Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”Kuseessä on kivennäismaapelto (hiesua). Monet rungot ovat mutkaisia ja alueella on aukkopaikkoja joista puusto puuttuu kokonaan.”
Aika tyypillinen tapaus sen ajan männyn peltoistutuksesta ja tämänpäivänkin hienojakoisten ja rehevien maiden istutuksista.
Ensinnäkin istutuksen jälkeisten vuosien seuranta on jäänyt tekemättä.
– ei ole heinätty – taimia kuolee ja tulee aukkoja
– myyrien torjunta jäänyt tekemättä ( ainoa tepsivä keino = myyrien pyynti)- tulee mutkia runkoon, kun latvasilmut on syöty
– ei ole arvioitu joka kevät lumen painamien taimien suoruutta ja oikaistu – tulee lenkoja runkoja
– riittävän tieheä taimikko väli 1,5m..2m – oksaisuus pysyy kurissa
– ei ole torjuttu haapaa – versoruoste tekee mutkia runkoon
– vesakon torjunta jää tekemättä – kasvaa sitten vain toisarvoista hieskoivua
– jos ei ole hirvialuetta ei sähköistä hirviaitaa tarvita
Kaikki tuo vaatii vain työtä, ei rahaa, mutta melkein kaikilla metsänomistajilla on se käsitys että, kun kerran taimet on saatu maahan, niin se on siinä, odotellaan sitten vain tukkimetsän kasvavan.
Nyt 40 vuoden aikana pellon ravinnetasapaino on parantunut huomattavasti, joten uudistaminen myös männylle onistuu paremmin kuin ensimmaisellä kerralla.
”Osaran aukeita on ikävä. Marjaa kasvoivat vallan vietävästi ja penkalta oli hyvä kerätä. Metsätkin on aurausalueilla paremmat ja kasvavat nopeasti. Olenkin sitä mieltä, että syväauraukset takaisin ja heti.”
Puolukka on valomarja ja parhaat sadot tulee avohakkuille. Tiheässä metsäässä se ei kasva ja eikä kovin hyvin harvemmillakaan.
Kun olen seurannut noita Metsähallituksessa tehtyjä aurauksia ja mäntyistutuksia niille vähänkään rehevimmillä paikoilla, niistä ei löydy juurikaan yhtään suoraan kasvavanutta puuta. Kova kasvu niissä on, mutta tyvitukkia ei tule.
Saahan tuota samanlaista jälkeä kun ojitusmätästää riittävän syvillä ojilla.
Mitä ihmettä nuo ”tagit” on?
Jos niitä napauttaa niin se ei johda mihinkään uuteen sivuun, jossa esim.olisi tietoa mustikasta.
Kylllä.Näin olen tehynyt kaivanut ojia 15m välein rämeelle piennartien ojasta kangasta kohti 5ha alueella, josta ei pohjamaata aluksi löydy ja turvekerros jotain 2m ja kankaan laitaan tullessa turve menee nollaan.
Enkä ole laskenut kustannuksia, kun tuli ostettua tuossa 2009 dieseliä 25 sentillä/litra 2 m3. Ei tule ojametri kalliiksi omana työnä.
Vielä olisi pari hehtaaria kaivettavaa. Syksyllä taas jatketaan.
Mitään huippukasvua ei tietenkään rämeelle saa, mutta oli 40 vuotta ojituksesta kasvanut sen verran mäntyä ja koivua , että kelpasi metsäyhtiölle muiden hakkuiden ohessa ja aukkohakattiin.
On ojiteltu, niin että ojamaat levitetään 5..6 m molemmin puolin ja kun on vanhoja mäntyjä vielä siemenpuina niin eiköhän siihen saada hyvä taimikko ja keskelle sarkaa jää vielä ajoura.Kasvaa sen minkä kasvaa.
Nuo vesikuopat eivät ole tarpeellisia, kun vieressä olevien ojien pohjilta löytyy kyllä vettä kasteluun kuivana aikana.
Ja miksi taimi tarvitsisi kastelua, kun vesikuoppa on täynnä vettä?
