Täällä Länsi-Kainuussa vesimyyrä oli maanvaiva 1990-2009. Varsinkin avomaiden törmät olivat kaivettu ontoiksi ja multakasoja joka paikka täynnä.
Vuoden 2009-2010 kova talvi märän syksyn jälkeen hävitti ne sukupuuttoon ja nyt ei löydy yhtään vesimyyrää mistään.
Luonto varmasti harventaisi liian tiheän hirvikannan ilman petojakin sille tasolle, jossa sairaudet ja puutostilat pysyisivät kurissa.
Jos saataisiin esimerkiksi sellainen lumitalvi, että lunta olisi 5m, niin nonikohan hirvi säilyisi hengissä. Kainuussa tuollaisia lumitaivia on ollut viimeksin joskus 1700-luvulla.
Täällä hirvikanta on nyt aika harva eikä kevään aikana tuonne minun hirviaidan sisälle ole menty eikä sähköpaimenkaan vielä ole päällä.

Kaksi kuukautta on nyt tullut tarkistettua taimikoita pari tuntia aamusta ja toisen kerran joskus illallakin. 10 ha alalla olen lumien jäljiltä oikonut taimia suoraan, suoristanut ylimpiä latvakasvaimia, sahanut ylimääräisiä latvoja pois ja yhdenkäden vesuri mukana vesonut myös vesakkoa taimien ympäriltä.
Viime talven lumet on painaneet etupäässä kuusentaiminen latvoja kaarelle, jotka eivät oikene. Lisäksi näissä taimikoissa oli paha suopursuruoste-epidedmia vuosina 2010 ja 2012 ja niiden seurauksena puissa on hyvin vähän yhteyttäviä neulasia ja latvat monihaaraisia ja kasvu nolla. Hyvä että sinnittelevät vielä elossa.
Sitten vielä tämän kevään halla päälle ja luulisi, että ongelmat olivat jo siinä, mutta eikö mitä.
Nyt ensimmäistä kertaa heräsin siihen, että noiden kuusen latvojen kuivuvumiseen saattaa ollakin vielä yksi ikävä syy.
Kuusentuomiruoste.
Tuomen vesaa löytyi tuolta 7ha:n alalta kymmenistä paikoista ja siellä mistä tällainen tuomivsakko kuusten ympäriltä oli, niin kuusentaimet olivat jääneet pieniksi ja latva pensastunut.
Koskaan en ole kuullut, että täällä Länsi-Kainuussa olisi muissään koskaan kuusikot kärsineet tuomenruosteesta, sillä eihän sitä tuomea kasva muualla näillä harvaanasutuilla seuduilla kuin talojen pihoissa ja sielläkin kituen.
Mutta minun kohdalleni tuokin vitsaus näyttää osuneen ja tehneen jo vuosia tuhojaan.
Nyt olen kierrellyt myrkkyruiskun kanssa alueella hakemassa tuomivesakoita ja siinä se hiki irtoaa 30 asteen helteessä.
Isot kuuset ovat kyllä hyvässä kunnossa ja kasvavat tänä kesänä hyvin kuten isot männytkin.
Kuusen taimet joko kasvavat pituutta vähän tai ei ollenkaan ja hakevat uutta latvaa.
Männytaimet kasvavat tänä kesänä pituutta selvästi vähemmän kuin viime vuonna.

Nimimerkkien metsät ovat ilmeisesti Keski ja Etelä-Suomessa, sillä hallasta kukaan ei puhu mitään jatkuvan kasvatuksen ongelmana. Olisin sitä mieltä että Suomessa Keski-Suomea myöten jatkuvan kasvatuksen harvat kuusikot ja avomaahan tehdyt istutukset ovat hallalle hyvin arkoja. Toisin Keski- ja Etelä-Suomen kuusentaimien elpyminen on nopeampaa kuin pohojisempana, jossa ne jurovat vuosia.
Toissa yönä täällä Länsi Kainuussa Oulujärven pohjoispuolella oli yöpakkasta ja arimmilla paikoilla kaikki kuusien alkuvuoden kasvu tuhoutui kerralla.
Itse en koko elämäni aikana täällä ole nähnyt sellaista että alikasvukuusentaimet kärsivät hallasta tiheän 10m männyntaimikon sisällä, jossa vielä on 2..3 m tiheä koivunvesakko pohjalla. Voiko olla enää parempaa suojaa kuuselle?
Tuossa joen rannalla vanhemmassa 15..20 m sekametsässä ei halla kyllä tosin ollut vikuuttanut kuusentaimia.

Mutta kyllä oli Metsähallitukset ojitusmätätetyt laajat avomaalle tekemät kuusi-istutukset surkean näköisiä, kun kävin eilen mielenkiinnon vuoksi katsomassa.
Itsellä on viitisen hentaaria suojapuuston alle uudistettuja kuusentaimikoita joista nyt suuri osa ottaa takapakkia ja jurovat tästä eteenpäin vuosia.

Metsänvartija:
<<<Korjuukustannukset ja korjuuvauriot vaan lisääntyvät nk. jatkuvassa kasvatuksessa.<<<

Vielä lisää Ikäviä asioita JK:ssa:
-kun kuusi kasvaa harvassa niin oksat puussa ovat maahan asti, pitkiä ja paksuja
-yksi iso pitkäoksainen puu ottaa kasvupinta-alasta lähes aarin verran
– luston leveys ja oksikkuus pilaa puun laadun
– ei tule tyvitukkia – kelpaa vain selluksi
– puut jää lyhyiksi harvassa kasvussa
– uusi siemenlähtöinen taimiaines kasvaa lengoksi, sillä kuntasta tai heinikosta ylös mahdollisesti päässyt taimi on kasvanut maata myöten vuosia
– maisema on vähäpuustoisen näköinen ja masentava
– en ikinä haluasi auton ikkunasta näkyvän metsämaiseman olevan JK- metsää

Kävin n.1ha kuusen istutusalla penkomassa heinikon sisältä taimia alle 0,5m. Kyllä heinikon sisällä olevia taimikoita pitää käydä oikomassa ja penkomassa esiin, muuten tuhoutuu liian suuri määrä kalliita taimia. Onneksi tuo heinittyvä alue ei ollut kuin kolmasosa tuosta alasta. Muutama aari oli niin tiheän ei kyllä pitkän heinän peittämä, että viime keväänä täydennettyjä kuusen taimia en löytänyt käsipelillä. Pitää vielä vielä käydä rautaharavan kanssa penkomassa heinikkoa josko löytyisivät ja merkitsemässä kepeillä, sillä kyllä ne taimet siellä ovat, kun vuosi sitten ne istutin. Muokkaamattomaan ja jo valmiiseen heinikkoon ei pitäisi taimia istuttaa ilman että merkitsee ne ja löytyvät sitten helpolsti.