Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Enhän minä koko Kainuuta pysty mitenkään havannoimaan, mutta tässä asuinympäristössä on ollut näin ja enkä muista väärin.
Tuo kettukannan nykyinen taso koko Kainuussa saataa hyvinkin pitää paikkansa, mutta kannan lasku ei johdu metsästyksestä, vaan siitä että pienet paikalliset kaatopaikat on lopetettu jo 10 vuotta sitten ja nykyisin täältäkin kaikki jäte kerätään talokohtaisesti roska-astioihin ja jäte ajetaan Kajaaniin Eko-Kympin käsitelväksi.
Biojäte taas jää nykyisin kiinteistöjen komposteihin.
Kaatopaikat tunnetusti nostavat kettujen määrää paikallisesti.Täällä metsästettiin oravia vielä vielä 1950-luvun loppupuolella ja nahoille oli ostajia kuten ketunnahoillekkin. Nahat olivat tuolloin vielä arvossaan ja niitä metsästettin rahan takia yleisesti.
Silloin oli kettukanta minimissään.
Nyt ketun jälkiä on joka paikka täynnä, vaikka niitä muutama mies vielä tällä kylälläkin metsästää jalkanaruilla.
Kanalinnut olivat kadoksissa koko 1950-luvun.
1960-luvulla muistan muutaman hyvän lintuvuoden.
Yleensä kanalinnut ovat olleet viime vuosiin ja varsinkin tähän vuoteen verrattuna lähes kadoksissa.
Metsälintuja tänä syksynä on valtavasti, vaikka mitään pienpetokamppanjaa ei ole ollut menossa.
Tein tuossa syykuussa ajolenkin yhtenä sunnuntaiaamuna yhdelle metsätielle ja 15 metsoa ja teertä laskin tuolla ajotreissulla tiellä tepastelemassa.Kyllä tämä kanalintukannan kasvu tulee viimeisistä 3 lämpimästä kesästä ainakin täällä.
Kukaan 1960 tiennyt, että myyrätuhoja yleensä on olemassakaan.
Kuka niihin nyt olisi osannut kiinnittää huomiota, kukaan ei puhunut niistä mitään.
Vasta sotien jälkeenhän avohakkuut yleistyivät.
Siihen saakka metsät olivat harsinnan piirissä.
Ja harsinta oli yleistä vielä 1960 luvullakin.
Metsähallitus täällä Länsi-Kainuussa teki 1950-luvulla suuria aukkoja ja kukaan ei puhunut myyristä yhtään mitään, mikä ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi ollut aivan samoin kuin nykyisin.
Samoin metsästys oli yleisempää kuin nykyisin mukaan lukien ketun metsästys.Ihmetyttää vain, että miten tuo pienpetovaa alue saadaan aikaan, jossa myyriä sitten on paljon.
Ei kait ainakaan metsästyksellä.
Luulisi, että siellä missä ruokaa (myyriä) on paljon on myös pienpetoja paljon ja toisin päin.Mistähän tuo lumikko tai kettu sinne myyrätaimikolle saataisiin.
Olen pyytänyt myyriä nyt 20 vuotta loukuilla, eikä ainuttakaan lumikkoa saati kärppää ole jäänyt loukkuun.
Kesällä 2010 Viitasaarella loukkuihin kävi 1 ha alalta 350 kpl metsämyyrää eli myyriä oli järjettömän paljon.
Vuosi väliä ja nyt taas tänä kesänä kanta on rajussa nousussa, jotka pyysin pois.
Missä ne lumikot ja kärpät ovat, niitähän ei kukaan pyydä?
Olishan se helppoa, jos joku ne kuoliaaksi pelästyttäisi.
Mutta kun ei.Kannattaisi kai ensin tutkia historiaa.
Satanut kun on ennekin.
Tuskimpa näissä viime vuosissa mitään erikoista on.
Jaa että on ihan tietokonemallinnukset tehty.
Vai sillä lailla.
Välillä on kuivaa ja sitten satelee.
