Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kaikkien tiedossahan on että hyvillä paikoilla ei mäntyä kannata kasvattaa, sillä laatu kärsii.
Kuusi sopii paremmin.
Mutta kun täällä Länsi-Kainuussa melkein joka vuosi on ankaraa hallaa, niin kuusi on kasvatettava koivujen tai mäntyjen suojassa.Olen nyt sahaillut oksia noin hentaarin alalta 20 vuotista männyntaimikkoa, joka on lannoitettu kahdessa osassa pellonmetsityksen PK:lla 250kg+250kg 7 ja 13 vuotta sitten.Kasvupohja on tasainen ja kostea hiekka-turpeinen ojitusmätästys. Lähes kaikki parhaiten kasvaneet männyt ovat lenkoja, latvaa vaihtaneita, oksaisia oksantyvipahkoineen.
Parhaat männyt, niitäkin kyllä löytyy jonkin verran, ovat suoria noin 10m pitkiä ja 20cm halkaisijaltaan rinnankorkeudelta.
Koetan nyt katsella parhaimpia puita ja tyvitukin matkalta 5m suorimpia puita 10 vuoden päästä tehtäävää ensiharvennusta silmälläpitäen ja karsia niistä viimeiset oksankiehkurat, että oksatonta tyvitukkia tulisi n. 5m..
Vaikeaa tahtoo olla löytää edes 5m silmään tukiksi kelpaavaa määrää.
Kasvussa ei ole mitään vikaa. Sahasin yhdestä suurimmasta männystä toisen latvan pois ja ihmettelin vuosikasvujen pituutta.
Viimekesän kasvu oli 80cm ja edellisen 75cm.Tuossa mänyntaimikossa ei voine olla kysymys boorin puutteesta, sillä pellonmetsityksen Pk:ssa on booria sen mitä booriravinteessakin.
Taimikko joka on ensimmäinen, jonka olen itse perustanut ja kasvattanut, on koko olemassa olonsa ajan kärsinyt haavanversoruosteesta, niinkin että puolimetrisiä kuivuneita päälatvakasvaimia on ollut 10..20% kaikista puista.
Tämän haavanversoruosteen kakia, minun metsissä ei kasva yhtään ainoaa haapaa tai haavanvesaa missään, mutta minkäs teet, kun niitä naapurin metsässä heti rajalta kasvaa vaikka kuinka.Otsikon aiheeseen palatakseni, kysyn mitä mieltä ollaan jalostetun siemenen käyttämisestä puolukkatyppiä karummilla maapohjilla?
Saako jalostetusta siemenestä mitään hyötyä karummilla tai sitten paremmilla maapohjilla, jos siemen on keskimäärin jalostettu soveltumaan tuoreelle kankaalle sopivaksi.
Pitäisikö jalostaa kaikille eri maapohjille oma lajike?Melkein joka kesä aiemmin tai ainakin nyt viime kesinä, jotka ovat olleet sateisia ja lämpimiä, ostotaimista (jalostettu) perustetut männyntaimikkoni eivät ole pystyneet hyödyntämään tätä hyvää kasvuilmastoa tai maapohjaa ainakaan laadun suuntaan, vaan taimikoissani näyttäisi olevan ennätysmäärä sellaisia taimia, jossa on 2 tai 3 puolen metrin päälatvakasvainta.
Eli toissa kesänä mänty on reagoinut hyviin olosuhteisiin kasvattamalla useampia latvasilmuja (lisäksi sivusilmuja ennätysmäärä 6..12 kpl) normaalin yhden pääsilmun ja 5 sivusilmun sijaan, mikä tietenkin laadun kannalta olisi mitä tärkeintä.
Nythän nuo useampilatvaiset männyt eivät tule olemaan tukkipuulaatua, vaan pensastuvat pilalle, jos ei sitten sahaa ylimääräisiä latvakasvuja pois (hirveä työ vielä joka vuosi käydä taimikot läpi).Itselläni on menossa jalostustyö noissa taimikoissani sattumoisin kasvaneista muutamasta hyvästä kloonista, jotka ovat reogoineet oikeaoppisesti hyvään maapohjaan eli kasvaneet nyt 15 vuotta suoraan yhtälatvaa ja 4..6 sivukasvainta ja mikä tärkeintä kasvaneet paksuutta ja pituutta (50..80cm/v) selvästi enemmän kuin nämä taimet, jotka nyt lenkoutuvat ja pensastuvat useammalla latvalla pilalle.
