Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkupsa:
”Metsään ja yleensä omaisuuteen kohdistuu usein verotuspaineita jostakin suunalta.Onko kyseessä sitten”kateusvero”,”omistavan luokan vero”ym.Usein veroa metsäomaisuudelle vaatineet vasemman laidan kannattajat,joilla itsellä metsät hankkimatta tai perimättä.”Jukisen sektorin viime vuosien perusteettomat palkankorotukset, jotka vaati verokertymän lisäystä 10 miljadia euroa/vuosi, ovat syy näihin uusiin verotehtailuihin.
Mitään kuntauudistusta ei tarvitsisi kaavailla Suomeeen, jos nuo palkankorotukset peruttaisiin.
Rahaa riittäisi vaikka mihin.Samaa mieltä olen aloittajan kanssa, että metsähoitomaksu ( minulle 100 e vuodessa on pieni maksu) kannattaa mielummin säilyttää, sillä se on jonkinlainen este uusille metsän veromuodoille.
Eilisessa Maaseudun tulevaisuudessa Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ehdottaa metsämaksuksi 50 euron vuosimaksua hehtaarille eli 5000 euroa 100 hehtarin metsätilalle.
Yksityisajattelua tietenkin, mutta järjetön vero nykyiseen metsänhoitomaksuun verrattuna.
Jos tuollainen maksu tulee, niin sitten pitää masinoida puunmyyntilakko.
Rahaa yritetään nyt kerätä julkisen sektorin palkansaajille (700 000) täysin perusteettomiin 20% palkankorotuksiin, joita on tehty viime vuosina.
Ilmeisesti ei enää uskalleta ottaa velkaa ja pelätään velan korkojen nousua kuten etelän kriisimaissa.Järjetöntä että nyt on nostettu jukisen sektorin palkkoja 10 miljardia euroa/ vuosi sitten 2008, vaikka mitään uutta jaettavaa Suomen talouteen ei ole tullut eli Suomen BKT on nytkin tänä päivänä alle tuon vuoden 2008.
Eli näihin palkankorotuksiin tarvitaan seuraavan 10 vuoden aikana järkyttävät 100 miljardia euroa verotuloja Suomen supistuvasta BKT:stä, joka on tänä vuonna n. 190 miljardia euroa.
Bkt supistui joulukuussa vuoden takaisesta -2,3%.Ainoa ratkaisu on perua nuo palkankorotukset täysinä ainakin yli 3000 e/kk tienaavilta, josta saadaan säästöjä 5 miljardia euroa/ vuosi.
Järjetöntähän tämä on, sillä julkisen sektorin palkkamenot ovat n. 50 miljardia euroa vuodessa ja keskipalkka 3000 e/kk.
Ja nyt kun rahaa ei riitä näihin hirmupalkkojen maksuun, niin eikun veroja vaan kansalaisille.Kyllä tälle verohelvetille jo pitäisi saada loppu.
Asia pitää kärjistää nyt äärimmilleen ja ottaa nämä perusteettomat palkankorotukset julkiseen keskusteluun, että kansa pääsisi äimistelemään tätä hulluutta.
Viime perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa tästä tapauksesta kirjoitettiin.
Lienee jo vanha juttu ja täälläkin käsitelty.
Kyseessä on Maaninkalaisen maanviljelijän energiapuuleimikon hakkuista nousut riita, jossa metsäkeskus haastoi hänet oikeuteen metsärikoksesta, jonka kanteen käräjäoikeus sitten hylkäsi.Jos nyt seuraavien vuosien aikana maapallon lämpötila lähtee laskuun, niin se tietenkin todistaa sen, että CO2:n määrä ei vaikuta maapallon lämpötiloihin mitään, sillä nythän on menossa kehittyvien maiden kautta aikain pahin CO2-tuprutus ilmahehään.
Eli nyt jos koskaan lämpötilan pitäisi nousta.Jos taas lämpötilan nousu jatkuisi ripeänä, sekään ei vielä olisi todiste CO2 vaikutuksesta, sillä onhan näin tapahtunut luonnollisesti jostain muusta syystä ennenkin monet kerrat.
Jos tästä eteenpäin kylmenee, niin kaikki hypetys hiilidioksidin tiimoilta kylmenee samalla.
Ja samalla on aloitettaava kokonaan uusi rummutus uuden jääkauden mahdollisesta tulosta jopa muutaman tuhannen vuoden kuluttua,
kun ollaan jo valmiiksi hyvin alhaisissa lämpötiloissa muutenkin.6tukki:
”Ainakin Grönlannista käsin on vaikea nähdä nopeasti lähestyvän jääkauden uhkaa…”Jos katsot tuota Grönlannin lämpötilakäyrää, niin huomaat että Keskiajan lämpökaudella siellä oli lämpimämpää kuin nyt ja aikaisempina lämpökausina kuten ”Minoan Warming”-aikana jään reuna Grönlannuissa oli 1000 km pohjoisempana kuin nyt.
Ja kun katsot tämän hetken tilannetta, niin ollaan lämpötilavaihteluiden alareunassa.
Se että Gronlannissa jää sulaa nyt jonkin verran ei liene merkki mistään, sillä onhan se sulanut ennekin.
Tuo Grönlannin tämän hetken jään sulaminen lienee aika mitätöntä siihen nähden, mitä se on ollut aiemmin monet kerran ja yhtä monesti on sitten kylmennyt näille pohjille, missä ollaan nyt.Huolestuttavaa on, että nyt ei noustakkaan enää pohjalukemista, vaan mahdollisesti tuo nousu on tässä ja lasku on alkanut.
