Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eiväthän Suomessa palkat ole korkeammat kuin Saksassa, vaan samaa tasoa.
Mutta silti ne ovat 25% liian korkeat.
Koskaan Suomessa ei voi olla yhtä korkeat palkat kuin Saksassa, sillä niistä pitää vähentää ensinnäkin etäisyys keskukseen toiseksi tunnettuus, laatu ja huonompi tuottavuus.
Koskaan (ehkä kuitenkin silloin, kun maailmantalous on ylikuumentunut kuten vuonna 2008, kun kysyntä on kova) suomalaisesta tuotteesta ei voi saada samaa hintaa kuin vastaavasta saksalaisesta.
Suomella oli hyvä kilpailukyky euroon liityttäessä eli palkkataso oli 25..30% alempi kuin Saksassa.
Nyt hintakilpailukykyä ei ole ja siksi teollisuus muuttaa pois.
Nyt hintakilpailukyvyttömyys näyttää tulleen myös ay-likkeenkin tietoon ja siitä todisteena on tämä viimeinen epätoivoinen 0-tupo, jolla kuilpailukyä yritetään palauttaa, mutta on aivan liian vähän, jotta siitä mitään apua olisi.<<<Lisäksi on ollut supursuruoste-epidemia kesinä 2010 ja 2012.
Eli kuusen taimilla menee nyt myös ensi ikesä mukaan lukien viisi vuotta juroessa ilman kasvua.
Lisäksi suurella osalla isommistakin kuusentaimista latvatkin ja samalla tyvitukkikin on pilalla.
Enää en kuusta istuta mihinkään.
Nyt riitti.<<<Kohtalon ivaa on vielä tuo, että nämä kolme viimeistä kesää olisivat olleet lämpöolosuhteiltaan ja kosteudeltaan täällä kautta aikojen parhaat kasvulle, mutta pienempi kuusi ei ole päässyt kasvamaan yhtään tänä aikana.
<<<Timppa: "Jos siellä juuristossa kaikkialla on sieniä, niin miksi sitten vain osa puista varioituu?"
Kyse lienee ihan normaalista luonnon toiminnasta, jossa kaikilla eliöillä on vastustuskykyä tuholaisia vastaan. Ei kaikki meistäkään sairastu supermarketin jouluruuhkassa, vaikka taatusti siellä liikkuu jos jonkinlaista pöpöä.<<<
Jos noin on, että kaikki kuuset eivät saa sienitartuntaa, niin miksi sitten ei ole jalostettu juurikääpää ketsävää kuusikloonia.
Olen aina kritisoinut suomalaista metsänjalostusta.
Mitään ei ole tehty esim hallakestävän tai suopursuruosteen kestävän kuusen jalostamiseksi.Itsekkö tuota pitää aloittaa hallankestävän kuusen jalostaminen?
Täällä Länsi-Kainuussa ilman suojapuustoa on turha kuusta kasvattaa. Nytkin noilla minun kuusen istutuksilla jokaisena kolmena viime kesänä halla on vioittanut osaa taimista.
Ja viime kesän halla oli niin ankara, että kaikki kuusentaimet menettivät kesän kasvut paikassa, jossa on 10m tiheä määnytaimikko ja 2–3m koivu-ja pajuvesakko vielä pohjalla.
Puhumattakaan avoimemmista paikoista.
Lisäksi on ollut supursuruoste-epidemia kesinä 2010 ja 2012.
Eli kuusen taimilla menee nyt myös ensi ikesä mukaan lukien viisi vuotta juroessa ilman kasvua.
Lisäksi suurella osalla isommistakin kuusentaimista latvatkin ja samalla tyvitukkikin on pilalla.
Enää en kuusta istuta mihinkään.
Nyt riitti.Viime kesän halla oli tietenkin hyvä kuusen jalostajalle eli jos löytyy hallan kestäneitä kuusentaimia, niin niitähän tietenkin pitää valita jalostukseen.
Ja löytyihän niitä ja useita.
Lukijoiden kuviin lähetin kuvan yhdestä avoimella paikalla yli metrisestä kuusen taimesta, jonka yksikään vuosikasvu ei vaurioitunut, mutta ympärillä olevat pitemmätkin kuuset menettivät kaikki vuosikasvut hallan panemana.http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=816&index=287
Ensin kai pitäisi tietää miten tähän on tultu, että suomalainen teollisuus menettää koko ajan työvoimaansa tai siirretään ulos Suomesta.
Nyt viimeisten vuosien aikana on menetty 150 000 työpaikkaa.
Sama peli kuin markalla ollessa jatkuu yhä edelleen yhteisvaluutassakin ollessa ( vaikka devalvaatiomahdollisuutta ei ole) eli kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset (Saksaan nähden palkat euroaikana nousseet 30% enemmän) euroaikana vuosittain vei teollisuuden hintakilpailukyvyn taas kerran ja kun ei voi devalvoida eikä palkoja laskea tarpeeksi -25..30%, niin näinhän tässä käy, Suomea ollaan lopettamassa.Miksi ammattiliitot ovat niin sokeita ja saavat vielä kannatusta tälle Suomen alasajolle?
