Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Annetaanpa Raakkututkijalle puheenvuoro…
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii metsäalan, suojelutahojen ja tutkijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Tein tässä pikaisesti nojatuolitutkimuksen Hukkajoesta, jota on vaikea kumota eikä tarvitse sovittaa yhteen mitään.
-mitään rajoituksia ei ollut raakkujen pyynnille ennen vuotta 1955
– mitään rajoituksia ei ole ollut hakkuille eikä maan muokkaukselle koskaan
– mitään rajoituskia soiden ojituksille ei ole ollut eikä turpeen nostollekaan, kun sellainenkin on ollut valuma-alueella
– eikä mitään ojitusten kiintoainesieppareita ole ollut koskaan
– eikä mitään rantakaista vaatimuksiaakaan ole ollut koskaan– eikä mitään joen ajoylitysten rajoituksia ole ollut koskaan
Ja silti Hukkajoki on Suomen paras raakkujoki, jossa on lisääntyvä raakku- ja tammukkakanta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e0d7ef00-a283-41f9-84d1-171c105a279f
Lainaus linkin kohdasta 2.3.
GFC-tiedoissa puiden peitto on määritetty alueeksi, jossa kasvi puusto on korkeampi kuin viisi metriä, ja puiden peittohäviö määritellään puustoksi vaihtohäiriö tai puiden peitteen täydellinen poistaminen jotka voivat johtua ihmisen toiminnasta (puunkorjuu) tai luonnollisesta syitä (palo, myrsky, sairaus). Suomessa puiden peittohäviö 2001–2018 johtui lähes yksinomaan puunkorjuusta (M¨a¨att¨anen et al., 2022, lisämateriaali). ”jCAhz ChMk0b”Tiedot puiden bruttopeittohäviöstä vuosittain tuotetaan class=”jCAhz ChMk monispektriset satelliittikuvat (Landsat 5 TM, Landsat 7 ETM+, Landsat class=”jCAhz ChMk0b”8 OLI) ja se annetaan noin 30 × 30 m resoluutiolla puupeitteen katoamisosuutta on mitattu vuodesta 2000 lähtien ja puskurissa jäljellä olevan häiriintymättömän metsämaan pinta-ala vyöhykkeet laskettiin (vuoden lopussa) 2005 ja 2018. analyysissä mitattiin metsäpeite ja metsäpeitteen muutos 300 metrin puskurivyöhykkeen sisällä (Piirainen ym., 2023) laskettuna noin jokainen transektiviiva vähentämällä jäljellä oleva metsäpeite vuonna 2018 metsäpeite vuonna 2005.
Viimeinen vertailuvuosi on tarkoituksella valittu, kun vuonna 2018 tehtiin Suomen kaikkien aikojen hakkuuennätys.
Päätehakkuupinta-ala vuonna 2023.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin talviaikainen kuolleisuus kasvaa varttuneen metsän vähetessä. Hömötiaismäärät sen sijaan säilyivät keskitalvesta kevättalveen parhaiten alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.
Kyse siis varttuneista metsistä, jotka metsätilastojen mukaan ovat lisääntyneet koko ajan, kun päätehakkuupinta-alat ovat pysyneen vakiona ja puuston määrä on kasvanut koko ajan.
Alla linkki, jossa päätehakkuualat vuosilta 1996..2014, jotka ovat olleet luokkaa alta 200 000 ha vuosittain. Vuonna 2023 päätehakkuuala oli 160 000 ha eli reilusti alempi pitemmän ajan keskiarvoista.
Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/
Jakuu seuraavassa postauksessa.
EDIT
USA ei tarvitse mitään imperialistista saarta kiinan kyljessä.
Mikä imperialistinen saari Taiwan on?
Siellähän järjestetään vapaat vaalit aina 4 vuoden välein eikä ne ole mitään näytösvaaleja kuten imperialistisessa kommunistivaltiossa.
Ranen linkissä kilpailulainsäädäntö estää hintakartellit ei painostuskeinojen käytön, jolla yritetään puolustaa metsänomistajien kokemaa vääryyttä sopimuksista, jotka ei perustu lakiin vaan mielivaltaan.
Kansalaisialoite voisi myös olla sopiva.
Allekirjoita suositus puukauppojen siirtämisestä, kunnes saadaan puuntuottajia tyydyttävä ratkaisu raakkuvesien suojakaistoista.
Tutkimus on tehty kirjallisista aineistoista kuten Lajitietokeskuksen Talvilintulaskelmista ei maastotutkimuksista.
Täysin 0-tutkimus.
Tässä Englannissa tehty maastotutkimus hömötiaisen pesintöjen onnistumisesta, jossa 30 pesästä 20 pesää ryöstivat sinitieaiset ja talitiaiset.
A study carried out between 1995 and 2000 courtesy of Maxwell (2002) highlighted perfectly the potential implications of competition on nesting Willow Tits. Here 30 Willow Tit pairs occupying both natural holes and nest boxes were observed with only 10 of these pairs successfully fledging young. Of the 20 unsuccessful pairs, 18 had their nest cavity taken over by Blue Tits and a further two by Great Tits.
https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/
https://www.iijokiseutu.fi/mykkasen-ylireagoima-diili-lahes-2000-maanomistaji/11349266
Miksi Tiirola ei nosta panoksia?
Antaisi julkilausuman, että hän suosittelee metsäomistajille puun myyntien siirtämistämistä, kunnes rantakaistoista sovitaan metsänomistajia tyydyttävällä tavalla.
Sertien rantakaistat riittävät raakuillekin.
Oulun Yliopiston tutkimuksesta:
Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnontilaisen kaltaisista metsistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten hömötiainen oli yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista.
Miten tällaiseen valheeseen on päädytty. Miten vielä muutama vuosikymmen sitten oli enemmän luonnontilaisia metsiä? Eihän niitä ollut yhtään, vaan sen jälkeen lähes kaikki suojelualueetkin on perustettu Suomeen.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/5621656
Talvilaskennan mukaan hömötiaisen alamaäki alkaa vuonna 2000, jolloin Suomen metsät olivat kovassa kasvussa ja hakkuut suorastaan romahtivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenellä, jonka turkimuksen pitäisi olla hömötiaisen kannalta suorastaa ihanne tilanne hakkuiden vähennyttyä, kun sitä nyt suositellaan, mutta ei, kanta alkaa kuitenkin romahtaa.
Tutkijoilla ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen metsätalouden historiasta, miten puuta on hakattu. Tämäkin tutkimus on roska-sarjaa.
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34535&year=2023
Ranen linkin tutkimuksessa oli hömötiaisia yhtä paljon talousmetsissä kuin kansallispuitossakin. Mtv uutissa kuulutettiin tästä Oulun Yliopiston tutkimuksesta, että nyt on löytynyt syy hömötiaisen alamäkeen.
Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.