Toivottavasti näin ei ole.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2013/2/Suot-hidastavat-lampenemista/
Suot hidastavat lämpenemistä.
Joudutaanko kaikki suojelusuotkin tuhoamaan vielä?Jos tästä vielä kylmenee, sillä suotkin kylmentää, niin ollaankin jo lähellä jääkautta, kuten käytiin jo 300..400 vuotta sitten Pienen Jääkauden aikana.
Toivottavasti CO2 lämmittää ilmastoa sen verran (mikä ei ole lainkaan varmaa), että vältytään uudelta jääkaudelta.Miksi jo näin aikaisin 10 000 jälkeen viime jääkauden 4 sateen lämpösylkit ovat hävineet Grönlannin lämpötiloista ja jääty lämpötilasyklin pohjalle, kun nyt pitäisi olla menossa raju lämpötilanousu syklin huippua kohti?
Tuo heiveröinen lämpötilan nousu Pienen jääkauden jälkeen on pysähtynyt ja seuraavat vuodet näyttää kääntyykö laskuunkin.
Onko jääkausi tulossa jo parin tuhannen vuoden kuluttua?
Hyvin huolestuttavasti näyttää tuo Gönlannin lämpötila kehittyneen
viimeisen 800 vuoden aikana.http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
”Vuonna 2009 tehtiin meillä yhdelle alalle ojitus metsäkekuksen johdolla yhteishankkeena (sisälsi Kemera-rahaa). Tuossa tänään tarkistelin silloin kaivettuja ojametrejä ja kokonaiskustannuksia. Tuli siten varmistettua se epäilys, että edullisemmaksi tulee hoidattaa asia itse omin kustannuksin. ”
Olin mukana Kemera-rahoitteisessa yhteishankkeessa vuosi sitten ja siinä puolet ojametrimaksusta tuli kemerasta.
Miksi ei kannata?Toiseksi, nyt olisi kaivetettavaa n. 1000 m ojaa 100 km päässä metsäpalstalla, mutta ojankaivajaa ei vaan saa millään.
Itse en kehtaa lähteä omaa kaivuria haalaamaan tuonne saakka.
Ojituksen hinnaksi tulisi Kemerataksojen mukaan (ojametri n. 0,60e) jotain 600 euroa + koneiden siirrot.Minulla on ollut 15 vuotta akkukäyttöinen paimen ja yksinauhainen aitalanka alueella, joka on noin 1,5km päässä. Nyt langalla on pituutta n. 1 kilomerin verran ja sisällä on noin 5ha männyntaimikoita. Dieselin-henkilöauton akku kestää 4 viikkoa. Kannattaa olla tarkkana, että akku ei pääse kokonaan tyhjenemään, saattaa näet mennä pilalle. Lumien sulettua, kun autolla pääsee aidalle laitan aitaan virran ja syksyllä taas ennen lumien tuloa haen paimenen ja akun pois. Lisäksi saippuoin aitalankaa kerran kuukaudessa kahdessa rexona-saippualla. Talvella saippuoin lankaa sitten parin kuukauden välein.
Tänä talvena, kun tuolla alueella on ollut toimintaa ja joka viikko käytyä, niin aitaa en ole saippuoinut. Lisäksi hirvet ovat nyt parin viime vuoden aikana vähentyneet siinä määrin, että ei niitä ole näkynytkään.
Menneinä vuosina mielestäni aita on suojannut männyntaimikot hyvin ja nyt parin vuoden sisällä poistan aitaa ainakin 3 ha alalta vanhoja jo yli viisimetrisiä taimikoilta, joille hirvet ei voi enää mitään. Joudun kyllä lisäämään saman alan uutta taimikkoa aidan sisään jo ensi vuona.
Ajatuksena tuolle saippuoinnille on, että hirvi haistelee turvallaan nauhaa ja saa sähköiskun ja sitten pimeälläkin haistaa aidan paikan ja osaa varoa.Olen samaa mieltä siitä, että rämeellä turveoja ( turvetta enemmän kuin 1m) ei kuivata tai lisää kasvua ojan keskeltä kuin 7…8m molemmin puolin. Viime talven harvenushakkuun kantoja kun katselin alueella, jossa 15v sitten itsekaivamat uudisojat ja vanhojen ojien avaaminen ( vanha 50m välein suortettu ojitus1960-luvulla auraamalla) olivat 25m:n välein, niin parhaat vuosilustokasvut olivat heti ojan penkalla ja jo 5..6m päässä ojan reunasta ojan vaikutus näytti loppuvan.
Ojat olen tällaisille rämeille kaivanut aina suuriksi leveyttä yli 3m ja syvyyttä yli 1,5m ja etäisyys 25m.
Että toimisivat 100 vuotta.
Nyt 15 vuoden päästä ojat ovat pienentyneet siinä määrin että talvihakkuussa kuormakoneenkin ylitys sujui jo vaivatta.On vähän liioitelua väittää, että motokuski näkee puiden laadun paremmin kuin leimaaja. Jos olisin motokuski, niin mieluummin hakkaisin nauhoilla leimattua harvennusta, niin ei varmasti tule sanomista jättöpuista ja hakkuu tapahtuisi joutuisammin.
Näin oletan.
Tietenkinn edellyttäen että näkyvyyttä haittaavaa vesakkoa ei ole.
Tuohon viime talven leimaukseen kuului myös tiheikköpuronvartta 300 m, jonka leimauksen yhteydessä samalla raivasin ja kuusista karsin alaoksia näkyvyyden parantamiseksi.
Kova työhän siinä oli, mutta se minkä nyt näen lopputuloksena tyydyttää.
