivät tulleet muualta, sillä tuo 200 m. päähän metsään
ulottuvalta pyytöriviltä loppui myyrien loukkuun jäänti jo yhden
tarkastuskerran jälkeen.
Lämpökö oli se syy?Tänä kesänä ja tulevinakin myös jatketaan samalla alueella myyrien pyyntiä
rohkaistuneena tuloksista.”Nyt tänä keväänä huomaan, että viime kevään istutukkaista n. puolesta on latvasilmut syöty, mutta vanhemmalta istutukselta ei yhtään.
Mikä siis mahdollisti metsämyyrien räjähdysmäisen kasvun ja lisääntymisen tuolla viime kevään istutusaukolla ja miksi myyriä ei pyynnillä saatu sille tasolle alle 20 kpl/ ha, ettei vakavia vahinkoja taimille tulisi.
Olen nyt tullut siihen tulokseen että edeltävän talven aukkohakkuun oksakasat olivat metsämyyrälle oivallisia pesä- ja piilopaikkoja, jossa isojen puiden latvat tarjosivat tuoreita silmuja ruoaksi koko kesälle ja kun oksakasat tarjosivat ruokaa, niin mitään tarvetta ei ollut liikkua muulla alueella ruokaa etsimassä eli loukkujen syötit eivät houkutelleet riittävästi hyvin syöneitä myyriä. ”
Lisään ja korjaan tuota aiempaa kirjoitustani nyt, kun olen tarkistanut taimikot lumien sulettua.
Ensinnäkin myyräpyytöjä oli n.30 kpl/ha ja lisäksi vielä ympäröivissä metsissä 16 kpl, joista puolet oli linjassa 200m:n päähän metsään pois taimikoilta ja muut taimikoita ympäröivissä lähimetsissä n. 25m päässä.
Nuo pyyntimäärät viime kesältä olivat n.100 kpl/ha 3 kesää vanhalla aukolla ja yhden kesän aukolla 250 kpl/ha ja kaikki myyrät olivat kiipeileviä, taimien silmuja ja oksia syöviä, punaselkäisiä metsämyyriä, jotka eivät vioita taimen rungon kuorta kuten peltomyyrät.Tulokset:
Vanhalla taimikolla ei ollut kuin muutamia taimia, joista oli pääsilmu syöty eikä yhtään oksattomaksi syötyä.
Määrän 100 kpl/ha voidaan katsoa tekevän jo pahaa jälkeä tamikossa.
Eli oli olemattoman vähän vioitettuja taimia ja pyynti voidaan katsoa hyvin onnistuneeksi torjuntakeinoksi.”Kasvit käyttävät puolustukseen mm. myrkkyjä. Liekö tuota edes vaivauduttu tutkimaan mitä puuntaimet käyttävät. Luonnontaimet osaavat selvästi maistua huonolta. Luulisi tuon olevan tutkittavissa ja saattaisi sopivalla aineseoksella maku olla jopa muutettavissa pahemmaksi.”
Koivun taimen kuori tyvestä muuttuu myyrille tappavaksi parissa vuodessa istutuksesta.
Toiminee silloin kun myyräkanta on kohtullinen, mutta siitä huolimatta myyrähuipun aikaan myyrät syövät kuorta ja aiheuttavat taimeen lahovian, vaikka tietävät sen tappavan.
Työläs toimenpidehän tuokin myrkkyaineen ruiskutus jokaisen taimen juurelle mahdollisesti useammin kesässä on, että myrkky pysyisi taimessa vuosia.
Mieluummin pitäisi jalostaa taimet sellaiseksi, että ne itse tuottaisivat jonkun myyrille kohtalokkaan myrkyn.Kun tuo 200 merkkia on yläraja, kaikkea en tuohon edelliseen kirjoitukseen saanut sopimaan, joten jatkan.
Ketut ja supikoirat eivät olisi voineet tehdä tuolle viiime kevään istutusalueelle enempää kuin minäkään, vaikka miitä olisi ollut kuinka paljon tahansa.
Miksi sitten ainoa pienpeto lumikko, joka olisi päässyt oksakasojen alle, ei tullut avuksi?
Nythän minulla olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada jotain todistusta piepetojen hyödyllisyydestä myyrien torjunnassa.
Eihän kukaan metsästä lumikkoa, kun se on rauhoitettu.