Lisäksi tuo vesikuoppa on pois puiden juuriston pinta-alasta.
Märkä istutuspaikka aiheuttaa tuon kellastuneen värin ja liian märkä istutuspaikka tappaa jo taimen pian.
Nyt kun on ollut kaksi kovasateista kesää ja jos muokkausta eli naveromätästystä ei ole tehty niin alimmilla paikoilla vettä läpäisemättämillä mailla taimet kellastuu ja kuolee.Kuoppamätästys pitäisi kieltää. Vettäläpäisettömillä paikoilla kuopat ovat vettä täynnä piripintaan sateisina kesinä ja aina kovan sateen jälkeen muulloikin.
Vaikka kuusi on kosteiden paikkojen puu, ei se märässä maassa menesty, kuten ei muutkaan puut.Märkä istutuspaikka aiheuttaa tuon kellastuneen värin ja liian märkä istutuspaikka tappaa jo taimen pian.
Nyt kun on ollut kaksi kovasateista kesää ja jos muokkausta eli naveromätästystä ei ole tehty niin alimmilla paikoilla vettä läpäisemättämillä mailla taimet kellastuu ja kuolee.Kuoppamätästys pitäisi kieltää. Vettäläpäisettömillä paikoilla kuopat ovat vettä täynnä piripintaan sateisina kesinä ja aina kovan sateen jälkeen muulloikin.
Vaikka kuusi on kosteiden paikkojen puu, ei se märässä maassa menesty, kuten ei muutkaan puut.Olisin myös sitä mieltä että erilaisia metsätiloja omistavan on ajatelva myös sitä että metsätila säilyy myyntiin tarjottaessa houkuttelevana kohteena ostajalle. Itselle houkutteleva kohde on sellainen, että siinä on heti hakattavaa puolet ostohinnasta, ojitukset on kunnossa, taimikot on hoidettu, tie perille eikä tuottamatonta alaa ole yhtään.
Ja metsän kasvun tuotto sitten sijoitetulle pääomalle olisi n.5%.Tuonne lukijoiden kuviin laitoin kuvan itse ojitetusta rämeestä, jossa ojat on 15m välein ja männyt ojan varressa ovat kasvaneet 13 vuodessa tilavuudeltaan 4 kertaisiksi. Tuollainen kohde myös ostettavassa metsätilassa on houkutteleva. Huima kasvu pelkällä ojituksella joko kemera tuella tai itse tehtynä silloin, kun kemeran vaadittava 80 ha ojituspintala ei täyty.
Aloittajalle sanoisin että tamä sadekesä ei ole ensimmäinen Suomen Jääkauden jälkeisessä historiassa. Täällä kasvavat puut ovat sopeutuneet sadekesiin ja muihinkin sään vaihteluihin, muutenhan Suomessa ei kasvaisi enää puita. Tottakai nämä sadekesien vitsaukset esimerkiksi haavanversoruoste männylle, suopursuruoste kuuselle ja koivun ruoste hieskoivulle alentaa puiden kasvua, mutta ei hävitä niitä.
Itsellä on hakusessa tällä hetkellä kuusia joihin suopursuruoste ei tartu, koska luonto ei ole tehnyt tuota jalostyötä, niin ihmisen se sitten on tehtävä.Vaikka tänä kesänä täällä Länsi-Kainuussa on satanut paljon, niin viime kesänä satoi alkukesän kuivemman jakson jälkeen myös paljon. Pitkät yli kahden vuorokauden sadejaksot altistavat männyt haavanversoruosteelle ja vaikka näitäkin jaksoja tänä kesänä on ollut, niin ihmeen vähän näkee keltaista sienitartuntaa taimissa. Pienille aliskasvoskuusille näyttää taas tulevan jokavuotinen suopursuruostesyksy. Vasta kolme vuotta sitten oli täällä Kainuussa kaikkien aikojen suopursuruoste-epidemia, jonka jäljiltä suuri osa pituutta kasvavista kuusista kadotti latvansa ja joka nyt näkyy latvamutkana, kun sivuoksa jatkaa uutena latvana.