Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nythän ei ole mitään myrkkysyöttiä kaupoissa tarjolla metsissä eläville myyrille. On vain hiirille ja rotille kalliita myrkyssä liotettuja kaurahiutaleita. Kyselin tuota tehoainetta ( että itse tekisin kaurahiutaleista myrkkysyöttejä) Berneriltä, joka näitä hiiren ja rotan myrkkysyöttejä valmistaa, niin sieltä sain tiedon että metsämyyrille ei näitä tyotteita saa käyttää. Itse menneinä vuosina käytin näitä kaurahiutaleita, mutta syöttäminen tuli liian kalliiksi ja lopetin, sillä syöttäminen kesti ja kesti ja jatkui kuukausia ja vaikutti siltä ettei niissä ollut mitään tehoa. Nykyisin pyydän myyrät ja talvella sitten tarkistan onko vielä hengitysaukkoja.
Tuohon myyrien ilmareikiin myrkkyrakeita, jota olen itsekin harrastanut, sanoisin että sillä ei ole juurikaan vaikutusta tuhoihin ja lisäksi se on kiellettyä. Joskus 1990-luvun alussa yhdellä 2 ha männyn uudistusalalla huomasin, kun ensilunta satoi n. 20 cm reikiä lumessa.Tuolloin näitä reikiä näkyi vähän joka paikassa täällä päin ja törmäsin ensimmäistä kertaa metsämyyrätuhoihin. Ensilumen tultua huomasin, että tuho oli jo tapahtunut. Kaikkien 1,0…1,5 m männyntaimien silmuja oli syöty tai ainakin latvan pääsilmut 100%:sti.
Eli joskus tuo lumireikään myrkkyrakeiden ( kielletty) sirottelu on myöhässä, sillä tuho tapahtui jo sulan maan aikana. Tuosta rehevästi kasvaneesta männyntaimikosta tuli sitten varsinainen murheenkryyni. Jouduin käymään lähes kaikki taimet puukon ja sahan kanssa läpi, kun oli monilatvaisia tai sivuoksasta pahaa mutkaa tekeviä taimia.
Moni on täälläkin epäillyt tuleeko pahasta männyn taimikon myyrätuhosta kunnon metsää ollenkaan. Nyt n. 7m taimikko on suurelta osin sellupuuksi jäävää tai ainakin parhaiten lasvaneiden ensimmäisen tukki on pilalla. Puhumattakaan siitä mikä olisi tilanne, jos en olisi käynyt taimikkoa läpi ja katkonut ylimääräiset latvat.Saahan tuon 4,75e vielä vähentää verotuksessakin. Jos on metsän myyntejä ja muutenkin, niin vähennys vielä n. -23%= 3,66 e.
Verrattuna, että ostaa hiirenliskut =2 e puutavaralle jää enää 1,66e.
Omaa työtä ei voi verotuksessa vähentää.
Kannattaako ruvetä enää tekemään itse?Tuossa myyrälaudan paketissa on kaksi lisävivulla (siistimpää ottaa raato pois) varustettua hiirenloukkua n. 2,5 e yhteensä. Laudat ja hiirrenlukut yhteensä -ALV 23%= 4,75e.
Kannattaako enää itse ruveta töihin, kun laudoille jää hintaa 2,2 e.Minulle on sama onko pienpetoja vai ei. Se riittää, että viritän joka kesä kaikille alle 1,5m taimikoille loukut ja tiedän aina millainen myyräkanta on ja miten kehittyy. Nyt Viitasaarella tuolla 1 ha:n alueella, jossa oli viime kesänä valtavasti metsämyyriä, ei ollut yhtään 30 myyrälaudan 60 liskussa, kun kesäkuussa kävin tarkastamassa.Vasta syyskuussa vaihdan uudet syötit ja saan sitten selville tulevan talven tilanteen ja tarpeen vaatiessa tihennetään tarkastuskertoja, jos näyttää että myyriä on enemmän.Valtakunnalliset myyräennustukset on minulle se sama. Myyrät eivät tee tuhojaan, kun ne vain viitsii pyytää pois.
”Metsäkupsalle sanoisin,että on varmasti nöyrä hetki,kun 10 hehtaaria saa kontolleen totaalista myyrätuhoa.Ne täydennystaimet joutuu istuttaman heinän keskelle.Tuossa tilanteessa taimikko useinlähtee lapasesta.Tosi usein nämä myyärnsyömät kasvattavat yllätävän hyvän juuriverson,joka ponnekkaasti pinnistelee heinikossa.”
