Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Viitasaarella oli kesällä -11 metsämyyriä paikka paikoin paljon.
Pyysin myyriä noin hentaarin kuusen uudistusalalta kesän ja syksyn aikana aina lumille asti 350kpl. Pientä tuhoa vielä tuli talvella, mutta ei anna aihetta täydennysistutuksiin. Viime kesänä samalta aukolta tuli pyydyksiin puolikymmentä myyrää eli kannnat olivat romahtaneet.
Koska myyriä oli vielä noinkin paljon hengissä, niin ensi kesän jälkeen alkaa taas nousu ja ilmeseisesti huippu tulee jo kesällä 2014 tai sitten vuotta myöhemmin.Ennuste koskee tietenkin tuota aluetta Viitasaarella.
Vaikka yleisesti jollain suuremmalla alueella 2011 ei ollut myyriä, se ei tarkoita sitä etteikö tuon alueen sisällä pienialasesti olisi myyrähuippuja.Kyllä penkan tai kohouman tekeminen oli se sitten auraamalla tai mätästämällä on taimen kasvuulähdölle ensiarvoisen tärkeää.
Itse ojitusmätästin yhden matalaturpeisen kohteen niin, että edellisen ojan täytin pintaturpeella ja pinalle koko alueelle sitten tuli ojanpohjasta tasainen hiekkakerros eli yritin tehdä alueeesta tasaisen.
Tasainenhan siitä ei tullut, vaan paikka paikoin oli silmin havaittavia laajempia 20..50 cm kohoumia.
Kävi näin että istutetut männyt näillä kohoumilla lähtivät erittain hyvin kasvuun, mutta kohoumia alemmilla paikoilla taimia ei meinannut saada kasvamaan useiden istutusten jälkeenkään millään opilla.
Vaikka maapohja kauttaaltaan oli enintään kostea vettäläpäisevää hiekkaa, niin vasta kovalla lannoituksella onnistuin saamaan lanttopaikkojen taimet kasvuun, mutta taimet jäivät pahasti jälkeen muun alueen kehityksestä.Jo vanhemmissa kangasmetsissäkin olen myös pannut merkille että, jos kankaalla on vaikka 50 cm alempana oleva aarin pari lanttopaikka siinä ei kasva yhtään puuta. Kohta kyllä kasvaa puolen metrin korkuista mustikkavarvikkoa ja marjavuotena antaa hyvän mustikka sadon, mutta luonto siina ei puuta kasvata.
Eli olipa metsäpohjan kohouma pienempi tai laaja, niin siellä puu kasvaa hyvin, mutta jo 10 m päässä 50 cm alempana olevassa lanttopaikassa ei yhtään mitään.
<<<Mitä on ostopalstojen mukana tullut auralla tehtyjä uudistamisia,niin on ollut kyllä kasvu huimaa esim. yhdellä palstalla on 25 vuotiasta männikköä ja alakas olla jo harvennuksen paikka.
On kyllä niin kauhia vitikko alla että pitäs ruveta sitä tässä pikku hiljaa raivaamaan. <<<Aurausaloilla istutettu kovassa kasvussa oleva mänty kasvaa 95 %:sti lengoksi.
Kannattaa perata taimikko ja tarkistaa onko vielä mitään tehtävissä.Taimien tuleva suoruus tulisi varmistaa jo alle 2 metrin pituisena.
<<<Mistä löytyisi tukeva teleskooppivarsi pystykarsintaan?
Karsintaan sopivia teriä kyllä löytyy.
(oliskonan kuulunut laite osioon?) <<<Minulla on ollut käytössä 3,5…4 m pitkä koivusta tehty varsi.
Sillä saa hyvin lumen päältä viiteen kuuteen metriin karsittua.
On riittävän jäykkä eikä maksa mitään.
Kuljetan varren auton peilistä ja ja takakontista tulevien narujen varassa.
Lisäksi on erillinen jätkovarsi, joka kinnitetään kahdella 8mm pultilla, jolla yltää 8 metriin.
Sahaan sillä ylempänä oleva kaksois latvoja pois.Vielä Satapiille, että minulla on eri ikäisiä taimikoita 20 ha ja joka vuosi tulee n.1ha uutta metsänparannuksen kautta tai aukkohakkuusta..
Tuon räkämänntytaimikon lisäksi totuuden nimessä täytyy sanoa, että loytyy myös nuorempia laadukkaita männyntaimikoita, kun oppia tuosta ensimmäisestä perustamastanii taimikosta on tullut kokemuksen kautta.Olisiko niin että pohjoisrinteetkin tuolla Osaran maisemissa kasvaisivat kuitenkin paremmin, jos ne ovat aurattuja.
Haeskelin kansalaisen karttapaikalta noita alueilta vaarojen metsäpeitteisyyttä ja ainakin tuon Susivaaran pohjoisrinteellä näyttäisi kasvavan metsää samoin kuin etelän suunnalla.
Aurausvaot erottuvat hyvin ilmakuvasta.Voi olla, että tuo linkki ei pelaa, mutta kansalaisen karttapaikalta Susivaara loytyy Livojoen varresta.