Ruotsissa ja Saksassa ammattiliitot katsovat yritystason vinkkelistä asioita, että oma työpaikka säilyy parhaiten hyväksymällä yritykselle kohtuullinen 5..10% voitto kansainvälisillä markinoilla eli jos tuotteen maailmanmarkkinahinnat eivät nouse ei palkkojakaan nosteta, jos tuottavuus ei kasva.
Suomessan tämä on edelleen vastakkainasettelua tupoineen eli oman yrityksen tilaa ei kukaan tiedosta ja menestymisestä ei välitetä tuon taivaallista.
Joku aika sitten kun keskustelin UPM:n hakkuulla metsäkoneen kuljettajan kanssa, niin hyvin tuli esille omaan firmaan suhtautuminen yhdessä sivulauseessa eli ” voitothan tästä hommasta käärii amerikkalaiset rikkaat eläkeyhtiot, jotka omistavat yhtiön”.
Tuli tuolloin vain mieleen, että miksihän meidän omat suomalaiset eläkeyhtiöt eivät omista UMP:ää.
Ja vastaushan meille kaikille on aivan ilmiselvä eli ”ei kai nyt eläkerahoja voi laittaa niin epävarmaan touhuun kuin pörssiyritykseen”.Taitaa keskustalaiset naiset ja miehet olla kokonaan toisessa ryhmässä näissä metsäasioissa kuin vihreät ja vasemmisto.
Kuten täälläkin on moneen kertaan todettu, metsä täystiheänä kestää myrskyjä paremmin kuin jk-metsän yksittäiset puut.
Lisäksi painottaisin hyvää kuivatusta eli ojitusta luonnostaan märemmillä mailla. Tämän syksyn sateet ja myrskyt ovat huono yhdistelämä mille tahansa metsänkasvatustavalle.
Lumituhotkin ovat suurempi kiusa jk-kasvatusessa, sillä itsellä kuusen suojapuustoksi lihomaan jätetyt hoikemmat ja pitkät puut männyt ja kuuset ovat lähes kaikki katkenneet lumitalvina, mutta se suurin valtapuu kyllä kestää minkalaisen lumitalven tahansa.
Jk-metsissä on vähäpuustoisen maiseman latteuden lisäksi ongelmana myös myrskyt ja lumi, jotka eivät ole yhtä suuri ongelma jaksottaisessa kasvatuksessa.Suomalainen työntekijä on hinnoitellut itsensä ulos kansaivälisiltä työmarkkinoilta.
Markka-aikana kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset tekivät metsäteollisuudesta keskimäärin 5 vuoden välein tappiollista, joka korjattiin sitten devalvaatiolla ja jota työntekijät (aiheuttivat tappiokierteen) vielä päälle vastustivat ”tulonsiirtona suurpääomalle”, jota se tietenkin olikin, muutenhan tehtaat olisi pantu kiinni eikä kenellekkään olisi ollut töitä.
En ymmärrä tuollaista logiikkaa, että ensin saatetaan oma yritys tappiolle ja sitten sen palauttamista voitolliseksi vastustetaan.Nyt euroaikana sama peli on jatkunut eli palkkoja on koroteltu taas kilpailjamaita enemmän vuosittain ja eurosta on tullut liian vahva metsäviennille eli Suomi tarvitsisi 25% edvalvaation, jotta metsävienti ja muukin vienti vetäisi.
Mutta kun ei voida devalvoida, kun ollaan yhteisvaluutassa, niin työt pitää antaa sille taholle, joka suostuu alempiin palkkoihin ja palauttaa kilpailukyvyn ja vienti on taas kannatavaa.Toinen vaihtoehto olisi ollut nyt euroaikana seurata Saksaa palkankorotuksissa ja toitä metsissä olisi nyt myös suomalaisille.
Ikävä kyllä näin ei tapahtunut.
Onko tuo peruutuspaikka pehmeällä maalla?
Ihmettelen suuresti hintaa.
Kovalle maalle tehtynä ilman kemeraa sanoisin että 500 euroa on oikea hinta. Eikä mitään sepeleitä tarvita.
Saisko tuolle kääntöpaikalle kemeratuen?
Meillä on menossa penkkatien teko neljään pekkaan ja 1,5 km maksaa vain 1500 euroa.
Tosin siinä on kemera mukana.
Ilman kemeraa hinta olisi 3000 euroa.Mistä vaari tietää, onko tuolla myyriltä säästyneellä alueella ollut myyriä minkkien lisäksi?
Hyvä huomio, että tietenkin pyyntimäärät ovat pienempiä pienemmästä petokannasta kuin isommasta.
Nikolle.
Asiatonta kirjoittelua.