On tuo yllä oleva hyvin tuttua minullekkin. Viisi vuotta yritettiin yhtä kohdetta ja joka vuosi täydennettiin uusilla taimilla heinikoon ja vatukoon. Oli aivan liian rankkaa ja turhauttavaa hommaaa. Sen jälkeen kun aloin pyytää myyrät pois loukuilla on tuo myyräongelma jäänyt kokonaan pois. Viime kesänä oli 4 ha oli myyrälaudoilla (http://www.myyralauta.fi/). Yhdellä hentaarilla uutta kuusenistutusta oli erittäin vahva metsämyyräkanta, josta myyriä pyysin 250kpl/ha ja taimikko pelastui. Pari ensimmäistä vuotta olisi tarkeintä saada istutetut taimet kasvamaan ilman myyriä, sitten jo heinittyminen hankaloittaa ja vaikeuttaa taimien selviytymistä ja teettää valatavasti työtä. Eniten pelkään myyrien aiheuttamaa tuhoa taimikolle, muut työt kuten heinääminen ja vesakon raivaus on sitten leikin tekoa siihen nähden mihin myyrät voivat aiheuttaa. Minulla tulee aina uudistusalalle muuräloukut pyytämään.
Männyntaimien tämän vuoden kasvu oli kelvannut myös arvatenkin metsolle. Hehtaarin alueelta Kajaanissa oli syöty ehkä puolesta keväällä istustetuista taimista tämän vuoden kasvu. Yhden syödyn taimen juurelta löytyi kanalinnun jätöstä. Lintu lienee metso, sillä onhan sen ruokana talvella männyn neulaset. Ilmeisesti ei liene kovin suuri vahinko, jos taimi tekisi vielä tänä kesänä silmun ensi vuoden kasvua varten. Sen näkee sitten myöhemmin syksyllä.
”Kyllähän se tosiasia on, että liian ”steriili” metsänhoito on vähentänyt kanalintuja eniten. Suojapaikkoja linnut tarvitsevat ja hyvin hoidetusta puupellosta niitä ei löydy. Tiheitä metsikköjä tarvittaisiin, minne kanahaukka ei pääse. Pienet kitukasvuiset kuuset tulisi jättää myös rauhaan. Suon ja kankaan väliin pitäisi jättää pieni kaistale koskematta luonnon tilaan.”
Tuosta en ole kyllä yhtään samaa mieltä. Suomen metsät on yleensä niin pusikoituneet että jo kanalinnun lentoon lähtö maasta on riskipeliä.
Itsellä on on ollut juuri hoidetussa taimikossa useana vuonna koppelo pesimässä. Tänä vuonna oli teeren ja koppelon pesä ( katso lukijoiden kuvat), jotka molemmat tuhoutuivat. Viime kesänä myös oli samalla taimikolla koppelo hautomassa ja silloin poikaset kuoriutuivat. Olipa kanalinnun pesä siellä taikka täällä niin oman kokemukseni mukaan niistä 75 % epäonnistuu, vaikka yhtään metsäkonetta ei työskentelisi Suomen metsissä pesintäaikana. Siinä syy lintukatoon. Pesinnän epäonnistumisen syyt ovat sitten pohdinnan aihe erikseen. Hoidettu taimikko tai metsäkone se tuskin on.Kaikki kommentit ovat harvinaisen totta.Vain harvat täälläpäinkään tekevät jotain metsiensä uuden kasvun eteen. Taimikot saavat kehittyä kuten Venäjällä, eli koskaan istutuksen jälkeen ei enää vaivauduta hoitotoimiin. Metsäviranomaisille pitäisi antaa rangaistusmahdollisuudet panna järjestykseen tämä piittaamattomuus.
Peltojen metsitys suomalaiselle männylle on haastavaa. Lähetin lukijoiden kuviin aiemmin tänä keväänä ennen palstan uudistusta kuvan MTT:n Muhoksen Tahvolantilan siperian lehtikuusikosta. Siinä paras puu olikasvanut jo 35 vuodessa kuution kokoon ja hyvin suoraksi ja n. 25 m pitkäksi. Tosin monet taimet olivat kasvuhäiröisiä ja kasvaneet latvaa vaihtaen täysin susipuiksi.
Samalla pellolla on myös 30..50 m päässä samalta ajalta yhtä vanha männyn istutus, jossa ei ole yhtään tukiksi kehittyvää puuta. Ovat jääneet lyhyiksi, vähän yli 10 metrisiksi ja verrattuna lehtikuusiin mitättömän kokoisiksi.
Suomalaisen männyn geneetinen monimuotoisuus näyttäisi tämän yhden esimerkin valossa olevan suppea, sillä yhtään puuta ei voi kelpuuttaa jatkojalostukseen, mutta siperian lehtikuusi antoi jo ensimmäisen sukupolven aikana huippuyksilöitä jalostukseen ongelmallisella peltomaalla, jolla on ravinne-epätasapaino ja varmasti myös boorin puutetta puiden hyvän kasvun kannalta.