Nyt ei tuolle alueelle tehdä enää mitään muuta seurataan.
Kyse on vain mänyntaimikkoon tulleiden aukkojen täydennyksestä n.50 kpl kuusen siirtotaimilla. Alkavat kasvaa pituutta sitten, kun männyntaimet antavat lämpösuojaa.
On alueella myös jo vanhempia 25 vuoden ikäisiä pienehkojä muutaman kummenen aarin kokoisia kuusi-istutuksia, jotka ovat 7..8 m pitkiä ja hallan ulottumissa. Nuo kasvoivat viime kesänä aivan mukavasti 50..70cm pituutta. Hallan kestävyys tulee siitä että maanpinnassa on jo pari astetta kylmenpää kuin tuolla korkeudella ja auringon noustessa vielä säteet loytävät korkealla olevan latvan pikemmin kuin lähellä maanpintaa olevan.
Nuo kuusialat ovat olleet vanhempien mäntyjen ja koivujen suojaamia, jotka viime hakkuussa poistettiin ja alueelle jäi vain edellä mainitut mänyn siemenpuut.Alue on hallanarkaa. Viime kesänä oli kaksi hallaa. Metriset kuusentaimen kärsivät avoimella paikalla kuten edellisenäkin kesänä.
Olen nyt 10 vuotta yrittänyt kasvattaa hyvin heinäisella saralla tuon ko 1ha taimikon vieressä täydennyksenä mannyntaimile kuusta ja kuuset ovat alle 1 metrisiä. Viime kesän hallansuojaksi näytti riittävän pajunoksa, jonka sisässä yhden taimen latva oli ja tervettä suoraa uutta latvaa tuli 40cm.
Muut taimet kasvoivat mutkaisen lyhyen 10..15cm latvan tai kasvua ei tullut lainkaan tai koko kasvu kuoleutui.
Kyllä kuuset sieltä nousee sitten kun männyt alkavat suojata halloilta.
Tälläistä tämä on kuusen kansa.Tämä ko taimikko on aika hyvä paikka männyn jalostukselle, sillä niin valtavasti koettelemuksia tässä taimikossa perustamisesta lähtien on ollut.
Ensinnäkin valtava horsmikko, joka näytti tukahduttavan koko taimikon ja taimia piti hakea ja horsmikkoa polkea kesän mittaan, että taimet sai pelastetttua.
Sitten koivun vesakko uhkasi, jota raivasin kolmeen otteseen.
(Tuolloin olisi kaikki männyn taimet pitänyt arvioida vuosittain ja käännellä suoraan, lenkoutumisen estämiseksi, mutta silloin en asian tärkeytä vielä ymmärtänyt.)
Osalla aluetta sen jälkeen vaivasi tajuton pajunvesakko, jota piti raivata kahteen otteseen ja nykyisinkin tuolla alueella on tosin hirvien napsima jo kuoleva pajukko.
Sitten haavanversoruoste tappoi aarien alueelta kaikki männyntaimet ja keltaista tartuntaa ja kuolevia oksankärkiä vuosien mittaan oli lähes kaikissa taimissa vuoron perään nähtävissä, puhumattakaan kaikkein ikävimmästä versoruostetuhosta jo 6..7 m taimissa, joista 10..20 % puolen metrin päätatvakasvaimet kuolivat. Ruostetartunta ei ole hellittänyt vieläkään, vaikka taimikon pituus on n.10 m.
Lisäki istutin kymmenkunta siperianlehtipuuta alueelle, joista parhaat 4 on vielä jäljellä. Paras niistä on jo 12m pitkä eli reilusti pitempi kuin pisin mänty ja 18cm rinnalta ja hyvin suora ja pienioksainen. Muut näistäkin lehtikuusista tuhoutuivat monilatvaisuuteen, paksuihin oksiin ja lenkouteen ja löin ne maahan.Tässä tuon taimikon järkyttävävä historia, joka on teettänyt valtavasti työtä.
Jos tuosta taimikosta löytyy muutama sellainen puu, että ei ole vaihtanut latvaa kertaakaan, kasvanut tikkusuoraan keskimäärin 50 cm vuosittain ja oksien paksuus on ollut ensimmäisen tukin matkalla vain kohtalaista kokoa, niin jalostukseen sopivia puita on löytynyt.Nyt kun olen käynyt läpi tuon taimikon, niin sellaisiakin puita toki löytyi, mutta vain 12 kpl.
Tanelille.
Nyt kun olen sahannut noita kasoislatvoja alas, niin tarkoitus on niistä kerätä neulaset neulasanalyysiä varten.
Harvennusta en teetä ennekuin pituutta on 13..14m, sillä koko metsäalue on vain 2,5 ha, josta tätä ko taimikkoa 1,0 ha. Muu osa on männyn siemenpuilla joita on n. 150 kpl, jotka poistetaan sitten samalla kertaa.
Taimikossa tukiksi kasvatettaville nyt valituille puille olen pitänyt noin 3,5*3,5 m kasvualan ja poistanut lähipuista vielä oksia.
Ne eivät kaipaa harvennusta.