Ilmeisesti suomaalinen männyn jalostustyö on ollut hukkateillä, sillä hyville ja viljaville maapohjille ei ole saatavissa sellaista mäntykloonia, joka ei menesi pilalle latvanvaihdoilla, lenkoutumalla, oksaisuudella ja pensastumalla.
Vielä kerran.
Puutianen lisääntyy imemällä verta hirvieläimistä, ketuista, susista, ilveksistä, jäniksistä, myyristä jne.
Osa puutiaisista levittää sitten borrelioosia (joka tulee punkkeihin ilmeisesti juuri myyrien verestä).
Kuta vähemmän metsissä on puutiaisen lisääntymisen kannalta tärkeitä verenimentäisäntiä, niin sitä vähemmän on puutiaisia.
Ja kuta vähemmän on puutiaisia, niin sitä vähemmän on borrelioositartuntoja, sillä myyräkannan aina välillä romahtaessa borrelioosia kantavavin puutiaisten määrä myös romahtaa.
Eli kuta vähemmän näitä verieläimiä (myös ketut ja sudet ) on luonnossa, sitä vähemmän borrelioosia.
Vuosia sitten ajelin Ranualta Posiolle, joka on tuota Osaran aluetta.
Kun muistelen, tienverren taimikot olivat huonokasvuisia ja harvoja.
Isommistakin n. 6..8m taimikoista näki jo latvakasvun lyhyydestä n. 10…20cm, että kasvu ei ollut mitään huippua ehkä n. 1..2 m3/ha eli heikonlaista.
Toki välillä oli vanhempia tukkia kasvavia mäntykankaita ja Posion keskustassa sitten muistelen nähneeni jo kuution kokoisia isoja mäntyjä.
Ensi kesänä pitänee tämän keskustelun innoittamana käydä tuolla alueella tutustumassa Osaran aukeiden kehuttun Susivaaran metsiin.Tosin tuo metsälehden artikkeli koskikin Kittilan aluetta, jota Levikin on.
Ja sen tienvarren taimikosta kirjoitinkin eilen tähän ketjuun.
Näkemäni perusteella Kittillästä löytyy erittäin hyviä maapohjia, jotka varmasti kasvavat 5..7 m3/ha/v, kunhan suoritetaan maanmuokkaus ja taimikon hoidot ajallaan.Kun autolla liikkuu pääteitä, niin näkee varsin vähän.
Mutta tuo pisti silmään, että Lapissa ei juurikaan auton ikkunasta näkynyt taimikoita.
Tuossa välillä Sodankylä-Kittilä oli yksi sellainen kovan kankaan männyntaimikko, jossa oli siellä täällä isoja vanhoja mäntyjä. Kävin kävelemässä taimikossa ja yhden lähellä olleen aihkipetäjän luona. Petäjä oli erittäin tuuhealatvainen ja hyväkuntoinen ja suorarunkoinen kuten kaikki muutkin mitkä näkyivät kankaanlaen yli taivasta vasten ja n. 15..16 m pitkä ja rinnankorkeudelta n. 50cm läpimitaltaan. Taimikko oli myyrävuosien jälkeen surkeaa katsottavaa ja aika harvahkoa ja sellaista 0,5m korkuista ja alle. Maapohjaa ei ollut muokattu.
Jos ei olisi ollut noita vanhoja komeita mäntyjä, niin taimikosta päätellen olisin arvioinut että paikalle ei kovin kummoista metsää kasva.
Kyllä Lapissa näkee ihan hyvin kasvavia männiköitä teiden varsilla, mutta yleisilme on tietenkin, että metsät ovat vähäpuustoisia ja huonoja.
Sen johtunee siitä, että ainakin lähellä metsärajaa ei metsätaloutta harrasteta, eikä siten uudistusvaiheessa suoriteta metsän parannustoimia eli ojituksia ja maanmuokkauksia.Voinee käyttää hirvieläinten metsästykseen.
AJ:
Kurki: kasvukausi Lapissa on noin puolet lyhyempi kuin eteläisimmässä Suomessa. Myös korkeus merenpinnasta vaikuttaa lämpösummaan. Kasvu on lämmön, veden ja ravinteiden yhteisvaikutus. Siksi mm. ojittamaton suo kasvaa heikommin kuin ojitettu.”Laitoin kuvan kuukausi sitten tuonne Lukijoiden kuviin, sivu 3 ”Männikkö Levillä”.
Näyttää se mänty kasvavan lämpösummasta huolimatta tuolla puurajallakin ja vielä korkealla.