Seuraavaksi varmasti tutkivat kuivuutta tai tuulen suuntia.
Ja missä tuli luuraa silloin, kun sitä ei näy?Pientä on sadanta vielä.
Kainuussa oli 1700-luvun alkupuolella lunta 4..5m monena talvena.
Paltasalmi (Koutaniemen ja Paltaniemen välinen salmi) leveni kevättulvissa satoja metrejä n.50m leveydestään.Gla:
Missä nuo myyrien syöntikohdat ovat.
Syöntikohdat kertoo myyrälajin.
Metsämyyrä (ruskeaa selässä) on saattanut jo nyt syksyllä kiipeillä taimien latvuksiin ja syödä kaikki silmut.
Minulle kävi näin näin 20 vuotta sitten 1 ha männyntaimikossa, jonka pituus oli noin 1m.
Peltomyyrä (musta selkä) syö taimien kuorta maanpinnassa kesällä ja lumen alla sitten koko taimen kuoret pois..Hirvikarkotteista ei liene mitään hyötyä.
Kun peltomyyriä on paljon ruuanpuutteessa ne syövät muutaman vuoden ikäisten istutuskoivujen kuorta (kuosi muuttunut myrkylliseksi) tietäen, että se tappaa.
Hirvikarkote ei ole myrkky, johon kuolee, sillä metsiin ei myrkkyä saa kylvää.Minulla on ollut 20 Myyrälautaa yhteensä 40 hiirenloukkua tänä kesänä pyytämässä Viitasaarella kolme kesää nyt kasvaneessa 1ha kuusentaimikossa ja alueelta on loukkuihin käynyt noin 50 metsämyyrää ja viimeisessä tarkastuksessa myyriä oli 5kpl. Tuo alue on nyt turvassa myyriltä ainakin ensi talven.
Tuolla samalla 1 ha alueella oli pari kesää sitten 2011 valtavasti metsämyyriä ja loukkuihin kävi yhteensä 350 myyrää.
10..15% taimissa oli keväällä 2012 oli jonkinlaista näkyvää syöntiä.
Toissa kesänä 2012 ei alueella ollut myyriä.
Lisätaimia alueelle ei ole istutettu.Nyt alkaa ainakin täällä Länsi-Kainuussa hirvien osalta tilanne olla ihan kunnossa.
Kylän hirviporukalla on 3 aikuisen 2 vasan lupa.
Aikuinen ja vasa on kaadettu, muttä viime viikot on mennyt niin, että ei yhtään hirveä mailla eikä halmeilla.
Jäänevät saamatta, sillä kaikilla muillakin lähiseudun hirviporukoilla on sama tilanne.
Minun taimikoita hirvet eivät ole syöneet menneinäkään vuosina, sillä ovat olleet sähköpainen sisässä.Saahan tuosta rehellisesti mitatusta Keski-Englannin lämpökäyrästäkin juuri samanlaisen nousutrendin mitä NOOA, kun vain valitsee riittävän lyhyen pätkän käyrää mistä tahansa käyrän osasta.
Mutta sehän ei todista mitään.Se että nyt ollaan toipumassa ”Pienestä Jääkaudesta” on hyvä asia.
Jos näin ei olisi asia jääkausi olisi lähellä.6tukki.
http://www.c3headlines.com/2010/01/cet-temperatures.html
Sanoppa missä näet tässä linkissä hiilidioksidin noususta aiheutuneen lämpövaikutuksen.
Käyrä on Keski-Englannissa rehellisesti mitatuista lämpötiloista vuodelta 1659 eli kylmimmältä ajanjaksolta ”Pientä Jääkautta” lähtien.
Käyrässä on myös ihmiskunnan CO2-päästöt tuolta-ajalta.
Huomaat että lämpötila on noussut vain +1 astetta eli ollaan oltu yhdellä viime jääkauden kylmyyspohjalla ja siitä noustu 1 aste.Mitään CO2 lämmittävää vaikutusta en minä ainkaann näe.